Tuoretta tietoa Virosta

Keitä ne virolaiset oikein ovat?


01. heinäkuun 2014

Keitä ne virolaiset oikein ovat?

Viro ei ole kovin suuri maa, mutta asukkaita on moneksi.

Tutkimusten mukaan kaikkein vaaleahiuksisimmat löytyvät Rakveren ja Koillis-Viron alueelta. Tummatukkaisia on saarilla ja Kaakkois-Virossa. Pisimmät virolaiset ovat Saarenmaalla ja Hiidenmaalla, lyhimpiä ovat setukaiset.

Virolaiset ovat kutsuneet omaa kieltään nimellä eesti keel 1800- luvun lopulta alkaen. Ennen sitä he kutsuivat itseään maarahvaaksi ja kieltään maakieleksi. Virossa puhutaan eri murteita, joiden pääryhminä ovat pohjois- ja etelä-virolaiset murteet. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat saarten, lännen, keski- ja itämurteet. Etelässä puhutaan Mulgin, Tarton ja Võrun murteita. Setukaisten murre (tai kieli) lasketaan usein omaksi ryhmäkseen. Saarenmaalaiset eivät osaa lausua õ-kirjainta, vaan sanovat sen tilalla ö. Muut ilkkuvatkin sanomalla heitä söörömöölösiksi. Liivinlahdella sijaitseva pikkusaari Kihnu ylpeilee sillä, että sen kieli ja kulttuuri ovat Unescon suojeluksessa.

Väkiluku on Virossa laskenut viime vuosina ja väestö on keskittynyt taajamiin. Viron asukkaista virolaisia on 69 prosenttia ja venäläisiä 25 prosenttia.

Virolaiseen kansanluonteen yksi piirre on ärapanemine eli toisten vioista tai erilaisuuksista irvailu. Virossa on peräti ohjelma nimeltään Ärapanija. Naapuriheimolaisista on Virossa selkeät käsitykset ja virolaisen paras jälkiruoka on kuulemma toinen virolainen. Esittelemme Rein Lauksin kuvituksen avulla muutamia virolaisten omia käsityksiä maamiehistään.

Tallinnalaiset ovat muualla asuvien mielestä pilattuja (viroksi: ära rikutud) virolaisia. ”Olemme Tallinnasta, me maksamme”, on tunnetusta elokuvasta elämään jäänyt lause.

Tallinnalaiset ajavat mielellään katumaasturinsa niin perille kuin mahdollista, oli kyse joko kaupasta, hiekkarannasta tai luontokohteesta.

Satakielen monet nimet

■ Satakieli laulaa koko Virossa. Kirjakielessä se on ööbik, eteläisissä murteissa sisask ja Mulgin murteessa kirigüü. Kihnussa laulutaituria kutsutaan nimellä üebik.

Peipsijärven rannoilla asuvat vanhauskoiset ovat olleet alueella satoja vuosia. Heidän sipulinsa ja kalansa ovat maan perinneruokaa. Kalaa säilötään monin tavoin: savustetaan, marinoidaan ja kuivataan. Kevättalvella rajavartiostolla on työtä pelastaessaan pilkkijöitä jäälautoilta.

Kihnun saari on pitänyt omaperäisyytensä. Naiset ajavat sivuvaunullisilla moottoripyörillä kansallispuvuissaan ja miehet haaveilevat hylkeenpyynnin kiellon loppumisesta. Kihnu on merkitty Unescon maailmanperintökohteeksi.

Luoteisrannikon ruotsalaisalueet tyhjenivät sodan lopulla. Monet alueen nimet muistuttavat vielä rantaruotsalaisten ajasta. Muutama vanhus puhuu enää ruotsia.

Tartto on Viron Ateena, siellä asuu Viron lukeneisto. Todellinen tarttolainen asuu puutalossa ja Tallinnassa käydessään ei vahingossakaan yövy pääkaupungissa.

Länsi-Viron kiviset maat eivät oikein tuota, mutta isoisän rakentamassa talossa voi elää vielä pitkään, ja vanha neuvostotraktorikin toimii vielä. Mulgimaalla, Viron eteläosassa, on vehreyttä ja maanviljelijät ovat vauraita.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO JA MIKKO VIRTA, KUVITUS REIN LAUKS

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Tarton taidemuseo porautuu virolaisen sarjakuvan hämärään olemukseen.   Sarjakuvanäyttely Hall tsoon on saanut paljon palstatilaa, ja avajaisissa tammikuun lopulla Tarton […]

16. helmikuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

TSOJ TOP-5

TSOJ TOP-5

Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.   1. Ravintola Vegan Restoran V Vegan Restoran […]

09. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Nykyisen Viron pohjoisosa oli tuhat vuotta sitten osa merkittävää kauppatietä. Viikingit eivät liikkuneet alueella vihamiehinä, vaan kauppiaina. Merimuseon mielenkiintoisessa viikinkinäyttelyssä […]

08. helmikuun 2017

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

31. tammikuun 2017

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?   Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – […]

18. tammikuun 2017

Keräilijöiden aarteita näytillä

Keräilijöiden aarteita näytillä

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun […]

17. tammikuun 2017