Tuoretta tietoa Virosta
7.10.2018 | Historia

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohde

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohdePuistoalue omenatarhoineen tuo valoisan vastaparin synkkien muistojen seinälle.

Elokuussa avatussa kommunismin uhrien muistomerkissä on kaksi puolta.

 

Kaksi korkeaa mustaa muuria leikkaa rinteen lähes Piritantielle asti. Ihmisvirta vaeltaa kymmenmetristen seinien väliin, ja kuilumainen käytävä ahmaisee heidät kitaansa. Minutkin.

Kommunismin uhrien muistomerkki on vaikuttava. Maiseman väkivaltaisesti halkaiseva synkeä seinämä symboloi hyvin kesken katkaistua elämää.

Silmä alkaa hahmottaa tummasta seinästä nimiä. Niitä on kaikkiaan 22 000. Ihmisiä, jotka kuolivat tavalla tai toisella vainojen uhrina. Monesta on jäljellä vain tuo nimi tuossa seinässä. Ulokkeelle nimirivien alle on asetettu kynttilöitä ja kukkia.

“Virolaisilla on tapana tuoda kynttilöitä omaisten haudoille, ja siksi suunnittelimme seinään paikan, johon voi sytyttää kynttilän läheisen muistoksi”,  kertoo oppaani Kalle Vellevoog, arkkitehti ja muistomerkin suunnittelutyöryhmän johtaja.

Uhreja löytyy lähes joka perheestä. Seinässä on myös Vellevoogin isoäidin ja -tädin nimi. Lapsena kyyditetty äiti selviytyi kotiin.

Parin sadan metrin mittaisen kanjonin päässä häämöttää kuitenkin valoa. Edessä avautuu kukkulainen maisema, joka on istutettu täyteen nuoria omenapuita. Soratiet johtavat keskellä olevaan painanteeseen, johon on sijoitettu penkkejä. Seisomme seremonia-aukiolla.

 

Muistomerkin ulkoseinässä on tuhansia metallisia mehiläisiä. Virolaisrunoilijat ovat usein verranneet kansaansa mehiläisparveen.

Kotipiha piti yllä toivoa

Sää on syksyisen aurinkoinen, lapset juoksentelevat puiden välissä riemusta kiljahdellen. Kun muistomerkkiä alettiin suunnitella, paikalla oli mutainen, leppää puskeva tasamaa. Ihana puutarha on muistomerkin toinen osa, ja itse asiassa suunnittelutiimin ensimmäinen idea.

“Maisemaa dominoi tuo takana oleva morbidi kuusikko, jonka vastapainoksi halusimme luoda jotain positiivista, auvoisaa ja kaunista.”

Puisto pehmentää myös musertavan muurin ja kertoo kyyditettyjen muistoista ja unelmista. Vellevoog totesi myös omakohtaisesti, että muistot kotipihoista ovat pitäneet toivoa yllä.

“Lasteni isovaari kirjoitti Komin vankileiriltä ja kysyi miten kotona jaksetaan, kukkivatko sireenit jo.”

Vaikka Vellevoog tiesi, että muistomerkki on tärkeä etenkin elossa oleville uhreille, häntä on hämmästyttänyt sen saama valtava myönteinen palaute. Hän ja muut työryhmän jäsenet ovat saaneet kiitoskirjeitä, sähköpostia ja soittoja.

Vellevoog toivoo, että omenatarhassa vietettäisiin aikaa, käytäisiin piknikeillä ja tuttuja tapaamassa. Opettajat voisivat pitää siellä tunteja ja kertoa samalla historiasta. Ja aina on tilaa yhdelle omenapuulle, jos joku valtiovieras haluaa istuttaa omansa.

 

Mustien muurien sisäpinnoilla on 22 000 kommunismin uhrin nimi.

Muistomerkki kuin teloitusseinä

Memoriaalin merenpuoleisessa päässä sijaitsee erikseen muistomerkki 801 virolaiselle upseerille. Neuvostoterrorin uhriksi joutui Viron upseerikunnasta neljännes. Heistä valtaosa teloitettiin.

Toteutus on minimalistinen mutta puhutteleva. Muurissa on kuulanreikiä, jotka saavat sen näyttämään teloitusseinältä. Aukkoihin kurkistava näkee kuvia upseeriasuisista, vakavailmeisistä miehistä.

Kommunismin uhrien muistomerkki suunniteltiin ideologisesti latautuneelle alueelle. Aivan sen kupeessa kuusikon takana on punasotureille pystytetty, paikoin jo rapistunut neuvostoaikainen monumenttialue, jonka tieltä puskutraktorit lanasivat saksalaissotilaiden sodanaikaisen hautausmaan. Obeliski ja betoniterassi näkyvät hyvin Piritantielle ja merelle asti.

Saksalainen hautausmaa on nyt kunnostettu, ja sama tulisi Kalle Vellevoogin mukaan tehdä punamuistomerkille.

 

“Allan Murdmaan ja Matti Varikin teos on hieno esimerkki neuvostoajan taiteesta ja ansaitsisi restauroinnin.”

“Jokaisella on oikeus muistaa edesmenneitä ja etsiä sovintoa”, Vellevoog painottaa. 

Kommunismin uhrien muistomerkki

  • Memento-liiton aloittama hanke oli vireillä vuosia, ja muistomerkin avajaistilaisuus Maarjamäellä elokuussa oli valtiollinen suurtapahtuma.
  • Viro on kansainvälisesti ajanut kommunismin uhrien nostamista natsien rikosten rinnalle. Itä-Euroopan maista vastaava muistomerkki löytyy vain Prahasta. 
  • Muistomerkkialue sijaitsee Tallinnassa Maarjamäen museon vieressä osoitteessa Pirita tee 74.

Lisätietoja memoriaal.ee

 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

Lue lisää samasta aiheesta
hautausmaa mati varik muistomerkki muistomerkki tallinnassa neuvostoterrori obeliski saksalainen hautausmaa uusi nähtävyys tallinnassa

12.3.2024 | Historia

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Vaivara Sinimägede muuseum (Vaivaran Sinimäkien museo) on Itä-Virumaalla Sinimäellä, sijaitseva museo, joka esittelee toisen maailmansodan aikana käytyyn Sinimäen taisteluun … Lue lisää

10.3.2024 | Historia

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Viro on suomalaisille läheinen ja rakas maa, kaksonen, jossa vieraillaan ahkerasti. Maan kulttuuri ja historia kiinnostavat myös matkailijoita. Professori … Lue lisää

25.2.2024 | Historia

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf 1632 juuri ennen Lützenin taistelua, jossa hän kaatui. Suurvalta Ruotsi tarvitsi … Lue lisää

4.2.2024 | Historia

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Tänään 4. helmikuuta Tallinnan ulkoilmamuseossa on mahdollista oppia erilaisia ​​kynttilänvalmistustekniikoita ja tutustua kristillisen kynttilänpäivän virolaisiin traditioihin. Kynttilänpäivä on kristillisessä … Lue lisää

27.1.2024 | Historia

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

Rakennuksen vaatimaton ulkokuori ei kiinnitä ohikulkijan huomiota. 1930-luvun kerrostalo keskustan ja rautatieaseman välissä kätkee sisäänsä kuitenkin synkän menneisyyden. Tässä … Lue lisää

10.1.2024 | Mainos | Historia

camera icon10
Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Mainos Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Viro on merenkävijämaa. Maa on pieni, mutta se on kamppaillut vakuuttavasti paikastaan ​​suurten merimaiden joukossa. Ja globaalissa mittakaavassa Virossa … Lue lisää

29.12.2023 | Historia

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

”Praktiline ilu. Käekotid, rahakotid, kandekotid ja lahttaskud ERMi kogudest” eli ”Käytännön kauneus. Käsilaukut, lompakot, kantolaukut ja avotaskut ERM:n kokoelmista” … Lue lisää

23.12.2023 | Historia

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Virolaisten joulunvietto on todella muuttanut muotojaan aikojen saatossa. Nykyään se ei olennaisesti eroa skandinaavisesta jouluperinteestä, joulunpunainen on nykyään vain … Lue lisää