| Aktiiviseen lomailuun tarjoaa Tartto ympäristöineen oivat mahdollisuuudet. |
|
 |
artossa on klassistyylinen keskikaupunki, jolle antavat eri aikojen sävyjä vaikkapa keskiaikainen goottilaistyylinen Jaanin (Johanneksen) kirkko ja nykyaikainen pilvenpiirtäjä Emajoen rannalla. Täältä voi löytää omaperäistä laitakaupunkiromantiikkaa puutaloalueilta ja muistoja neuvostolaisesta lähihistoriasta elementtirakenteisissa lähiöissä. Jos haluatte tutustua kaupunkiin oikein kunnolla, voitte löytää myös sen hengen. Sen synnyttävät paikalliset asukkaat, joita voi luonnehtia sanoilla nuorekkuus, suruttomuus, eloisuus, rauhattomuus.
Tartto on läpi aikojen ollut kauppateiden risteys, joka on vetänyt kansaa läheltä ja kaukaa. Hansaliiton aikana tapasivat Tartossa toisiaan kauppiaat idästä ja lännestä. Kaupunki muuttui kaupalliseksi keskukseksi.
Tartto on Euroopan vanhimpia yliopistokaupunkeja. 1632 päätti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf opettajansa Johan Skytten ehdotuksesta perustaa Tarttoon Academia Gustaviana, Tarton Yliopiston edeltäjän. Vuosisatojen saatossa on yliopisto tehnyt Tartosta kansainvälisesti tunnustetun tiedekeskuksen. Tartolla on tarjota ihanteellinen ympäristö tieteelliseen vaihtoon keskittymiseksi, mutta myös kaikenlaiseksi rentoutumiseksi. Tartossa on myös Viron maatalouskorkeakoulu, Baltian maiden yhteinen sotakorkeakoulu ja useita yksityisiä korkeakouluja. Täällä opiskelee yli 13 000 ylioppilasta, joten Tartto voi oikeutetusti pitää itseään myös “nuorison kaupunkina”.
Tartto on rakennettu muinaiselle joenpohjalle eli Emajoen laaksoon. Nykyisin joki on pieni, mutta viisisataa vuotta sitten sillä purjehtivat 300- 400- tonniset laivat. Kaupunki oli tuolloin Viron suurin ja Riian jälkeen Baltian toiseksi suurin. Seudulla kuhisi jokilaivureita, kauppamiehiä ja todennäköisesti myös jokirosvoja.
Kun seurataan Emajokea alajuoksuun tullaan Peipsijärvelle, joka on suuruudeltaan viides Euroopassa. Peipsin rannoilla on säilynyt Venäjän vanhauskoisuus. Kiinnostavia ovat pitkin Peipsin rantoja rakennetut pitkänomaiset “rivikylät”, joiden asukkaat ovat kautta aikojen olleet tunnettuja sipuleiden ja kurkun kasvattajina. Vieläkin ovat Peipsin rannoille tunnusomaisia suuret sipuliviljelmät.
Turistikin saa käsityksen sekakulttuurista, joka on syntynyt eri kansallisuuksien 300- vuotisesta yhteiselämästä käydessään Ninan ja Varnjan kylissä, Rajan luostarissa ja Kolkjan vanhauskoisten museossa. Tarttoon takaisin vievän maantien varrella voi käydä seudun komeimmassa kartanossa, 1880- 1885 rakennetussa Alatskiven linnassa. Talonpoikaiskulttuuria esittelee puolestaan Liivin Museo Rupsilla.
Luonnonystäville suosittelemme tutustumista Emajoen ylä- ja alajuoksujen soihin, joita ovat Alam- Pedjan luonnonsuojelualue ja Emajoen Suursuo. Molemmat ovat kansainvälisesti merkittäviä linnunsuojelualueita. Monissa Euroopan maissa vastaavanlaiset kohdat on ihminen ottanut aikoja käyttöönsä ja siten ovat kadonneet harvinaisten lintujen ja muiden eläinten elinympäristöt.
Monipuolinen luonto tarjoaa paljon nähtävää, kun retkeillään Tartosta etelävirolaisen pikkukaupungin Elvan suuntaan. Elvaa ympäröivät suojelualueet retkipolkuineen Vapramäellä, Vellaveressä, Vitipalussa ja Peedulla ovat täynnä elämyksiä. Tarton ja Tartumaan suurin rikkaus on puhdas luonto, omaperäinen kulttuuri ja perinteinen virolainen elämäntyyli. Mukavaa matkaa!
Ave Jürimäe
SA Tartumaa Turismin johtaja |
| Tiedä enemmän! |
|
 |
|
The Baltic Guidelehti osallistuu Matka 2001 messuille omalla osastollaan, joka sijaitsee osastolla 6d38. Mutta se ei ole ainutkertainen tapahtuma, jolloin lehtemme välittää tuoretta tietoa Virosta. |
| Kehittyvä kokouskaupunki |
|
|
|
Vierailin Tartossa ensimmäistä kertaa Tartumaa Turismin johtajan Ave Jürimäen kutsumana. Ennakkoon minulla oli mielikuva Tartosta vanhana, arvokkaana yliopistokaupunkina ja toki tiesin, että Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki. Mieleenpainuvinta vierailuni aikana oli tunnelma, joka kaupungista välittyi: viehättävä, rauhallinen ja myös miellyttävän turvallinen, mikä on tärkeää mm. ulkomaalaisia kongressivieraita ajatellen. |
| Tarton maraton kerää suosiota |
|
 |
|
Tarton Maraton Klubin järjestämät suurtapahtumat eri vuoden aikoina ovat kasvattaneet suosiotaan ja muuttuneet yhä ammattimaisemmiksi. |
|
