Tuoretta tietoa Virosta

7.10.2018 | Historia

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohde

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohdePuistoalue omenatarhoineen tuo valoisan vastaparin synkkien muistojen seinälle.

Elokuussa avatussa kommunismin uhrien muistomerkissä on kaksi puolta.

 

Kaksi korkeaa mustaa muuria leikkaa rinteen lähes Piritantielle asti. Ihmisvirta vaeltaa kymmenmetristen seinien väliin, ja kuilumainen käytävä ahmaisee heidät kitaansa. Minutkin.

Kommunismin uhrien muistomerkki on vaikuttava. Maiseman väkivaltaisesti halkaiseva synkeä seinämä symboloi hyvin kesken katkaistua elämää.

Silmä alkaa hahmottaa tummasta seinästä nimiä. Niitä on kaikkiaan 22 000. Ihmisiä, jotka kuolivat tavalla tai toisella vainojen uhrina. Monesta on jäljellä vain tuo nimi tuossa seinässä. Ulokkeelle nimirivien alle on asetettu kynttilöitä ja kukkia.

“Virolaisilla on tapana tuoda kynttilöitä omaisten haudoille, ja siksi suunnittelimme seinään paikan, johon voi sytyttää kynttilän läheisen muistoksi”,  kertoo oppaani Kalle Vellevoog, arkkitehti ja muistomerkin suunnittelutyöryhmän johtaja.

Uhreja löytyy lähes joka perheestä. Seinässä on myös Vellevoogin isoäidin ja -tädin nimi. Lapsena kyyditetty äiti selviytyi kotiin.

Parin sadan metrin mittaisen kanjonin päässä häämöttää kuitenkin valoa. Edessä avautuu kukkulainen maisema, joka on istutettu täyteen nuoria omenapuita. Soratiet johtavat keskellä olevaan painanteeseen, johon on sijoitettu penkkejä. Seisomme seremonia-aukiolla.

  Muistomerkin ulkoseinässä on tuhansia metallisia mehiläisiä. Virolaisrunoilijat ovat usein verranneet kansaansa mehiläisparveen.

Kotipiha piti yllä toivoa

Sää on syksyisen aurinkoinen, lapset juoksentelevat puiden välissä riemusta kiljahdellen. Kun muistomerkkiä alettiin suunnitella, paikalla oli mutainen, leppää puskeva tasamaa. Ihana puutarha on muistomerkin toinen osa, ja itse asiassa suunnittelutiimin ensimmäinen idea.

“Maisemaa dominoi tuo takana oleva morbidi kuusikko, jonka vastapainoksi halusimme luoda jotain positiivista, auvoisaa ja kaunista.”

Puisto pehmentää myös musertavan muurin ja kertoo kyyditettyjen muistoista ja unelmista. Vellevoog totesi myös omakohtaisesti, että muistot kotipihoista ovat pitäneet toivoa yllä.

“Lasteni isovaari kirjoitti Komin vankileiriltä ja kysyi miten kotona jaksetaan, kukkivatko sireenit jo.”

Vaikka Vellevoog tiesi, että muistomerkki on tärkeä etenkin elossa oleville uhreille, häntä on hämmästyttänyt sen saama valtava myönteinen palaute. Hän ja muut työryhmän jäsenet ovat saaneet kiitoskirjeitä, sähköpostia ja soittoja.

Vellevoog toivoo, että omenatarhassa vietettäisiin aikaa, käytäisiin piknikeillä ja tuttuja tapaamassa. Opettajat voisivat pitää siellä tunteja ja kertoa samalla historiasta. Ja aina on tilaa yhdelle omenapuulle, jos joku valtiovieras haluaa istuttaa omansa.

  Mustien muurien sisäpinnoilla on 22 000 kommunismin uhrin nimi.

Muistomerkki kuin teloitusseinä

Memoriaalin merenpuoleisessa päässä sijaitsee erikseen muistomerkki 801 virolaiselle upseerille. Neuvostoterrorin uhriksi joutui Viron upseerikunnasta neljännes. Heistä valtaosa teloitettiin.

Toteutus on minimalistinen mutta puhutteleva. Muurissa on kuulanreikiä, jotka saavat sen näyttämään teloitusseinältä. Aukkoihin kurkistava näkee kuvia upseeriasuisista, vakavailmeisistä miehistä.

Kommunismin uhrien muistomerkki suunniteltiin ideologisesti latautuneelle alueelle. Aivan sen kupeessa kuusikon takana on punasotureille pystytetty, paikoin jo rapistunut neuvostoaikainen monumenttialue, jonka tieltä puskutraktorit lanasivat saksalaissotilaiden sodanaikaisen hautausmaan. Obeliski ja betoniterassi näkyvät hyvin Piritantielle ja merelle asti.

Saksalainen hautausmaa on nyt kunnostettu, ja sama tulisi Kalle Vellevoogin mukaan tehdä punamuistomerkille.

 

“Allan Murdmaan ja Matti Varikin teos on hieno esimerkki neuvostoajan taiteesta ja ansaitsisi restauroinnin.”

“Jokaisella on oikeus muistaa edesmenneitä ja etsiä sovintoa”, Vellevoog painottaa. 

Kommunismin uhrien muistomerkki

  • Memento-liiton aloittama hanke oli vireillä vuosia, ja muistomerkin avajaistilaisuus Maarjamäellä elokuussa oli valtiollinen suurtapahtuma.
  • Viro on kansainvälisesti ajanut kommunismin uhrien nostamista natsien rikosten rinnalle. Itä-Euroopan maista vastaava muistomerkki löytyy vain Prahasta. 
  • Muistomerkkialue sijaitsee Tallinnassa Maarjamäen museon vieressä osoitteessa Pirita tee 74.

Lisätietoja memoriaal.ee

 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

21.10.2018 | Vapaa-aika

258 porrasta taivaaseen

258 porrasta taivaaseen

Olevisten kirkon näköalatasanne on henkeäsalpaava kohde.    Huh, huh – Olevisten kirkontornin huipulle kapuaminen on hikinen urakka. 258 porrasta kapeassa … Lue lisää

27.9.2018 | Historia

Lähes 20 000 keskiaikaista esinettä löytyi tallinnalaiselta rakennustyömaalta

Verkkouutinen: Lähes 20 000 keskiaikaista esinettä löytyi tallinnalaiselta rakennustyömaalta

Tallinnan Kalamajan alueella olevalta YIT:n rakennustyömaatontilta kaivettiin esiin Viron kaikkien aikojen suurin keskiaikaisten esineiden löytö. Arkeologit löysivät 6 850 neliömetrin alueelta … Lue lisää

25.9.2018 | Historia

Demokratia ei ole helppoa

Demokratia ei ole helppoa

Idealismi ja hyvät aikeet eivät vielä riitä luomaan demokraattista valtiota. Sen huomasivat virolaiset vain vuosikymmen itsenäistymisensä jälkeen.   Kun Viro … Lue lisää

19.9.2018 | Historia

Tallinnan Paks Margareeta -tornin alta löydettiin keskiaikaisia kaupunginmuurin osia

Verkkouutinen: Tallinnan Paks Margareeta -tornin alta löydettiin keskiaikaisia kaupunginmuurin osia

Tallinna on kaupunki, jossa lapionpisto maahan yleensä paljastaa historiallisia löytöjä. Näin kävi jälleen Viron merimuseon osana toimivan Paks Margareeta -tornin kunnostustöissä, joiden yhteydessä … Lue lisää

18.9.2018 | Historia

Tallinnan olympiapurjehduskeskuksessa syttyi jälleen olympiatuli

Verkkouutinen: Tallinnan olympiapurjehduskeskuksessa syttyi jälleen olympiatuli

Tallinnan olympiapurjehduskeskuksessa Piritan kaupunginosassa saattoi maanantaina 17.9. nähdä harvinaisen näyn: keskuksen edustalla paloi olympiatuli. Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehdusregatta kilpailtiin … Lue lisää

5.9.2018 | Historia

Miehityksistä vapauteen

Miehityksistä vapauteen

Miehitysten ja vapauden museo Vabamu avattiin uudistuneissa tiloissa ja uudella konseptilla.   Museo kokeilee ensimmäisenä maailmassa innovatiivista konseptia: näyttely perustuu … Lue lisää

27.8.2018 | Historia

Estland hiipui

Estland hiipui

Viron itsenäistymisen seurauksista yksi oli ”Estlandin” eli saksalainen Viron hiipuminen ja lopulta katoaminen. Vanha ja omaperäinen kulttuuri kuihtui.   Saksalaisen … Lue lisää

20.8.2018 | Historia

Valkean daamin aika on Haapsalun kesän päätös

Valkean daamin aika on Haapsalun kesän päätös

Teksti Silja Hurskainen, Kuvat Valge Daami Aeg   Valkean daamin aika on elokuun lopussa Haapsalussa järjestettävä kesätapahtuma, joka on jo … Lue lisää