23.9.2024 | Kulttuuri

Viron taidemuseo 105-vuotis juhlanäyttely avattu

Teksti Susanna Poikela 
Kuvat Viron taidemuseo, Viron kansallismuseo, 
Latvian kansallinen taidemuseo

Herman Halliste Noarootsista, Vormsilta ja Osmussaaresta hankittujen esineiden kanssa 1920. Tuntematon kuvaaja. Viron taidemuseo

Kadriorgin taidemuseossa 21. syyskuuta avattu näyttely Kintaasta Köleriin. Museokokoelman syntytarina esittelee Viron taidemuseon kokoelman kehityshistorian museon perustamisesta vuonna 1919 toiseen maailmansotaan. Viron taidemuseon 105-vuotispäivälle omistetun näyttelyn kuraattorit ovat Ulrika Jõemägi, Kersti Kuldna-Türkson ja Kristiina Tiideberg.

“Yleensä taidenäyttelyn päähuomio keskittyy teoksiin ja taiteilijoihin, mutta Kintaasta Köleriin -näyttelyn keskiössä on teosten museoon päätymistapa ja -aika. Näyttelyvieras voi seurata museon kehittymistä monipuolisten kokoelmien yleismuseosta puhtaaksi taidemuseoksi, joka kerää nykyään taidetta keskiajasta nykypäivään“, toteaa yksi näyttelyn kuraattoreista, Viron taidemuseon intendentti Kersti Kuldna-Türkson.

Toimintansa alkuvuosina Viron taidemuseo keräsi taideteosten lisäksi myös perinnekäsitöitä sekä kulttuuri- ja maatalousesineitä, jotka on nyt luovutettu muihin museoihin. Esimerkiksi lähes 10 000 esinettä on nykyään Viron kansallismuseon kokoelmissa. Nyt niistä kiinnostavimmat voi taas nähdä niiden vanhassa kodissa, Kadriorgin palatsissa.

Ennen toista maailmansotaa suurin osa taideteoksista päätyi museoon opetusministeriön, Viron kulttuurirahaston tai Viron museoliiton ostamina, mutta myös lahjoituksia oli paljon. Museolle lahjoitettiin esimerkiksi julkisesta keräyksestä saadulla rahalla hankittu Amandus Adamsonin veistos Noorus kaob (Nuoruus katoaa), joka on esillä myös näyttelyssä.

Kokoelmat täydentyivät luonnollisesti jo alkuvuosina myös tunnettujen mestareiden, kuten Johann Kölerin ja Konrad Mägin teoksilla. Huomion kohteena oli myös nykytaide, jota hankittiin lähinnä paikallisista taidenäyttelyistä. Näin museoon päätyivät virolaisen taiteen historiassa myöhemmin tärkeälle paikalle nousseiden taiteilijoiden, kuten Eduard Wiiraltin, Elmar Kitsin, Aleksander Vardin ja Karin Lutsin varhaiset teokset.

Kintaasta Köleriin. Museokokoelman syntytarina -näyttely on avoinna Kadriorgin taidemuseossa 2.3.2025 saakka.