 |
|
|
|
Mainettaan parempi Via Baltica � nopea ja edullinen tie Eurooppaan
|
Omalla autolla Eurooppaan kes�lomatkaansa suunnittelevia askarruttaa varmasti kysymys reitin valinnasta. Kannattaako matka tehd� perinteisesti Ruotsin ja Tanskan l�pi vai onko muitakin vaihtoehtoja?
| Raja-asemat ovat uusia ja niiden toiminta on nopeaa ja tehokasta. |
| Liettuasta l�ytyy viel� vanhaa eksotiikkaa. |
| Keskiajalla rakennettu Riian vanha kaupunki on suurelta osin kunnostettu ja restauroitu. |
| Kaunasissa keskustan l�pi menee suuri, suosittu k�velykatu, joka on t�ynn� el�m��. |
|
|
|
 uutamia vuosia sitten puhuttiin paljon tiest�, joka kulkee Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan l�pi keski- Eurooppaan � Via Balticasta. Huhut rajanylityspaikkojen pitkist� jonoista ja teiden huonosta kunnosta kuitenkin karkottivat suurimman osan reitin potentiaalisista k�ytt�jist�. Huhtikuussa 2001 The Baltic Guide lehti ajoi Via Baltican ja yll�ttyi positiivisesti. Rajoilla ei tarvitse jonottaa ja teiden kunto on p��osin hyv�. My�s palvelutaso ja turvallisuus ovat parissa vuodessa parantuneet kaikissa Baltian maissa huikeasti.
Via Baltica on noin 1 000 kilometri� pitk� reitti, joka alkaa Helsingist� ja kulkee Tallinnan, Riian ja Kaunaksen kautta Varsovaan. Tien numero on E 67. Ajomatka Tallinnasta Puolan rajalle on noin 700 kilometri�. Vuonna 1994 Viro, Latvia, Liettua ja Puola allekirjoittivat EU: n kanssa sopimuksen tien kunnostamisesta ja kehitt�misest�. Via Baltican rakentamiseen investoitiin vuosina 1996� 2000 yhteens� 200 miljoonaa euroa eli noin 1,2 miljardia markkaa. Raha on k�ytetty p��osin teiden, opasteiden ja siltojen sek� rajanylityspaikkojen rakennust�ihin.
Matkan valmistelut
Automatkan valmistelut alkavat jo Suomessa. Kes�aikaan kannattaa lauttaliput Helsingin ja Tallinnan v�lille varata hyviss� ajoin etuk�teen, koska kes�viikonloppuisin on loppuunmyytyj� vuoroja. Esimerkiksi Tallinkin autolautoilla nelj� matkustajaa ja auto ylitt�v�t Suomenlahden noin 370 markan yhteishintaan. Nopeilla katamaranaaneilla matkustettaessa hinta on noin 600 markkaa. Jos takaisin tullaan samaa kautta, pit�� my�s paluuliput ostaa tai varata.
Matkavakuutukset on syyt� hoitaa kuntoon jo kotimaassa. Liikennevakuutukseksi riitt�� Virossa, Latviassa ja Puolassa niin sanottu vihre� kortti, jonka saa tilaamalla samasta suomalaisesta vakuutusyhti�st�, jossa auto on vakuutettu. Vakuutusyhti�n toimipisteest� noudettaessa vihre� kortti tulostetaan paikan p��ll� ja se on ilmainen. Kortti on voimassa v�hint��n matkan ajan, mutta voi olla voimassa pidemp��nkin. Ilman vihre�� korttia suomalaisautoilijan t�ytyy ostaa jokaisen maan rajalla erillinen liikennevakuutus ja t�m� ei ole halpaa lysti�. Matkustajien kannattaa ottaa vapaaehtoinen matkustaja- ja tapaturmavakuutus, joka kattaa my�s katoamiset ja varkaudet.
Liettuaan, joka ei viel� kuulu vihre� kortti -j�rjestelm��n, on hyv� ottaa maan oma liikennevakuutus. T�m� vakuutus ei kuitenkaan ole pakollinen. Lyhin aika, joksi Liettuan liikennevakuutuksen voi ottaa, on viisi vuorokautta ja se maksaa noin 120 markkaa. Kahden viikon vakuutuksen hinta on noin 220 markkaa.
Liikennevakuutuksia Liettuaan myy vakuutysyhti� Ingonord, Salomonkatu 5 C, 00100 Helsinki, puhelin (09) 694 0511.
Vaikka opasteet Via Balticalla ovatkin suhteellisen hyv�t, ei matkalle pid� l�hte� ilman kunnollista karttaa, jonka voi ostaa esimerkiksi kirjakaupasta tai hyvin varustellulta huoltoasemalta. Suomalaiset tarvitsevat Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa voimassa olevan passin. Viisumia suomalaiset eiv�t tarvitse. My�s auton rekisteriote pit�� olla matkalla mukana.
Tien p��ll�
Vaikka v�limatkat eiv�t Baltiassa olekaan pitki�, kannattaa matkaan varata aikaa, sill� Via Baltican varrella on paljon n�ht�v��. Ensimm�inen y�pymispaikka voi olla esimerkiksi Viron kes�p��kaupunki P�rnu tai Latvian p��kaupunki Riika, jossa on ainutlaatuinen, suuri vanha kaupunki. Reitin voi ajaa my�s virolaisen yliopistokaupunki Tarton kautta ja viett�� y�ns� siell�. Toiseksi y�pymispaikaksi sopii hyvin Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas, jolla on my�s vuosisatojen taakse ulottuva historia. Hotellivaraukset on hyv� tehd� jo Suomesta. Kiireinen matkaseurue ajaa kuitenkin noin 700 kilometrin matkan Tallinnasta Puolan rajalle alle kymmeness� tunnissa.
Hintataso kaikissa Baltian maissa on edullinen. Lounas tai p�iv�llinen maksaa juomineen yhdelt� ihmiselt� 20� 30 markkaa. Hotelleista saa kahden hengen huoneen 200� 300 markkaan vuorokaudelta. 95- oktaaninen bensiini maksaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa noin nelj� markkaa litra. Suomalaisella liittym�ll� varustettu matkapuhelin toimii koko Baltian alueella. Koska Virossa ja Liettuassa ei siirryt� kes�aikaaan, on kello n�iss� maissa kes�isin tunnin Suomen aikaan j�ljess�. Talvella aika on sama. Latviassa on sama aika kuin Suomessa.
Koko Baltia on tasainen alue, jossa korkeuserot ovat vain muutamia kymmeni� metrej�. Tiet ovat suomalaisen mit tapuun mukaan suoria ja m�ki� on v�h�n, joten n�kyvyys on tavallisesti hyv�. Liikennekulttuuri on siistiytynyt viime vuosien aikana paljon. Yhten� syyn� on varmasti tehokas liikenteenvalvonta. Ratsioita on s��nn�llisesti muutaman kymmenen kilometrin v�lein. Nopeusrajoituksia kannattaa siis noudattaa.
Liiasta kiireest� on seurauksena sakot, joiden suuruus riippuu ylinopeuden m��r�st�. Ainakaan Virossa ei poliisia kannata yritt�� lahjoa, koska siit� voi tulla suuria vaikeuksia. Virossa sakkoja ei koskaan makseta paikan p��ll� poliisille, vaan sakkorangaistus suoritetaan pankkiin. Baltian maissa on yleinen tapa kertoa vastaantulevalle autolle nopeudenvalvonnasta v�l�ytt�m�ll� valoja.
Baltian alueella on paljon mets�kauriita. Virossa on lis�ksi vahva hirvikanta. N�imme matkamme aikana ainakin nelj� kertaa kauriita, joten kannattaa pit�� silm�ll� my�s teiden varsia. My�s muita mets�n asukkeja kuten villisikoja, kettuja ja j�niksi� liikkuu erityisesti �iseen aikaan tien p��ll�. Vaarana on my�s t�rm�t� paljon tutumpiin el�imiin, lehmiin, joita mekin v�istelimme matkallamme pariinkin otteeseen. Ja erityisesti Liettuassa ja Puolassa samaa Via Balticaa k�ytt�v�t traktorit ja hevosvetoiset k�rryt.
Entisen Neuvostoliiton alueella matkustettaessa on omaisuudestaan huolehdittava hyvin. Toki menneiden vuosien villi meno on entisess� it�- Euroopassa rauhoittunut paljon. Rahoillaan ei kuitenkaan kannata rehvastella ja passi sek� luottokortit on hyv� pit�� varmassa tallessa. Paremmissa hotelleissa on tallelokerot.
Autovarkauksia on viel�kin, mutta kukaan ei tien p��lt� tule ry�st�m��n.
Pys�hdytt�ess� auto kannattaa j�tt�� paikkaan, josta sen n�kee tai maksulliselle, valvotulle pys�k�intialueelle. Hotelleilla on Baltian maissa ja Puolassa joko oma pys�k�intialue tai sopimus jonkun valvotun pys�k�intialueen kanssa. Auto kannattaa ehdottomasti vied� t�ll�iseen paikkaan. Valvonnan hinta vaihtelee 15� 50 markan v�lill� vuorokaudelta. Ainoa kerta jolloin meilt� matkamme aikana yritettiin peri� ylihintaa tapahtui riikalaisessa taksissa.
Raja- asemilla on hyv� ottaa passit, rekisteriote ja vakutuspaperit esille hyviss� ajoin ennen tarkastusta. Kaikissa Baltian maissa on oma kielens�. Rajavirkailijat eiv�t yleens� osaa englantia. Saksaa osataan jonkin verran. Tavallisesti kommunikointi tapahtuu ven�j�ksi tai kansainv�lisell� elekielell�.
Viro
Tallinnan satamassa autolautasta p��si ajamaan ulos muutamassa minuutissa. Auton paperit ja passit tarkastettiin nopeasti, aikaa jonotukseen, rajavartioston ja tullin toimenpiteisiin kului kaikkiaan noin 20 minuuttia. P�rnuun johtavalle valtatielle pit�� ajaa koko Tallinnan l�pi ja se vei my�s yll�tt�v�n paljon aikaa, noin 45 minuuttia. Viron kruunuja voi vaihtaa jo Suomessa pankissa ja autolautoilla on rahanvaihtopisteet. Tallinnassa on my�s paljon pankkeja, joista voi ostaa Viron kruunuja. Pit�� muistaa, ett� Baltian maissa ovat pankit kiinni lauantaisin ja sunnuntaisin.
Virossa, Latviassa ja Liettuassa on kaupungeissa 50 ja taajamissa 50, 60 tai 70 kilometrin nopeusrajoitus. Maanteill� nopeusrajoitukset ovat 70 ja 90 kilometri�. Moottoriteill� saa ajaa 110 kilometri� tunnissa. Talviaikaan maanteill� suurin sallittu nopeus on 70 ja moottoriteill� 90 kilometri� tunnissa. Kuljettajan on hyv� muistaa, ett� Virossa autossa on oltava valot p��ll� vuorokauden ymp�ri, my�s kaupungeissa ja taajamissa. Liettuassa eiv�t paikalliset autoilijat k�yt� valoja maanteill�k��n valoisaan aikaan.
Auto kannattaa tankata Tallinnassa. Baltian maissa tankkauspisteet ovat usein kaupunkien l�heisyydess�. Suuria maantien varrella sijaitsevia kahvila- ravintolakauppa- huoltoasema keskuksia ei ole. Automaattiasemienkin yhteydess� on tavallisesti kuitenkin myym�l�, josta voi ostaa elintarvikkeita, juomia ja huoltotarvikkeita autoon. Esimerkiksi Nesteen Automaattiasemilla, joita on Virossa 26, Latviassa 28, Liettuassa 27 ja Puolassa 19 kappaletta, myyd��n 95- ja 98- oktaanista bensiini� ja diesel�ljy�, eli samoja polttoaineita kuin Suomessakin. Tavallisimmat luottokortit ja kansainv�linen Nesteen kortti toimivat kaikissa Baltian maissa. Lev�hdyspaikkoja, joissa voi sy�d� omia ev�it��n l�ytyy Via Baltican varrelta kaikista maista s��nn�llisin v�limatkoin.
Matkaa Tallinnasta Latvian rajalle on 193 kilometri�. P�rnuun on matkaa 126 kilometri�. Tie Iklan raja- asemalle on suurimmalta osalta eritt�in hyv�ss� kunnossa. Opasteet ovat selv�t ja eksymisen mahdollisuutta reitilt� ei ole. V�h�n ennen rajaa tiess� on uria ja p��llyste ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kev��ll� my�s kaistamaalaukset olivat huonosti n�ht�viss�, mutta t�m� asia toivottavasti korjataan kes��n menness�. Lis�ksi matkantekoa hidastivat kyl�t ja taajamat, joiden l�pi ajettaessa piti nou dattaa 70 tai 50 kilometrin nopeusrajoitusta. Pys�hdyksineen matka rajalle kesti kolme ja puoli tuntia.
Kaikilla Via Baltican raja- asemilla on henkil�autoille, linja- autoille ja rekoille omat jononsa. T�m� nopeuttaa henkil�autolla matkustavien rajanylityst� todel la paljon, koska rekkojen tarkastaminen tuntuu olevan hidasta puuhaa. Viron puolella rajamuodollisuudet veiv�t aikaa vain viisi minuuttia.
Latvia
Latvian raja- aseman nimi on Ainazi. Latvialaiset virkailijat olivat hieman t�rkeilevi�, mutta noin 10: ss� minuutissa olimme valmiita jatkamaan matkaamme. Mik�li rajanylitys tapahtuu illalla, y�ll� tai viikonloppuisin, voi rahanvaihdon tehd� raja- asemalla olevassa rahanvaihtopisteess�. Tavallisissa pankeissa on kurssi kuitenkin selv�sti parempi. Ensimm�inen pankki l�ytyy 13 kilometrin p��ss� olevasta Salacgrivan kaupungista.
Rajalta on Riikaan matkaa noin 110 kilometri�. Tie kulkee pitk�t matkat aivan meren rannan tuntumassa, latvialaisten lomakohteiden l�pi. Monin paikoin on nopeusrajoitus 70 kilometri� tunnissa. Kauniit hiekkarannat ja meri tarjoavat kuitenkin silm�nruokaa. Latviassa on Baltian huonokuntoisimmat tiet ja ainakin huhtikuussa oli paljon tiety�maita, jotka hidastivat matkan tekoa. Tiet ovat kuitenkin t�ysin ajettavassa kunnossa ja keskinopeutena voi pit�� 80 kilometri� tunnissa.
Latviassa el�� 2,4 miljoonaa ihmist�. P��kaupunki, 800 000 asukkaan Riika, tarjoaa paljon n�ht�v�� ja koettavaa. Vanha kaupunki on suuri ja se on l�hes t�ysin restauroitu. Neuvostoaikana Riika oli kiistatta Baltian p��kaupunki. Riian miinuspuolena voi kuitenkin pit�� suhteellisen kallista hintatasoa. Kohtuuhintaisen hotellin l�yt�minen voi olla vaikeaa. Lis�ksi Riiassa k�y paljon saksalaisia turisteja, jotka ovat usein varanneet parhaimmat y�pymispaikat. Kaupungin sis�ll� ajo- opasteet ovat kehnoja ja koska paikka on suuri, pit�� ulosajotiet� etsitt�ess� olla tarkkana.
Latvia on pinta- alaltaan pieni maa. Riiasta on Liettuan rajalle matkaa vain 80 kilometri�. Via Baltica kulkee Bauska nimisen pikkukaupungin l�pi. Raja- aseman nimi on Crenctale. Muodollisuudet hoituivat molempien maiden viranomaisten puolelta ripe�sti. Aikaa rajan ylitt�miseen kului noin 10 minuuttia. Baltian maiden rajavartijat tarkastavat tavallisesti auton rungon ja moottorin sarjanumerot.
N�in pyrit��n est�m��n varastettujen autojen siirtyminen maasta toiseen. Meid�nkin automme numeroita verrattiin rekisteriotteen tietoihin.
Liettua
Liettua on Baltian maista v�kiluvultaan suurin, 3,7 miljoonaa asukasta, mutta bruttokansantuotteeltaan k�yhin. Kuitenkin Liettuassa on selv�sti Baltian parhaat tiet. Poikittaissuunnassa maan l�pi menee noin 300 kilometri� pitk�, eritt�in hyv�kuntoinen moottoritie. My�s Via Baltica oli matkamme aikana Liettuassa parhaassa kunnossa. Tiest� oli mielest�mme parempi kuin esimerkiksi Suomessa.
My�s opasteet ja kaistamaalaukset ovat erinomaisessa kunnossa. Liettualaiset ovat selv�sti panostaneet Via Balticaan. T��ll�kin automaattiasemat ovat kaupunkien liepeill�. Polttoaine on suunnilleen samanhintaista kuin muuallakin Baltiassa, mutta muuten el�minen tuntuu edullisemmalta kuin Virossa tai Latviassa.
Muutaman kymmenen kilometrin p��ss� rajalta on Panevezysin kaupunki, joka kuitenkin kierret��n ohitustien kautta. Kaunasiin on rajalta matkaa noin 200 kilometri�. Vanhassa Kaunasin kaupungissa el�� 415 000 asukasta. Kaupungin k�velykeskusta on kaunis ja sen l�pi virtaa Nemunas joki. Kaunasissa on my�s keskiajalla rakennettu vanha kaupunki. Kaupungista l�ytyy monta hyv�tasoista hotelllia, joten paikka sopii hyvin y�pymispaikaksi.
Puolan rajalle on Kaunasista en�� noin 100 kilometri� ja tie sinne on erinomaisessa kunnossa. Matkalla on viel� Marijampolen kaupunki. KalvarijaBudziskon raja- asemalla oli henkil�autoille oma kaista, joka veti erit�in hyvin. Viereisess� jonossa odotti useita kymmeni� rekkoja. Rajalla aikaa kului noin 15 minuuttia. Puolan puolella rajan ylityst� odottava rekkajono oli kilometrien mittainen, mutta meid�n matkantekoamme se ei haitannut.
Kokonaisuutena matka Via Baltican kautta oli iloinen yll�tys. Kaikki sujui niin kuin olimme suunnitelleet. Vaaratilanteisiin emme joutuneet ja matkanteko eteni kunnollisten teiden ja sujuvien rajamuodollisuuksien ansiosta hyvin. Halvan polttoaineen ja edullisten elinkustannusten takia matka Eurooppaan Baltian l�pi tulee my�s selv�sti halvemmaksi kuin Ruotsin ja Tanskan kautta.
[Teksti ja kuvat: Timo Huttunen]
|
|
