 |
|
|
|
Mainettaan parempi Via Baltica – nopea ja edullinen tie Eurooppaan
|
Omalla autolla Eurooppaan kesälomatkaansa suunnittelevia askarruttaa varmasti kysymys reitin valinnasta. Kannattaako matka tehdä perinteisesti Ruotsin ja Tanskan läpi vai onko muitakin vaihtoehtoja?
| Raja-asemat ovat uusia ja niiden toiminta on nopeaa ja tehokasta. |
| Liettuasta löytyy vielä vanhaa eksotiikkaa. |
| Keskiajalla rakennettu Riian vanha kaupunki on suurelta osin kunnostettu ja restauroitu. |
| Kaunasissa keskustan läpi menee suuri, suosittu kävelykatu, joka on täynnä elämää. |
|
|
|
 uutamia vuosia sitten puhuttiin paljon tiestä, joka kulkee Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan läpi keski- Eurooppaan – Via Balticasta. Huhut rajanylityspaikkojen pitkistä jonoista ja teiden huonosta kunnosta kuitenkin karkottivat suurimman osan reitin potentiaalisista käyttäjistä. Huhtikuussa 2001 The Baltic Guide lehti ajoi Via Baltican ja yllättyi positiivisesti. Rajoilla ei tarvitse jonottaa ja teiden kunto on pääosin hyvä. Myös palvelutaso ja turvallisuus ovat parissa vuodessa parantuneet kaikissa Baltian maissa huikeasti.
Via Baltica on noin 1 000 kilometriä pitkä reitti, joka alkaa Helsingistä ja kulkee Tallinnan, Riian ja Kaunaksen kautta Varsovaan. Tien numero on E 67. Ajomatka Tallinnasta Puolan rajalle on noin 700 kilometriä. Vuonna 1994 Viro, Latvia, Liettua ja Puola allekirjoittivat EU: n kanssa sopimuksen tien kunnostamisesta ja kehittämisestä. Via Baltican rakentamiseen investoitiin vuosina 1996– 2000 yhteensä 200 miljoonaa euroa eli noin 1,2 miljardia markkaa. Raha on käytetty pääosin teiden, opasteiden ja siltojen sekä rajanylityspaikkojen rakennustöihin.
Matkan valmistelut
Automatkan valmistelut alkavat jo Suomessa. Kesäaikaan kannattaa lauttaliput Helsingin ja Tallinnan välille varata hyvissä ajoin etukäteen, koska kesäviikonloppuisin on loppuunmyytyjä vuoroja. Esimerkiksi Tallinkin autolautoilla neljä matkustajaa ja auto ylittävät Suomenlahden noin 370 markan yhteishintaan. Nopeilla katamaranaaneilla matkustettaessa hinta on noin 600 markkaa. Jos takaisin tullaan samaa kautta, pitää myös paluuliput ostaa tai varata.
Matkavakuutukset on syytä hoitaa kuntoon jo kotimaassa. Liikennevakuutukseksi riittää Virossa, Latviassa ja Puolassa niin sanottu vihreä kortti, jonka saa tilaamalla samasta suomalaisesta vakuutusyhtiöstä, jossa auto on vakuutettu. Vakuutusyhtiön toimipisteestä noudettaessa vihreä kortti tulostetaan paikan päällä ja se on ilmainen. Kortti on voimassa vähintään matkan ajan, mutta voi olla voimassa pidempäänkin. Ilman vihreää korttia suomalaisautoilijan täytyy ostaa jokaisen maan rajalla erillinen liikennevakuutus ja tämä ei ole halpaa lystiä. Matkustajien kannattaa ottaa vapaaehtoinen matkustaja- ja tapaturmavakuutus, joka kattaa myös katoamiset ja varkaudet.
Liettuaan, joka ei vielä kuulu vihreä kortti -järjestelmään, on hyvä ottaa maan oma liikennevakuutus. Tämä vakuutus ei kuitenkaan ole pakollinen. Lyhin aika, joksi Liettuan liikennevakuutuksen voi ottaa, on viisi vuorokautta ja se maksaa noin 120 markkaa. Kahden viikon vakuutuksen hinta on noin 220 markkaa.
Liikennevakuutuksia Liettuaan myy vakuutysyhtiö Ingonord, Salomonkatu 5 C, 00100 Helsinki, puhelin (09) 694 0511.
Vaikka opasteet Via Balticalla ovatkin suhteellisen hyvät, ei matkalle pidä lähteä ilman kunnollista karttaa, jonka voi ostaa esimerkiksi kirjakaupasta tai hyvin varustellulta huoltoasemalta. Suomalaiset tarvitsevat Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa voimassa olevan passin. Viisumia suomalaiset eivät tarvitse. Myös auton rekisteriote pitää olla matkalla mukana.
Tien päällä
Vaikka välimatkat eivät Baltiassa olekaan pitkiä, kannattaa matkaan varata aikaa, sillä Via Baltican varrella on paljon nähtävää. Ensimmäinen yöpymispaikka voi olla esimerkiksi Viron kesäpääkaupunki Pärnu tai Latvian pääkaupunki Riika, jossa on ainutlaatuinen, suuri vanha kaupunki. Reitin voi ajaa myös virolaisen yliopistokaupunki Tarton kautta ja viettää yönsä siellä. Toiseksi yöpymispaikaksi sopii hyvin Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas, jolla on myös vuosisatojen taakse ulottuva historia. Hotellivaraukset on hyvä tehdä jo Suomesta. Kiireinen matkaseurue ajaa kuitenkin noin 700 kilometrin matkan Tallinnasta Puolan rajalle alle kymmenessä tunnissa.
Hintataso kaikissa Baltian maissa on edullinen. Lounas tai päivällinen maksaa juomineen yhdeltä ihmiseltä 20– 30 markkaa. Hotelleista saa kahden hengen huoneen 200– 300 markkaan vuorokaudelta. 95- oktaaninen bensiini maksaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa noin neljä markkaa litra. Suomalaisella liittymällä varustettu matkapuhelin toimii koko Baltian alueella. Koska Virossa ja Liettuassa ei siirrytä kesäaikaaan, on kello näissä maissa kesäisin tunnin Suomen aikaan jäljessä. Talvella aika on sama. Latviassa on sama aika kuin Suomessa.
Koko Baltia on tasainen alue, jossa korkeuserot ovat vain muutamia kymmeniä metrejä. Tiet ovat suomalaisen mit tapuun mukaan suoria ja mäkiä on vähän, joten näkyvyys on tavallisesti hyvä. Liikennekulttuuri on siistiytynyt viime vuosien aikana paljon. Yhtenä syynä on varmasti tehokas liikenteenvalvonta. Ratsioita on säännöllisesti muutaman kymmenen kilometrin välein. Nopeusrajoituksia kannattaa siis noudattaa.
Liiasta kiireestä on seurauksena sakot, joiden suuruus riippuu ylinopeuden määrästä. Ainakaan Virossa ei poliisia kannata yrittää lahjoa, koska siitä voi tulla suuria vaikeuksia. Virossa sakkoja ei koskaan makseta paikan päällä poliisille, vaan sakkorangaistus suoritetaan pankkiin. Baltian maissa on yleinen tapa kertoa vastaantulevalle autolle nopeudenvalvonnasta väläyttämällä valoja.
Baltian alueella on paljon metsäkauriita. Virossa on lisäksi vahva hirvikanta. Näimme matkamme aikana ainakin neljä kertaa kauriita, joten kannattaa pitää silmällä myös teiden varsia. Myös muita metsän asukkeja kuten villisikoja, kettuja ja jäniksiä liikkuu erityisesti öiseen aikaan tien päällä. Vaarana on myös törmätä paljon tutumpiin eläimiin, lehmiin, joita mekin väistelimme matkallamme pariinkin otteeseen. Ja erityisesti Liettuassa ja Puolassa samaa Via Balticaa käyttävät traktorit ja hevosvetoiset kärryt.
Entisen Neuvostoliiton alueella matkustettaessa on omaisuudestaan huolehdittava hyvin. Toki menneiden vuosien villi meno on entisessä itä- Euroopassa rauhoittunut paljon. Rahoillaan ei kuitenkaan kannata rehvastella ja passi sekä luottokortit on hyvä pitää varmassa tallessa. Paremmissa hotelleissa on tallelokerot.
Autovarkauksia on vieläkin, mutta kukaan ei tien päältä tule ryöstämään.
Pysähdyttäessä auto kannattaa jättää paikkaan, josta sen näkee tai maksulliselle, valvotulle pysäköintialueelle. Hotelleilla on Baltian maissa ja Puolassa joko oma pysäköintialue tai sopimus jonkun valvotun pysäköintialueen kanssa. Auto kannattaa ehdottomasti viedä tälläiseen paikkaan. Valvonnan hinta vaihtelee 15– 50 markan välillä vuorokaudelta. Ainoa kerta jolloin meiltä matkamme aikana yritettiin periä ylihintaa tapahtui riikalaisessa taksissa.
Raja- asemilla on hyvä ottaa passit, rekisteriote ja vakutuspaperit esille hyvissä ajoin ennen tarkastusta. Kaikissa Baltian maissa on oma kielensä. Rajavirkailijat eivät yleensä osaa englantia. Saksaa osataan jonkin verran. Tavallisesti kommunikointi tapahtuu venäjäksi tai kansainvälisellä elekielellä.
Viro
Tallinnan satamassa autolautasta pääsi ajamaan ulos muutamassa minuutissa. Auton paperit ja passit tarkastettiin nopeasti, aikaa jonotukseen, rajavartioston ja tullin toimenpiteisiin kului kaikkiaan noin 20 minuuttia. Pärnuun johtavalle valtatielle pitää ajaa koko Tallinnan läpi ja se vei myös yllättävän paljon aikaa, noin 45 minuuttia. Viron kruunuja voi vaihtaa jo Suomessa pankissa ja autolautoilla on rahanvaihtopisteet. Tallinnassa on myös paljon pankkeja, joista voi ostaa Viron kruunuja. Pitää muistaa, että Baltian maissa ovat pankit kiinni lauantaisin ja sunnuntaisin.
Virossa, Latviassa ja Liettuassa on kaupungeissa 50 ja taajamissa 50, 60 tai 70 kilometrin nopeusrajoitus. Maanteillä nopeusrajoitukset ovat 70 ja 90 kilometriä. Moottoriteillä saa ajaa 110 kilometriä tunnissa. Talviaikaan maanteillä suurin sallittu nopeus on 70 ja moottoriteillä 90 kilometriä tunnissa. Kuljettajan on hyvä muistaa, että Virossa autossa on oltava valot päällä vuorokauden ympäri, myös kaupungeissa ja taajamissa. Liettuassa eivät paikalliset autoilijat käytä valoja maanteilläkään valoisaan aikaan.
Auto kannattaa tankata Tallinnassa. Baltian maissa tankkauspisteet ovat usein kaupunkien läheisyydessä. Suuria maantien varrella sijaitsevia kahvila- ravintolakauppa- huoltoasema keskuksia ei ole. Automaattiasemienkin yhteydessä on tavallisesti kuitenkin myymälä, josta voi ostaa elintarvikkeita, juomia ja huoltotarvikkeita autoon. Esimerkiksi Nesteen Automaattiasemilla, joita on Virossa 26, Latviassa 28, Liettuassa 27 ja Puolassa 19 kappaletta, myydään 95- ja 98- oktaanista bensiiniä ja dieselöljyä, eli samoja polttoaineita kuin Suomessakin. Tavallisimmat luottokortit ja kansainvälinen Nesteen kortti toimivat kaikissa Baltian maissa. Levähdyspaikkoja, joissa voi syödä omia eväitään löytyy Via Baltican varrelta kaikista maista säännöllisin välimatkoin.
Matkaa Tallinnasta Latvian rajalle on 193 kilometriä. Pärnuun on matkaa 126 kilometriä. Tie Iklan raja- asemalle on suurimmalta osalta erittäin hyvässä kunnossa. Opasteet ovat selvät ja eksymisen mahdollisuutta reitiltä ei ole. Vähän ennen rajaa tiessä on uria ja päällyste ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Keväällä myös kaistamaalaukset olivat huonosti nähtävissä, mutta tämä asia toivottavasti korjataan kesään mennessä. Lisäksi matkantekoa hidastivat kylät ja taajamat, joiden läpi ajettaessa piti nou dattaa 70 tai 50 kilometrin nopeusrajoitusta. Pysähdyksineen matka rajalle kesti kolme ja puoli tuntia.
Kaikilla Via Baltican raja- asemilla on henkilöautoille, linja- autoille ja rekoille omat jononsa. Tämä nopeuttaa henkilöautolla matkustavien rajanylitystä todel la paljon, koska rekkojen tarkastaminen tuntuu olevan hidasta puuhaa. Viron puolella rajamuodollisuudet veivät aikaa vain viisi minuuttia.
Latvia
Latvian raja- aseman nimi on Ainazi. Latvialaiset virkailijat olivat hieman tärkeileviä, mutta noin 10: ssä minuutissa olimme valmiita jatkamaan matkaamme. Mikäli rajanylitys tapahtuu illalla, yöllä tai viikonloppuisin, voi rahanvaihdon tehdä raja- asemalla olevassa rahanvaihtopisteessä. Tavallisissa pankeissa on kurssi kuitenkin selvästi parempi. Ensimmäinen pankki löytyy 13 kilometrin päässä olevasta Salacgrivan kaupungista.
Rajalta on Riikaan matkaa noin 110 kilometriä. Tie kulkee pitkät matkat aivan meren rannan tuntumassa, latvialaisten lomakohteiden läpi. Monin paikoin on nopeusrajoitus 70 kilometriä tunnissa. Kauniit hiekkarannat ja meri tarjoavat kuitenkin silmänruokaa. Latviassa on Baltian huonokuntoisimmat tiet ja ainakin huhtikuussa oli paljon tietyömaita, jotka hidastivat matkan tekoa. Tiet ovat kuitenkin täysin ajettavassa kunnossa ja keskinopeutena voi pitää 80 kilometriä tunnissa.
Latviassa elää 2,4 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunki, 800 000 asukkaan Riika, tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa. Vanha kaupunki on suuri ja se on lähes täysin restauroitu. Neuvostoaikana Riika oli kiistatta Baltian pääkaupunki. Riian miinuspuolena voi kuitenkin pitää suhteellisen kallista hintatasoa. Kohtuuhintaisen hotellin löytäminen voi olla vaikeaa. Lisäksi Riiassa käy paljon saksalaisia turisteja, jotka ovat usein varanneet parhaimmat yöpymispaikat. Kaupungin sisällä ajo- opasteet ovat kehnoja ja koska paikka on suuri, pitää ulosajotietä etsittäessä olla tarkkana.
Latvia on pinta- alaltaan pieni maa. Riiasta on Liettuan rajalle matkaa vain 80 kilometriä. Via Baltica kulkee Bauska nimisen pikkukaupungin läpi. Raja- aseman nimi on Crenctale. Muodollisuudet hoituivat molempien maiden viranomaisten puolelta ripeästi. Aikaa rajan ylittämiseen kului noin 10 minuuttia. Baltian maiden rajavartijat tarkastavat tavallisesti auton rungon ja moottorin sarjanumerot.
Näin pyritään estämään varastettujen autojen siirtyminen maasta toiseen. Meidänkin automme numeroita verrattiin rekisteriotteen tietoihin.
Liettua
Liettua on Baltian maista väkiluvultaan suurin, 3,7 miljoonaa asukasta, mutta bruttokansantuotteeltaan köyhin. Kuitenkin Liettuassa on selvästi Baltian parhaat tiet. Poikittaissuunnassa maan läpi menee noin 300 kilometriä pitkä, erittäin hyväkuntoinen moottoritie. Myös Via Baltica oli matkamme aikana Liettuassa parhaassa kunnossa. Tiestö oli mielestämme parempi kuin esimerkiksi Suomessa.
Myös opasteet ja kaistamaalaukset ovat erinomaisessa kunnossa. Liettualaiset ovat selvästi panostaneet Via Balticaan. Täälläkin automaattiasemat ovat kaupunkien liepeillä. Polttoaine on suunnilleen samanhintaista kuin muuallakin Baltiassa, mutta muuten eläminen tuntuu edullisemmalta kuin Virossa tai Latviassa.
Muutaman kymmenen kilometrin päässä rajalta on Panevezysin kaupunki, joka kuitenkin kierretään ohitustien kautta. Kaunasiin on rajalta matkaa noin 200 kilometriä. Vanhassa Kaunasin kaupungissa elää 415 000 asukasta. Kaupungin kävelykeskusta on kaunis ja sen läpi virtaa Nemunas joki. Kaunasissa on myös keskiajalla rakennettu vanha kaupunki. Kaupungista löytyy monta hyvätasoista hotelllia, joten paikka sopii hyvin yöpymispaikaksi.
Puolan rajalle on Kaunasista enää noin 100 kilometriä ja tie sinne on erinomaisessa kunnossa. Matkalla on vielä Marijampolen kaupunki. KalvarijaBudziskon raja- asemalla oli henkilöautoille oma kaista, joka veti eritäin hyvin. Viereisessä jonossa odotti useita kymmeniä rekkoja. Rajalla aikaa kului noin 15 minuuttia. Puolan puolella rajan ylitystä odottava rekkajono oli kilometrien mittainen, mutta meidän matkantekoamme se ei haitannut.
Kokonaisuutena matka Via Baltican kautta oli iloinen yllätys. Kaikki sujui niin kuin olimme suunnitelleet. Vaaratilanteisiin emme joutuneet ja matkanteko eteni kunnollisten teiden ja sujuvien rajamuodollisuuksien ansiosta hyvin. Halvan polttoaineen ja edullisten elinkustannusten takia matka Eurooppaan Baltian läpi tulee myös selvästi halvemmaksi kuin Ruotsin ja Tanskan kautta.
[Teksti ja kuvat: Timo Huttunen]
|
|
