| Aktiiviseen lomailuun tarjoaa Tartto ymp�rist�ineen oivat mahdollisuuudet. |
|
 |
artossa on klassistyylinen keskikaupunki, jolle antavat eri aikojen s�vyj� vaikkapa keskiaikainen goottilaistyylinen Jaanin (Johanneksen) kirkko ja nykyaikainen pilvenpiirt�j� Emajoen rannalla. T��lt� voi l�yt�� omaper�ist� laitakaupunkiromantiikkaa puutaloalueilta ja muistoja neuvostolaisesta l�hihistoriasta elementtirakenteisissa l�hi�iss�. Jos haluatte tutustua kaupunkiin oikein kunnolla, voitte l�yt�� my�s sen hengen. Sen synnytt�v�t paikalliset asukkaat, joita voi luonnehtia sanoilla nuorekkuus, suruttomuus, eloisuus, rauhattomuus.
Tartto on l�pi aikojen ollut kauppateiden risteys, joka on vet�nyt kansaa l�helt� ja kaukaa. Hansaliiton aikana tapasivat Tartossa toisiaan kauppiaat id�st� ja l�nnest�. Kaupunki muuttui kaupalliseksi keskukseksi.
Tartto on Euroopan vanhimpia yliopistokaupunkeja. 1632 p��tti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf opettajansa Johan Skytten ehdotuksesta perustaa Tarttoon Academia Gustaviana, Tarton Yliopiston edelt�j�n. Vuosisatojen saatossa on yliopisto tehnyt Tartosta kansainv�lisesti tunnustetun tiedekeskuksen. Tartolla on tarjota ihanteellinen ymp�rist� tieteelliseen vaihtoon keskittymiseksi, mutta my�s kaikenlaiseksi rentoutumiseksi. Tartossa on my�s Viron maatalouskorkeakoulu, Baltian maiden yhteinen sotakorkeakoulu ja useita yksityisi� korkeakouluja. T��ll� opiskelee yli 13 000 ylioppilasta, joten Tartto voi oikeutetusti pit�� itse��n my�s �nuorison kaupunkina�.
Tartto on rakennettu muinaiselle joenpohjalle eli Emajoen laaksoon. Nykyisin joki on pieni, mutta viisisataa vuotta sitten sill� purjehtivat 300- 400- tonniset laivat. Kaupunki oli tuolloin Viron suurin ja Riian j�lkeen Baltian toiseksi suurin. Seudulla kuhisi jokilaivureita, kauppamiehi� ja todenn�k�isesti my�s jokirosvoja.
Kun seurataan Emajokea alajuoksuun tullaan Peipsij�rvelle, joka on suuruudeltaan viides Euroopassa. Peipsin rannoilla on s�ilynyt Ven�j�n vanhauskoisuus. Kiinnostavia ovat pitkin Peipsin rantoja rakennetut pitk�nomaiset �rivikyl�t�, joiden asukkaat ovat kautta aikojen olleet tunnettuja sipuleiden ja kurkun kasvattajina. Viel�kin ovat Peipsin rannoille tunnusomaisia suuret sipuliviljelm�t.
Turistikin saa k�sityksen sekakulttuurista, joka on syntynyt eri kansallisuuksien 300- vuotisesta yhteisel�m�st� k�ydess��n Ninan ja Varnjan kyliss�, Rajan luostarissa ja Kolkjan vanhauskoisten museossa. Tarttoon takaisin viev�n maantien varrella voi k�yd� seudun komeimmassa kartanossa, 1880- 1885 rakennetussa Alatskiven linnassa. Talonpoikaiskulttuuria esittelee puolestaan Liivin Museo Rupsilla.
Luonnonyst�ville suosittelemme tutustumista Emajoen yl�- ja alajuoksujen soihin, joita ovat Alam- Pedjan luonnonsuojelualue ja Emajoen Suursuo. Molemmat ovat kansainv�lisesti merkitt�vi� linnunsuojelualueita. Monissa Euroopan maissa vastaavanlaiset kohdat on ihminen ottanut aikoja k�ytt��ns� ja siten ovat kadonneet harvinaisten lintujen ja muiden el�inten elinymp�rist�t.
Monipuolinen luonto tarjoaa paljon n�ht�v��, kun retkeill��n Tartosta etel�virolaisen pikkukaupungin Elvan suuntaan. Elvaa ymp�r�iv�t suojelualueet retkipolkuineen Vapram�ell�, Vellaveress�, Vitipalussa ja Peedulla ovat t�ynn� el�myksi�. Tarton ja Tartumaan suurin rikkaus on puhdas luonto, omaper�inen kulttuuri ja perinteinen virolainen el�m�ntyyli. Mukavaa matkaa!
Ave J�rim�e
SA Tartumaa Turismin johtaja |
| Tied� enemm�n! |
|
 |
|
The Baltic Guidelehti osallistuu Matka 2001 messuille omalla osastollaan, joka sijaitsee osastolla 6d38. Mutta se ei ole ainutkertainen tapahtuma, jolloin lehtemme v�litt�� tuoretta tietoa Virosta. |
| Kehittyv� kokouskaupunki |
|
|
|
Vierailin Tartossa ensimm�ist� kertaa Tartumaa Turismin johtajan Ave J�rim�en kutsumana. Ennakkoon minulla oli mielikuva Tartosta vanhana, arvokkaana yliopistokaupunkina ja toki tiesin, ett� Tartto on Tampereen yst�vyyskaupunki. Mieleenpainuvinta vierailuni aikana oli tunnelma, joka kaupungista v�littyi: vieh�tt�v�, rauhallinen ja my�s miellytt�v�n turvallinen, mik� on t�rke�� mm. ulkomaalaisia kongressivieraita ajatellen. |
| Tarton maraton ker�� suosiota |
|
 |
|
Tarton Maraton Klubin j�rjest�m�t suurtapahtumat eri vuoden aikoina ovat kasvattaneet suosiotaan ja muuttuneet yh� ammattimaisemmiksi. |
|
