Uusi kirja vie aikamatkalle neuvostoaikaiseen Haapsaluun – Mikael Korhonen teki kirjan Lääne Kalur -kalastuskolhoosista
Teksti Mikko Virta, kuvat Mikael Korhonen, Viron merimuseon kokoelma, Haapsalu ja Läänemaa muuseumid SA, Mikko Virta
Kirjassa on runsaasti kuvia Lääne Kalur -kolhoosin kulta-ajoilta. Kuvassa kalojen käsittelyä Haapsalun säilyketehtaassa vuonna 1984.
Turkulainen historiantutkija Mikael Korhonen julkaisi syksyllä Lääne Kalurist grafititeni – Lääne Kalurista graffiteihin -kirjan, jossa kerrotaan samanaikaisesti neuvostoaikaisen kalastuskolhoosin historiasta ja kolhoosirakennuksissa nykyään olevista graffiteista.
Sytykkeen kirjaan antoivat kolhoosirakennusten upeat graffitit, mutta idea jalostui Korhosen mukaan myöhemmin pidemmälle.
”Olin paikallisilta haapsalulaisilta kuullut, että Krimmi holmilla oli neuvostoaikana toiminut kalastuskolhoosi nimeltään Lääne Kalur ja että sen vanhat osittain tuhoutuneet ja rapistuneet tehdasrakennukset olivat vielä jäljellä, mutta hylättyinä.
Olen historiantutkija ja paikka kiinnosti minua, ensin graffitit, mutta sitten yhä enemmän itse kolhoosi ja siellä työskennelleet ihmiset. Keitä he olivat, miten kolhoosi toimi, mikä sen merkitys oli”, Korhonen kertoo siitä, miten kirja sai alkunsa.
”Aluksi tarkoitukseni oli dokumentoida Haapsalun Lääne Kalurin vanhoissa tehtaissa olevat 2000-luvulla syntyneet graffitit ennen kuin ne häviävät. Mutta mitä enemmän vietin aikaa Krimmi holmilla valokuvaamassa graffiteja, sitä enemmän aloin miettiä siellä työskennelleitä ihmisiä.
Ajattelin, että graffitit tekevät kunniaa kolhoosityöntekijöille esittämällä jotain uutta, mielenkiintoista ja kaunista näissä vanhoissa historiallisissa kehyksissä. Ne ovat myös osa tämän alueen historiaa ja ansaitsevat tulla muistetuksi”, hän lisää.
Tutkimusretki Haapsalun lähihistoriaan
Kalastuskolhoosin historia vei Mikael Korhosen mennessään. Tiedon hankinnan hän aloitti paikallisesta kirjastosta ja sanomalehdistä.
”Aloitin tietojen etsiminen Haapsalun kirjastosta, mutta hyvin pian huomasin ja hämmästyin siitä, kuinka vähän, jos ollenkaan, kalastuskolhoosista oli kirjoitettu tai ylipäätään Haapsalusta neuvostoajalla. Ymmärsin, että se oli vaikeaa aikaa virolaisille monessa mielessä, mutta kuitenkin on tärkeää, että myös tästä ajasta kerrotaan.”
Kirjaston lisäksi tiedonmurusia löytyi myös muualta, muun muassa Lääne Kalurin tiedotuslehdestä, joka ilmestyi vuosina 1984–1994. Korhonen haki tietoa myös Haapsalun ja Läänemaan museon arkistoista sekä Tartossa sijaitsevasta Viron kansallisarkistosta.
”Luin myös muita päivälehtiä kuten Stalinikul teel, Töörahva Lipp ja Lääne Elu. Jouduin käymään viron kielen kurssin voidakseni paremmin ymmärtää luettua viroa.”
Kolhoosin suuruus ja monipuolisuus yllätti
Kirjaprosessin aikana suurin yllätys Korhosen mukaan oli se, miten monipuolista ja laajaa kalastuskolhoosin toiminta oli ollut.
”Oli yllätys, että Lääne Kalurin toiminta ja toimintakenttä oli niin suuri ja monipuolinen. Parhaimmillaan kolhoosin työntekijämäärä oli 1980-luvulla yli kaksi tuhatta henkilöä ja välillisesti paljon enemmänkin. Sen toiminta kattoi koko Läänemaan. Kalastuksen ja kalanjalostuksen ohella kolhoosi harjoitti maataloutta, viljelyä ja karjanhoitoa sekä turkistarhausta.
Kalastettiin valtamerillä, säilöttiin ja savustettiin kalaa, oli laivan- ja autokorjausverstaita sekä elektroniikkatehdas. Lääne Kalurin taloudellinen merkitys Läänemaalla on täytynyt olla erittäin merkittävä.”
Hän myös lisää, että oli yllätys, ettei neuvostoajan kalateollisuuden suuruuden ajoista ole jäljellä muuta kuin rapistuneita tehdasrakennuksia.
Lääne Kalurist grafititeni – Lääne Kalurista graffiteihin -teosta myyvät Virossa Apollo-kirjakaupat.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
Lue lisää samasta aiheestagraffiti Haapsalu historia kirjallisuus kolhoosi Läänemaa Mikael Korhonen
