28.1.2025 | Kauneus

Sauna on tärkeä

Heimoveljet, suomalaiset ja virolaiset ovat molemmat saunakansoja.

Teksti Timo Huttunen
Kuvat Hannu Lukkarinen, Timo Huttunen

Ensimmäiset kirjalliset merkinnät virolaisista saunoista ovat peräisin jo 1300-luvulta. Mutta sauna on Virossa varmasti ollut olemassa jo aiemminkin.

Sauna oli paikka, jossa peseytymisen lisäksi synnytettiin sekä hoidettiin sairauksia ja vammoja sekä pestiin vainajat.

Lauteilla luotiin suhteita ja oltiin yhteydessä esi-isien henkien kanssa. Saunassa on kuivattu ja savustettu lihaa ja kalaa sekä muita luonnonantimia.

Sauna on usein rakennettu vesistön äärelle. Saunapäivä oli lauantai. Nykyään Virossa on rekisteröityjä saunoja noin sata tuhatta.

Virolainen savusauna

Eteläisen Viron savusaunakulttuuri on Unescon kulttuuriperintökohde. Perinteinen virolainen savusauna onkin maan ylpeys.

Erikoisin savusauna oli Saarenmaan itäpäässä ollut ”lantasauna”. Tapana oli pitää talon lampaat talvella saunassa. Sitten kun saunaa lämmitettiin ihmisille, lampaat ajettiin saunan eteiseen tai ulos.

Samanlainen saunakulttuuri

Saunakulttuuriin kuuluu, että miehet ja naiset saunovat alasti, mutta erikseen. Virolaiset käyttävät myös vihtaa tai vastaa, joka on yleensä tehty koivun oksista. Virossa on käsite ”Suomen sauna” ja se tarkoittaa kerta- tai jatkuvalämmitteistä savupiipullisella kiukaalla varustettua saunaa. Savusaunoista luovuttaessa uuteen saunatyyppiin otettiin mallia pohjoisilta heimoveljiltä. Nykyään saunat rakennetaan suomalaisille tutulla tavalla eli saunoissa on kunnolliset löylyhuoneet, pesuhuoneet ja asialliset pukuhuoneet.

Vihtomista rakastava mies

Ensimmäiset löylyt Valev Kaldoja ottaa rauhallisesti ilman vihtaa. Pikkuhiljaa löylyä lisätään. Silloin hän ottaa vihdan käyttöönsä.

Saunominen on ollut Kaldojalle rakas asia jo lapsesta saakka. ”Meillä oli kotona maalla sauna, jonka lämmittämisestä pidin. Tein myös itse vihdat”, kertoo saunamies.

Kaldoja vierailee usein Tallinnan yleisissä saunoissa. ”Minulla ei ole yhtä suosikkia. Kaikissa kolmessa tunnetussa saunassa on omat hyvät puolensa.”

Vihta on saunamiehelle tärkeä asia. ”Koivuvihta avaa hikirauhaset, ja tammivihta panee ne kiinni. Vihdan voi tehdä myös katajasta,” Kaldoja valistaa.

Valev Kaldoja kertoo myös saunaan liittyvän virolaisen sanaleikin ”Sauna minnakse vihaga ja tullakse ära vihata”. Sanonta voidaan kääntää kahdella eri tavalla: ”Saunaan mennään vihdan kanssa ja tullaan pois ilman vihtaa”, tai ”Saunaan mennään vihaisena, mutta pois tullaan ilman vihaa”.

Saunan jälkeen rentoutunut mies nauttii vielä kylmän oluen.