Tuoretta tietoa Virosta

7.9.2018 | Kulttuuri

Yhteiset, erilaiset laulut

Yhteiset, erilaiset laulutMikko Savikon kokoama laulukirja ilmestyi elokuussa. Kirjan lauluja on ehditty laulamaan yhdessä jo Seurasaaressa ja Tallinnassa Mikko Alatalon johdolla.

Mikko Savikko kokosi sata suomen- ja vironkielistä laulua samojen kansien väliin.

 

Laulukirjan siemen kylvettiin jo kymmenen vuotta sitten, jolloin silloinen The Baltic Guiden päätoimittaja Mikko Savikko kirjoitti lehteen Yhteiset laulut -juttusarjaa.

”Muistaakseni yhteisiä lauluja oli juttusarjassa lähes kolmekymmentä”, Savikko kertoo. 

Savikon lauluharrastus juontaa juurensa kuitenkin lapsuuteen.

”Meillä oli kotona Iloisen laulajan kirja, josta opettelin innokkaasti lauluja ja niiden sanoja.”

Viroon muutettuaan Savikko törmäsi tuttuihin lauluihin, joiden taustoja hän alkoi selvitellä.

”Huomasin, etteivät laulut olleetkaan Viron puolella ihan samanlaisia. Sanat ja tarinat poikkesivat suomalaisista versioista.”

Laulukirjan suuntaan astuttiin merkittävä askel Suomen 100-vuotisjuhlavuotena.

”Menin sanomaan suurlähettiläs Kirsti Nariselle ja lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemelle, että kyllä niitä kerättyjä lauluja jo varmaan sata on.”

Sen jälkeen oli Savikon mukaan mahdotonta enää perääntyä, kirjaprojekti nytkähti käyntiin.

 

Pari vuotta kestänyt kirjan kokoaminen oli monipuolinen ja haastavakin työ.

”Opin valtavasti uusia asioita ja matkan varrella tuli monia mukavia löytöjä.”

Julkaisuoikeuksien saaminen sen sijaan oli suuri urakka.

”Oli suuri työ selvittää, kenelle julkaisuoikeudet kuuluvat ja mistä ne saa .”

 

Työn aikana putkahti esiin monia mielenkiintoisia löytöjä, taustoja ja tarinoita.

Savikko nostaa esiin Auringon lapset -kappaleen, joka oli Viron ensimmäisen, vuonna 1932 valmistuneen, äänielokuvan tunnusmelodia.

”Suomessa se on suosittu häälaulu, mutta Virossa sitä ei ole koskaan levytetty.”

Laulun sävelsi ja esitti Georg Malmstén, mutta Savikon mukaan sanoittajista on erilaisia versioita.

Lauluvaihtoa on Savikon mukana ollut vähintään 150 vuotta, mutta eniten yhteisiä lauluja oli 1940–1970-luvuilla.

Osa yhteisistä lauluista tuli ulkomailta, erityisesti Italiasta.

Dingo, Miljoonasade ja Nylon Beat olivat 1990- ja 2000-luvuilla tärkeitä Virossa. Nykyään yhteisiä lauluja on vähemmän. Savikko panee tilanteen englannin kielen piikkiin.

”Onko esimerkiksi nykyään Weekend Festivalin musiikki yhteistä virolaisille ja suomalaisille nuorille?”

Savikko heittää pallon suomalaisten suuntaan, ehkä joku voisi kääntää Raimond Valgren tuotantoa. Nythän Suomessa tunnetaan vain yksi kappale, Saarenmaan valssi.

”Valgren tuotanto on Toivo Kärjen tasolla. Sopii varmasti suomalaiseen makuun.”

 

Laulukirjaan on koottu yhteisiä lauluja laidasta laitaan, tyyli vaihtelee rockista iskelmään ja lastenlauluista virsiin.

”Kyllä jokaiselle varmasti muutama sopiva laulu löytyy”, toteaa Savikko. Hänen mukaansa kirja sopii mainiosti vaikkapa suomalaisten ja virolaisten yhteisiin illanviettoihin.

Hauskoja tilanteita voi syntyä, kun sama kappale on lahden toisella puolella tyystin toisenlainen sanoitukseltaan tai melodialtaan. Erään kiteytyksen mukaan suomalainen laulaa mollissa, virolainen duurissa.

Savikko myöntää ajatuksessa olevan perää.

”Joissain laulupareissa kansanluonteet tulevat hyvin esille. Surumielinen suomalaislaulu voi olla Virossa iloisen reipas ralli.” 

 

Kirja on myynnissä Virossa eri kirjakaupoissa tai voit tilata sen osoitteesta tilaukset@balticguide.ee. Kirja tulee myöhemmin myyntiin myös suomalaisiin kirjakauppoihin.

 

Teksti Mikko Virta, kuva Andrei Chertkov

17.1.2019 | Kulttuuri

Viron taidemuseon vuosi 2018 oli tapahtumarikas – kävijöitä ennätysmäärä

Verkkouutinen: Viron taidemuseon vuosi 2018 oli tapahtumarikas – kävijöitä ennätysmäärä

Vuonna 2018 Viron taidemuseossa, johon kuuluu viisi eri museoyksikköä, kävi ennätysmäärä vierailijoita. Viiden museon näyttelyitä kävi Virossa ihailemassa noin 440 … Lue lisää

16.1.2019 | Kulttuuri

Satavuotias Viro sai suomalaistaiteilijalta lahjaksi patsaan

Verkkouutinen: Satavuotias Viro sai suomalaistaiteilijalta lahjaksi patsaan

Suomalainen kuvanveistäjä Jouni Punkki lahjoitti eilen Virolle maan 100-vuotisjuhlan kunniaksi betonihärän, joka kantaa nimeä El Estonia.   Jouni Punkki antoi … Lue lisää

11.1.2019 | Kulttuuri

Viro–suomi-verkkosanakirja on ilmestynyt – viron kielellä on juhlavuosi

Verkkouutinen: Viro–suomi-verkkosanakirja on ilmestynyt – viron kielellä on juhlavuosi

Keskiviikkona 9. tammikuuta 2019 julkistettiin Tallinnassa Kotimaisten kielten keskuksen ja Eesti Keele Instituutin yhteistyönä laatima Viro–suomi‑verkkosanakirja, joka on netissä vapaasti kaikkien … Lue lisää

10.1.2019 | Kulttuuri

Virolainen Arvo Pärt on esitetyin elossa oleva klassisen musiikin säveltäjä

Verkkouutinen: Virolainen Arvo Pärt on esitetyin elossa oleva klassisen musiikin säveltäjä

Virolaissäveltäjä Arvo Pärt oli viime vuonna maailman esitetyin elossa oleva klassisen musiikin säveltäjä. Kaikkein eniten maailmassa esitettiin viime vuonna Ludwig … Lue lisää

10.1.2019 | Kulttuuri

Laulu- ja tanssijuhlien liput myyntiin tänään – laulujuhlat täyttävät tänä vuonna 150 vuotta

Verkkouutinen: Laulu- ja tanssijuhlien liput myyntiin tänään – laulujuhlat täyttävät tänä vuonna 150 vuotta

Ensi kesän laulu- ja tanssijuhlien liput tulevat myyntiin torstaina 10. tammikuuta. Lippuja voi ostaa netissä Piletilevin kautta. Laulu- ja tanssijuhlat … Lue lisää

9.1.2019 | Vapaa-aika

Balettia Itä-Virossa, jazzia venevajassa ja klassista Haapsalussa

Balettia Itä-Virossa, jazzia venevajassa ja klassista Haapsalussa

Advertoriaali   Alkuvuoden tapahtumakattaus hemmottelee hyvän musiikin ja ruuan ystäviä.   Virossa riittää mielenkiintoisia musiikki- ja ruokatapahtumia koko keväälle ja … Lue lisää

5.1.2019 | Kulttuuri

Kesällä jytisee!

Kesällä jytisee!

Metallica ja Bon Jovi pitävät huolen siitä, että ensi kesänä Tallinnassa ja Tartossa rokataan hiki hatussa.    Heinäkuussa Tartossa jytisee … Lue lisää

5.1.2019 | Vapaa-aika

ADVERTORIAALI: Koe Länsi-Viron historialliset teollisuushelmet

ADVERTORIAALI: Koe Länsi-Viron historialliset teollisuushelmet

Monet Viron vanhat tuotantolaitokset, rautatieasemat ja vesitornit ovat jääneet pois alkuperäisestä käytöstään ja toimivat nykyään matkailukohteina, jotka kutsuvat tutustumaan Viron … Lue lisää