 |
|
|
|
Muista aina liikenteess�...
|
Viron ja Suomen v�linen liikenne on viime vuosina sen kuin vilkastunut: maasta toiseen p��see laivoilla, kantosiivin, katamaraaneilla, lent�en tai helikopterilla p�ristellen.
|
|
|
 atkailijavirrat ja samaten tavarankuljetus kasvavat koko ajan. Vaikka Viroon tehd��nkin Suomesta miljoonia matkoja vuodessa, on meit� viel� n. kolme miljoonaa, jotka eiv�t ole koskaan naapurimaan kamaralle astuneet. Suomalaiselle on helppoa ja edullista tehd� matkaa Virossa. Omalla autolla liikkujaa ohjaavat samat liikennes��nn�t kuin kotimaassakin. Nopeusrajoituksissakaan ei suuria eroja ole, moottoritiet kyll�kin puuttuvat, vaikka useampikaistaisia teit� onkin olemassa. Promilleraja on virallisesti 0.2 ja sit� my�s valvotaan, kuten nopeuksiakin.
Autoillessa ei saa Virossa en�� h�p�tt�� k�nnykk� korvalla, vaan tulee joko ajaa tien sivuun juttelemaan tai k�ytt�� handsfree- systeemi�. Autoon ei pid� koskaan j�tt�� mit��n n�kyville, ei edes muovikassia ja radion paneelinkin voisi pist�� taskuun tai muualle talteen. Pys�k�inti on suositeltavaa valvoituilla alueilla tai parkkitaloissa. Tallinnassa on monimutkainen maksullinen pys�k�intisysteemi keskikaupungilla: on kioskeja joista ostaa raaputuskuponkeja, joihin merkit��n tuloaika, kortin suuruus sanelee, kauanko voit pys�k�id�. Lis�ksi on automaatteja, joista ostaa pys�k�intilappu, maksullisia pys�k�intialueita, joko valvottuja tai ei. Viime aikoina on tullut my�s muutama pys�k�intitalo kaupunkiin.
Hanakasti vied��n nykyisin vanhasta kaupungista luvattomasti pys�k�idyt autot alueille, joista ne voi rahaa vastaan lunastaa.
Kun et�isyydet Virossa ovat lyhyet, eiv�t bussimatkatkaan muodostu hermoja koetteleviksi. Tarttoon p��see n. kolmessa tunnissa, P�rnuun viel�kin lyhyemm�ss� ajassa. Bussilippu molempiin maksaa vain muutaman kymmenen kruunua ja nykyisin ajokaluston taso on kohtuullisen hyv�. Linja- autoasemalla muuten vetelehtii kuskeja, jotka tarjoavat todella edullista ja nopeaa matkaa pikkubussilla. N�m� hemmot eiv�t omista liikennelupia, vakuutusten kanssa on niin ja n�in eli kyseess� ovat luvattomat yritt�j�t. Yksi sellainen aiheutti kaahaamisellaan Tallinnasta Tarttoon nelj�n kuoleman ja istuu nyt linnassa.
Junalla jyskytt�en p��see Narvaan ja sielt� Ven�j�lle, Viljannin suuntaan, Tarttoon. Rautateiden yksityist�minen on Virossa meneill��n ja odotettavissa on linjojen lakkauttamisia ja vuorojen v�hennyksi�. Prosessi on viel� k�ynniss� eik� l�hitulevaisuuden tilanne ole silt� osin lainkaan selke�.
Taksin kyydiss�
Takseilla on varsinkin vieraassa kaupungissa mukavinta liikenn�id�. P��kaupungissa on viime vuosina panostettu m��r�yksin niin autojen kuntoon, matkustajien turvallisuuteen kuin lupapolitiikkaan. Vanhojen romujen kuskit tarjoavat nykyisin �auton vuokraamis ta kuljettajineen� kiert��kseen erilaisia taksim��r�yksi� ja pysy�kseen liikenteess�. Kunnon taksissa pit�� olla toimiva mittari, jota ei voi rukkailla, kuitti pit�� halutessa saada, kuljettajan pit�� olla siististi ja asiallisesti pukeutunut. N�kyvill� on oltava km- hinnat, l�ht�maksut ja viel�p� kuljettajan kuvalla varustettu voimassaoleva lupa ajaa taksia, samoin firman logo tai yksityisyritt�j�n nimi on oltava ovessa.
Kunnon taksifirmojen hinnoissa ei ole suuriakaan eroja, mutta jos satamassa tarjotaan jo terminaalissa �halpa keikka� Mustam�n torille, voi loppulasku olla yll�tt�v�nkin suuri. Suharit pyytelev�t hintaa sit� paitsi markoissa ja keskustan hotelliin p��sisi vain 50 Suomen rahalla! Oikea hinta on yleens� 35 kruunua eli kallista on pett�j�n kyyti. Suurimmilla kansainv�lisill� firmoilla on autonvuokrauspalveluja tarjolla my�s Virossa, lis�ksi alalla toimii virolaisia yrityksi�. Vuokrahinnat ovat huomattavasti edullisemmat kuin Suomessa, kalusto kunnossa ja laadukasta. Vuokraehdot kannattaa kuitenkin aina tutkia tarkkaan, jos vaikka jotain sattuisi.
Vaikeat kadut
Jalankulkijalla ei ole Virossa helppoa. Autoilijat eiv�t kunnioita jalkamiehen oikeutta ylitt�� turvassa suojatie; jos joku sattuu pys�htym��n, melko varmasti vierest� porhaltaa toinen ohi. Liikennevaloissakin saa olla tarkkana. Syytt�mi� eiv�t ole jalankulkijatkaan. Teit� ja katuja ylitet��n mist� tahansa eik� heijastimien k�ytt� ole lainkaan yleist�.
Vaikeinta liikenteess� on lastenvaunujen kanssa tai py�r�tuolilla liikkuvilla. Luiskia on ylett�m�n harvassa, mutta kapeita ja muhkuraisia katuja ja rappusia kyll� riitt��. L�hesk��n kaikissa julkisen liikenteen v�lineiss� ei ole viel� alaslaskettavia tasoja, joten sis��np��semisess� on keplottemista.
Olipa liikennemuoto mik� hyv�ns�, niin parhaiten p�rj��, kun on nopeat refleksit ja maalaisj�rke� p��ss�.
|
|
