Taideväärennöksiä tehtiin jo keskiajalla
Ne ovat sinälläänkin kiintoisia, mutta erityisen kiehtovaksi ja uraauurtavaksi näyttelyn tekee vuorovaikutteinen multimediaosuus, joka vie katsojat seikkailuretkelle teosten sisään ja taustoihin.
Näyttelyä edelsi vuosien tutkimusurakka, johon osallistui konservaattoreita, kemistejä ja muita tutkijoita eri maista. Tekninen taidehistoria on varsinaista salapoliisityötä, ja laboratorioissa koettiin suoranaisia yllätyksiä.
Niinpä varhaisimpana pidetty Glasgow’n museoille kuuluva teos paljastui nuorimmaksi ja kaiken lisäksi väärennökseksi alun alkaen. Pigmenttitutkimus osoitti väreihin lisätyn nokea. Maalaus näytti näin vanhemmalta, minkä lisäksi se oli signeerattu ammoin kuolleen Hieronymos Boschin nimellä.
Näyttelyn kaikkia teoksia on aikoinaan pidetty aitoina Boschin (1450–1516) tai Pieter Bruegel vanhemman (1526–1569) maalauksina. Todellisia tekijöitä tutkijat eivät onnistuneet selvittämään, mutta työt paikannettiin keskiajan kaupankäynnin keskuksen, Antwerpenin taidepajoihin.
Keskiajalla taiteilijan nimi ei ollut yhtä tärkeä kuin nykyään eikä töitä yleensä signeerattu. Taiteilija oli eräänlainen työnjohtaja, ja teos valmistui usein ryhmätyönä.
Bosch & Bruegel -näyttelyn teokset varioivat samaa raamatullista aihetta, kaupustelijoiden ja rahanvaihtajien ajamista temppelistä. Ne ovat keskenään niin identtisiä, että tutkijat olettavat kaikkien neljän olevan kopioita kadonneesta alkuperäisestä. Ja se on voinut hyvinkin olla aito Bosch tai Bruegel.
Tutkijoiden työn tulokset on onnistuneesti esitetty uuden median keinoin. Kävijä voi esimerkiksi kokeilla, miltä kukin teos näyttää eri valossa.
Infrapuna paljastaa maalausten alkuperäiset sommitelmat ja piirrokset. Kadriorgin museolle kuuluvaan teokseen hahmoteltiin alun perin useita eläimiä, jotka myöhemmin maalattiin piiloon. Markkinoille menevä mies tosiaan kantaa sikaa säkissä.
Valelääkäri vauhdissa
Uskonnollisesta aiheesta huolimatta tauluilla oli aikoinaan kansanvalistuksellinen tehtävä. Nykyihmiselle symbolit eivät hevin avaudu, mutta onneksi tai- dehistorioitsijat ovat purkaneet keskiaikaista koodistoa ja taulujen tapahtumat saavat ymmärrettävän selityksen.
Yhdessä kohtauksessa puoskari tohtoroi potilasta ihmisjoukon edessä. Keskiaikainen valelääkäri vakuuttelee asiantuntemustaan pöydälle kasatuilla saksilla, silmälaseilla ja muulla rekvisiitalla.
Katsojalle tehdään kuitenkin selväksi, että tästä huolimatta mies on huijari: oheen on maalattu kyltti ulostavasta miehestä. Hollannin kielessä valehtelua ja ulostamista kuvattiin nimittäin samalla verbillä.
Puoskaria ympäröivä yleisö edustaa eri yhteiskuntaluokkia ja rotuja. Se puolestaan vihjaa, että petetyksi voi joutua jokainen.
Yksi maalauksista kuuluu Kadriorgin taidemuseolle, muut kolme ovat peräisin Glasgow’n taidemuseosta, Kööpenhaminan taidemuseosta ja yksi yksityisestä kokoelmasta. Teosten arvosta antaa viitteen juuri viimeksi mainittu, joka myytiin 2009 Sothebyn huutokaupassa 300 000 punnalla.
Tallinnan pian päättyvän kulttuuripääkaupunkivuoden merkittävimpiin taidetapahtumiin kuuluva näyttely siirtyy huhtikuussa Kööpenhaminaan ja sieltä syksyllä Glasgow’hun. Tallinnasta poiketen näissä näyttelyissä nähdään kuitenkin vain yksi eli museoille kuuluva oma teos sekä virolaisten luoma multimediaratkaisu.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT KADRIORGIN TAIDEMUSEO
Lue lisää samasta aiheesta
