Tuoretta tietoa Virosta

Keitä ne virolaiset oikein ovat?


01. heinäkuun 2014

Keitä ne virolaiset oikein ovat?

Viro ei ole kovin suuri maa, mutta asukkaita on moneksi.

Tutkimusten mukaan kaikkein vaaleahiuksisimmat löytyvät Rakveren ja Koillis-Viron alueelta. Tummatukkaisia on saarilla ja Kaakkois-Virossa. Pisimmät virolaiset ovat Saarenmaalla ja Hiidenmaalla, lyhimpiä ovat setukaiset.

Virolaiset ovat kutsuneet omaa kieltään nimellä eesti keel 1800- luvun lopulta alkaen. Ennen sitä he kutsuivat itseään maarahvaaksi ja kieltään maakieleksi. Virossa puhutaan eri murteita, joiden pääryhminä ovat pohjois- ja etelä-virolaiset murteet. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat saarten, lännen, keski- ja itämurteet. Etelässä puhutaan Mulgin, Tarton ja Võrun murteita. Setukaisten murre (tai kieli) lasketaan usein omaksi ryhmäkseen. Saarenmaalaiset eivät osaa lausua õ-kirjainta, vaan sanovat sen tilalla ö. Muut ilkkuvatkin sanomalla heitä söörömöölösiksi. Liivinlahdella sijaitseva pikkusaari Kihnu ylpeilee sillä, että sen kieli ja kulttuuri ovat Unescon suojeluksessa.

Väkiluku on Virossa laskenut viime vuosina ja väestö on keskittynyt taajamiin. Viron asukkaista virolaisia on 69 prosenttia ja venäläisiä 25 prosenttia.

Virolaiseen kansanluonteen yksi piirre on ärapanemine eli toisten vioista tai erilaisuuksista irvailu. Virossa on peräti ohjelma nimeltään Ärapanija. Naapuriheimolaisista on Virossa selkeät käsitykset ja virolaisen paras jälkiruoka on kuulemma toinen virolainen. Esittelemme Rein Lauksin kuvituksen avulla muutamia virolaisten omia käsityksiä maamiehistään.

Tallinnalaiset ovat muualla asuvien mielestä pilattuja (viroksi: ära rikutud) virolaisia. ”Olemme Tallinnasta, me maksamme”, on tunnetusta elokuvasta elämään jäänyt lause.

Tallinnalaiset ajavat mielellään katumaasturinsa niin perille kuin mahdollista, oli kyse joko kaupasta, hiekkarannasta tai luontokohteesta.

Satakielen monet nimet

■ Satakieli laulaa koko Virossa. Kirjakielessä se on ööbik, eteläisissä murteissa sisask ja Mulgin murteessa kirigüü. Kihnussa laulutaituria kutsutaan nimellä üebik.

Peipsijärven rannoilla asuvat vanhauskoiset ovat olleet alueella satoja vuosia. Heidän sipulinsa ja kalansa ovat maan perinneruokaa. Kalaa säilötään monin tavoin: savustetaan, marinoidaan ja kuivataan. Kevättalvella rajavartiostolla on työtä pelastaessaan pilkkijöitä jäälautoilta.

Kihnun saari on pitänyt omaperäisyytensä. Naiset ajavat sivuvaunullisilla moottoripyörillä kansallispuvuissaan ja miehet haaveilevat hylkeenpyynnin kiellon loppumisesta. Kihnu on merkitty Unescon maailmanperintökohteeksi.

Luoteisrannikon ruotsalaisalueet tyhjenivät sodan lopulla. Monet alueen nimet muistuttavat vielä rantaruotsalaisten ajasta. Muutama vanhus puhuu enää ruotsia.

Tartto on Viron Ateena, siellä asuu Viron lukeneisto. Todellinen tarttolainen asuu puutalossa ja Tallinnassa käydessään ei vahingossakaan yövy pääkaupungissa.

Länsi-Viron kiviset maat eivät oikein tuota, mutta isoisän rakentamassa talossa voi elää vielä pitkään, ja vanha neuvostotraktorikin toimii vielä. Mulgimaalla, Viron eteläosassa, on vehreyttä ja maanviljelijät ovat vauraita.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO JA MIKKO VIRTA, KUVITUS REIN LAUKS

Jouluinen Tartto

Jouluinen Tartto

Joulukaupungin sydän sijaitsee Raatihuoneentorilla, jonne on rakennettu viime vuoden tapaan metsikkö oikeista kuusista. Niiden välissä samoillessa voi tuntea itsekin olevansa […]

09. joulukuun 2016

EESTI MAJA – VIRO-KESKUS SUOSITTELEE VIROLAISTA KULTTUURIA SUOMESSA

EESTI MAJA – VIRO-KESKUS SUOSITTELEE VIROLAISTA KULTTUURIA SUOMESSA

Virosta, virolaisesta kulttuurista ja viron kielestä voi nauttia myös Suomessa. Eesti Maja – Viro-keskus sijaitsee Suvilahdessa Helsingissä. Talossa toimivat Viron […]

09. joulukuun 2016

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

08. joulukuun 2016

Rautaesiripun takana – kokemuksellista lähihistoriaa

Rautaesiripun takana – kokemuksellista lähihistoriaa

Kirja Rautaesiripun takana kertoo Suomen itärajan tuntumassa syntyneen suomalaisen miehen elämästä Neuvostoliitossa.   Olavi Lempinen on kirjoittanut Veikko Piiparisesta haastatteluihin ja […]

17. marraskuun 2016

Alikäytettyjen mahdollisuuksien kaupunki

Alikäytettyjen mahdollisuuksien kaupunki

Linnoitus on Narvan suosituin matkailukohde, mutta ykkösnähtävyys häämöttää joen toisella puolella.   ”Onko tuo tosiaan Venäjän puolta”, suomalainen perhe ällistelee […]

17. marraskuun 2016

Jazzia kaamoslääkkeeksi

Jazzia kaamoslääkkeeksi

Joulujazz-festivaali piristää loppusyksyä laadukkaalla musiikilla.   Festivaalin pääesiintyjäksi saapuu tällä kertaa lauluyhtye Take 6, joka tarjoilee hyvää meininkiä 4.12. Nordean […]

16. marraskuun 2016

Martin Markkinat 2016 esiintyjiä

Martin Markkinat 2016 esiintyjiä

Konterbantin haitaristit Asso Int ja Martin Müller osaavat miellyttää tanssimusiikilla. Bassoa kokoonpanossa soittaa Meelis Int. Laulut kertovat merestä, rakkaudesta, nuoruudesta […]

11. marraskuun 2016

Kymmeniä taiteilijoita, satoja tuotteita, tuhansia vuode- ja laivapaikkoja

Kymmeniä taiteilijoita, satoja tuotteita, tuhansia vuode- ja laivapaikkoja

Viron koko kirjo on esillä tänäkin vuonna Kaapelitehtaalla.   Kolme hallia on tulvillaan tietoa, kulttuuria, käsitöitä, matkakohteita ja herkkuja. Merikaapelitehtaan […]

11. marraskuun 2016