ArtiklitVanhat numeroteesti osa
Logo

Joulukuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > artikkelit
> Muinaislinnoitus l�ytyy Tallinnastakin

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Ilm.ee •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Muinaislinnoitus l�ytyy Tallinnastakin

Linnoitusten ja linnavuorten historia alkoi tavallisista asuinpaikoista. Tosin kyl�n kohta saatettiin valita heti alkuun sellaiseksi, ettei sinne noin vain p��sty.

Toompea n�ytti aikanaan t�mm�iselt�.
Toompea n�ytti aikanaan t�mm�iselt�.



jo pronssikaudella oli Viroon syntynyt jonkin verran vaurautta (kotiel�imi�, metallia, jopa viljaa), jota t�ytyi suojella vainolaisten edest�. N�in syntyiv�t varustetut kyl�t. Ne oli perustettu usein v�h�n ymp�rist���n korkeammille paikoille ja rajattu kiviaidoin tai hirsivarustuksin.
Rautakauden alussa saatettiin kyliss� tehd� lis�� linnoitust�it�: pihan tasoa nostaa, tehd� maavalli ja puista tai kivist� suoja- aita. T�mm�inen kyl� oli viel� kuitenkin kyl�, ei linnoitus.
Varsinainen linnoistusten rakentaminen alkoi Virossa kansainvaellusten alussa ja jatkui kiihtyv�n� rautakauden loppuun. T�m� kuvaa kansojen liikehtimisen ja levottomuuksien lis��ntymist�; elettiinh�n rautakauden lopulla 1000 - ja 1100- luvuilla viel� viikinkiaikaa.
Toisen vuosituhannen alussa (linnoitusten rakentaminen - levottomuuden ja omaisuuden kasvun my�t� - edelleen kiihtyi) syntyi aikaisemmasta poiketen my�s alueellisia keskuslinnoituksia, Tartto, Tallinna, Otep��. Muinaislinnoitusten suuri jako kulkee akselilla kalliolinnoitus- maaper�linnoitus. Kalliolinnoitukset ovat harvinaisia Virossa, p�invastoin kuin Suomessa. Maaper�linnoitukset jakaantuvat moneen eri tyyppiin.

Toompean kalliolinnoitus

Kyseess� oli saarivuori eli kalkkikivest� koostuva kulutusj��nn�s Viron rannikkotasangolla, jonka oma kallioper� on hiekka- ja savikive�. Toompea on ik��nkuin j�lkeen j��nyt sen etel�puolella avautuvasta kalkkikivilaaksosta - j�lkeen j��nyt siin� mieless�, ettei se ole viel� kulunut pois.
Toompean kalliorinteet ovat hyvin jyrk�t ja muinaislinnan pihamaan pinta-ala on suhteellisen suuri. Kun ottaa lis�ksi huomioon, ett� linnoitus sijaitsee l�hell� merta, niin voi ymm�rt��, miksi �Lindanisest� (n�in Latvian Henrik kutsui linnoitusta kronikassaan 1200- luvulla) tuli aikanaan t�rke� keskus. My�s riigikogu eli Viron parlamentti on oivaltanut paikan k�ytt�kelpoisuuden. Arabialainen maantieteilij� Idris kutsui linnoitusta nimell� Koluvan, jonka katsotaan juontuvan Kalev- nimest�. Kalev ei ollut ennen persoona- vaan arvonimi, joka tarkoitti ylimyst�.
Idris mainitsee Koluvanista vuonna 1154. �Se on pieni, suuren linnoituksen kaltainen kaupunki. Sen asukkaat ovat maanviljelij�it�, k�yhi�, mutta niill� on paljon karjaa.� Idris mainitseee my�s maan nimelt� Astland, Estland. Koluvanista eli Lindanisest� tuli tanskalaisten valloituksen j�lkeen Taanilinn, tanskalainen kaupunki eli Tallinna.
Vuonna 1219 tanskalaiset saapuivat laivoilla nykyisen Tallinnan lahden kohdalle. He rakensivat virolaisten linnoituksen paikalle uuden. T�ll�in virolaiset olivat k�yneet jo vuosia taistelua etel�st� p�in maahantunkeutuvia saksalaisia ristiretkel�isi� vastaan. Nyt he olivat joutuneet kahden ylivoimaisen vihollisen v�liin, ei mitenk��n sattumalta, sill� ahtaalle jou tuneet saksalaiset olivat pyyt�neet apua Tanskan kuninkaalta Waldemar II: lta. Vuoteen 1227 menness� koko maa oli joutunut vieraiden valtojen alaisuuteen. T�m� merkitsi linnavuorten perinteisen k�yt�n loppua, tai ei aivan. Varbolan Jaanilinnaa k�ytettiin viel� yli sata vuotta my�hemmin J�riy�n kapinan dramaattisten tapahtumien yhten� n�ytt�m�n�. T�m�n j�lkeen muinaislinnoitukset j�iv�t unholaan vuosisadoiksi, kunnes uudenlainen ihmisryhm� alkoi 1700- luvun lopulta l�htien kiinnostua niist� - historian tutkijat.


[Teksti: Jukka Hilden]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Kun kahvia tekee mieli
Virolaiset juovat paljon kahvia, joskaan eiv�t yll� suomalasiten maailmanenn�tystasolle. Kahvi on useimmiten laihaa, sill� se on suhteellisen kallista. Vieraanvaraisuutta ja kohteliaisuutta osoitetaan tarjoamalla kuppi kuumaa.

Perinteiset jouluruuat kevyemmin valmistettuina
Virolaiseen joulup�yt��n kuuluvat verimakkarat, sianpaisti, hapankaali ja perunat eli tuhtia ja rasvaista. Perinneruokia tarjotaan muutamassa tallinnalaisessa ravintolassa alkuper�isess� muodossaan, mutta on my�s uudempi ja eurooppalaisemmin valmistettu lista olemassa.

Torstaisin kalaa
Torstai nimitettiin Virossa 25 vuotta sitten pakolliseksi kalap�iv�ksi, jolloin kaikissa ty�maaruokaloissa, baareissa ja kodeissa kaiveltiin ruotoja hampaiden v�leist�.


Yhteydet | Mediakortti | Tilastotietoa
E-mail: guidetoimetus@hotmail.com
Copyright � 1999-2002 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]