Tuoretta tietoa Virosta

7.10.2018 | Historia

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohde

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohdePuistoalue omenatarhoineen tuo valoisan vastaparin synkkien muistojen seinälle.

Elokuussa avatussa kommunismin uhrien muistomerkissä on kaksi puolta.

 

Kaksi korkeaa mustaa muuria leikkaa rinteen lähes Piritantielle asti. Ihmisvirta vaeltaa kymmenmetristen seinien väliin, ja kuilumainen käytävä ahmaisee heidät kitaansa. Minutkin.

Kommunismin uhrien muistomerkki on vaikuttava. Maiseman väkivaltaisesti halkaiseva synkeä seinämä symboloi hyvin kesken katkaistua elämää.

Silmä alkaa hahmottaa tummasta seinästä nimiä. Niitä on kaikkiaan 22 000. Ihmisiä, jotka kuolivat tavalla tai toisella vainojen uhrina. Monesta on jäljellä vain tuo nimi tuossa seinässä. Ulokkeelle nimirivien alle on asetettu kynttilöitä ja kukkia.

“Virolaisilla on tapana tuoda kynttilöitä omaisten haudoille, ja siksi suunnittelimme seinään paikan, johon voi sytyttää kynttilän läheisen muistoksi”,  kertoo oppaani Kalle Vellevoog, arkkitehti ja muistomerkin suunnittelutyöryhmän johtaja.

Uhreja löytyy lähes joka perheestä. Seinässä on myös Vellevoogin isoäidin ja -tädin nimi. Lapsena kyyditetty äiti selviytyi kotiin.

Parin sadan metrin mittaisen kanjonin päässä häämöttää kuitenkin valoa. Edessä avautuu kukkulainen maisema, joka on istutettu täyteen nuoria omenapuita. Soratiet johtavat keskellä olevaan painanteeseen, johon on sijoitettu penkkejä. Seisomme seremonia-aukiolla.

  Muistomerkin ulkoseinässä on tuhansia metallisia mehiläisiä. Virolaisrunoilijat ovat usein verranneet kansaansa mehiläisparveen.

Kotipiha piti yllä toivoa

Sää on syksyisen aurinkoinen, lapset juoksentelevat puiden välissä riemusta kiljahdellen. Kun muistomerkkiä alettiin suunnitella, paikalla oli mutainen, leppää puskeva tasamaa. Ihana puutarha on muistomerkin toinen osa, ja itse asiassa suunnittelutiimin ensimmäinen idea.

“Maisemaa dominoi tuo takana oleva morbidi kuusikko, jonka vastapainoksi halusimme luoda jotain positiivista, auvoisaa ja kaunista.”

Puisto pehmentää myös musertavan muurin ja kertoo kyyditettyjen muistoista ja unelmista. Vellevoog totesi myös omakohtaisesti, että muistot kotipihoista ovat pitäneet toivoa yllä.

“Lasteni isovaari kirjoitti Komin vankileiriltä ja kysyi miten kotona jaksetaan, kukkivatko sireenit jo.”

Vaikka Vellevoog tiesi, että muistomerkki on tärkeä etenkin elossa oleville uhreille, häntä on hämmästyttänyt sen saama valtava myönteinen palaute. Hän ja muut työryhmän jäsenet ovat saaneet kiitoskirjeitä, sähköpostia ja soittoja.

Vellevoog toivoo, että omenatarhassa vietettäisiin aikaa, käytäisiin piknikeillä ja tuttuja tapaamassa. Opettajat voisivat pitää siellä tunteja ja kertoa samalla historiasta. Ja aina on tilaa yhdelle omenapuulle, jos joku valtiovieras haluaa istuttaa omansa.

  Mustien muurien sisäpinnoilla on 22 000 kommunismin uhrin nimi.

Muistomerkki kuin teloitusseinä

Memoriaalin merenpuoleisessa päässä sijaitsee erikseen muistomerkki 801 virolaiselle upseerille. Neuvostoterrorin uhriksi joutui Viron upseerikunnasta neljännes. Heistä valtaosa teloitettiin.

Toteutus on minimalistinen mutta puhutteleva. Muurissa on kuulanreikiä, jotka saavat sen näyttämään teloitusseinältä. Aukkoihin kurkistava näkee kuvia upseeriasuisista, vakavailmeisistä miehistä.

Kommunismin uhrien muistomerkki suunniteltiin ideologisesti latautuneelle alueelle. Aivan sen kupeessa kuusikon takana on punasotureille pystytetty, paikoin jo rapistunut neuvostoaikainen monumenttialue, jonka tieltä puskutraktorit lanasivat saksalaissotilaiden sodanaikaisen hautausmaan. Obeliski ja betoniterassi näkyvät hyvin Piritantielle ja merelle asti.

Saksalainen hautausmaa on nyt kunnostettu, ja sama tulisi Kalle Vellevoogin mukaan tehdä punamuistomerkille.

 

“Allan Murdmaan ja Matti Varikin teos on hieno esimerkki neuvostoajan taiteesta ja ansaitsisi restauroinnin.”

“Jokaisella on oikeus muistaa edesmenneitä ja etsiä sovintoa”, Vellevoog painottaa. 

Kommunismin uhrien muistomerkki

  • Memento-liiton aloittama hanke oli vireillä vuosia, ja muistomerkin avajaistilaisuus Maarjamäellä elokuussa oli valtiollinen suurtapahtuma.
  • Viro on kansainvälisesti ajanut kommunismin uhrien nostamista natsien rikosten rinnalle. Itä-Euroopan maista vastaava muistomerkki löytyy vain Prahasta. 
  • Muistomerkkialue sijaitsee Tallinnassa Maarjamäen museon vieressä osoitteessa Pirita tee 74.

Lisätietoja memoriaal.ee

 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

11.2.2019 | Historia

Suomalaiskeräilijän asenäyttely esillä Viimsissä

Suomalaiskeräilijän asenäyttely esillä Viimsissä

Viron sotamuseossa on helmikuun loppuun asti esillä asenäyttely Sodasta sotaan (Sõjast Sõjani). Se koostuu suomalaisen, Virossa asuvan asianajajan ja asekeräilijän … Lue lisää

12.1.2019 | Historia

Hansa ja kaupunki

Hansa ja kaupunki

Tallinna oli hansakaupunki. Tietenkään hansakaupunki Tallinnan nimi ei ollut Tallinn, vaan saksalaisittain Reval, olihan Hansa saksalainen.   Toompean rinteillä kulkee … Lue lisää

5.1.2019 | Vapaa-aika

ADVERTORIAALI: Koe Länsi-Viron historialliset teollisuushelmet

ADVERTORIAALI: Koe Länsi-Viron historialliset teollisuushelmet

Monet Viron vanhat tuotantolaitokset, rautatieasemat ja vesitornit ovat jääneet pois alkuperäisestä käytöstään ja toimivat nykyään matkailukohteina, jotka kutsuvat tutustumaan Viron … Lue lisää

20.12.2018 | Historia

Laulaen kohti vapautta

Laulaen kohti vapautta

Viron tasavallan itsenäistymistä vuonna 1991 kutsutaan virallisesti ”uudelleen itsenäistymiseksi”. Viron tasavalta tavallaan palasi ”kotiin” monien maanpakolaisvuosien jälkeen.   Viro on … Lue lisää

18.12.2018 | Historia

Raati­huoneen­torin joulu

Raati­huoneen­torin joulu

Vuonna 1993 joulut eivät olleet Tallinnassa niin valoisat ja värikkäät kuin nyt. Torilla ei ollut nykyisen kaltaisia myyntikojuja. Joulukuusen myyjä … Lue lisää

16.12.2018 | Vapaa-aika

Koe videopelien historia

Koe videopelien historia

LVLup!-videopelimuseossa näyttelyesineisiin saa koskea.   Syyskuussa Tallinnan ARS-taidetehtaalla avattiin interaktiivinen LVLup!-museo, jossa vierailijat pääsevät tutustumaan videopeleihin ja niiden historiaan konkreettisimmalla … Lue lisää

28.11.2018 | Historia

Kioskit ovat kadonneet

Kioskit ovat kadonneet

Kun Viron itsenäisyys palautui vuonna 1991, monet aloittivat isomman tai pienemmän liiketoiminnan. Katujen varsilla oli monissa paikoissa kuvassa olevia ”mutterikioskeja”. … Lue lisää

24.11.2018 | Historia

Nilkka suorana Tarton museoihin

Nilkka suorana Tarton museoihin

Ralliautoilulla on vankkumaton kannattajakuntansa Virossa ja Suomessa. Viron urheilu- ja olympiamuseon Tämä on rallia! -näyttelyssä pääsee kokeilemaan, miten ralliautoilu sujuu … Lue lisää