30.9.2015 | Historia
Salasanana vesiputous

Keila-Joa sijaitsee 26 kilometriä Tallinnasta, Paldiskiin menevän tien puolivälissä. Sinne on reilun puolen tunnin ajomatka Tallinnasta.
Keila-Joalla sijainneesta vesimyllystä ja alueen kauniista luonnosta löytyy merkintöjä jo 1500-luvulta. Aikanaan myös Schloss Fall -nimellä kutsutulla Keila-Joan kartanolla on ollut värikäs historia. Kartanon vuosisatoja vanha puisto sijaitsee paikassa, jossa Keilajoki murtautuu koskina mereen. Joki on kovertanut kalkkikivitörmään 15 metriä syvän kanjonin kaltaisen uoman. Viron putouksista kolmanneksi suurin Keilan vesiputous on 6 metriä korkea ja kymmeniä metrejä leveä. Putouksessa on kunnostettu vesivoimalaitos.
Joen rannalla sijaitsee Keila-Joan kartano. Uusgoottilainen kartano on valmistunut vuonna 1833. Sen suunnitteli Hans von Stackenschneider kenraali Alexander von Benckendorffille. Keila-Joan kartanossa on käynyt lukemattomia korkeaarvoisia vieraita. Päärakennuksen avajaisiin osallistui itse keisari Nikolai I. Legendan mukaan juuri silloin Aleksei Lvov esitti Venäjän keisarikunnan Jumala, suojele tsaaria-hymnin Nikolai I:lle ensimmäisen kerran. Hymnin säveltäjä Lvov suunnitteli myös Keila-Joan puiston sillan.
1940-luvun alkupuolella Keila-Joan kartanossa oli saksalaisten Abwehrin vakoilukoulu Camp numero 2. Se toimi tiedustelupalvelu Revalin (Abwehrnebenstelle Reval) alaisuudessa. Neuvostoliiton aikana kartanossa sijaitsi puna-armeijan sotilasyksikkö.
Vuosia sitten Keila-Joan kartanon osti tallinnalainen liikemies Andrei Dvorjaninov, jonka sukunimi tarkoittaa sattumalta”aatelista”.Nytkartanossaonmuseo. Museona toimivat kartanon kellari ja osa ensimmäisestä kerroksesta, yläkerta on sisustettu sviiteiksi. Lisäksi kartanossa on alettu järjestää konsertteja ja taidenäyttelyjä.
Kartanon puistossa on mukavia kävelypolkuja, ja riippusiltaa pitkin pääsee joen toiselle puolelle. Jännittävää maastoa voi tutkia kolmen kilometrin pituisella luontopolulla. Keilajoen alajuoksu putoukseen asti on tärkeä lohen ja taimenen kutupaikka.
TEKSTI NATALJA BORISSOVA, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta
29.5.2025 | Historia
7
Noblessnerin sataman historiasta ilmestynyt uusi teos
Tiesitkö, että reilut sata vuotta sitten Noblessnerin satama toimi tsaarinaikaisena sukellusvenetelakkana, jossa suurissa kalkkikivestä rakennetuissa tehdashalleissa valmistettiin aikansa huippumeritekniikkaa? … Lue lisää
25.5.2025 | Historia
Näyttely Viron ruotsalaisväestöstä Viron kansallismuseossa
Viron kansallismuseossa on avattu uusi näyttely nimeltä Rannarootslased. Estlandssvenskar. Vironruotsalaiset. Kyseessä on tähän asti laajin ja kattavin näyttely, joka … Lue lisää
24.4.2025 | Historia
6
Viron historia paljastuu Kansallisarkiston saleissa
Oliko leijonia joskus Virossa? Mistä virolaiset ylipäätään ovat peräisin? Ja ovatko he aina olleet itsepäisiä? Näihin ja moniin muihin … Lue lisää
23.4.2025 | Historia
Vironkielinen kirjallisuus täyttää 500 vuotta – harvinaisuuksia esillä Nigulisten museossa
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta ensimmäisen vironkielisen kirjan julkaisemisesta. Merkkivuotta juhlistetaan näyttävästi Tallinnassa, kun Nigulisten museossa avataan perjantaina … Lue lisää
23.3.2025 | Historia
5
Kun laivat palasivat Tallinna-Helsinki reitille
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Helsinki–Tallinna-laivareitin uudelleen avautumisesta. Reitti suljettiin, kun Neuvostoliitto miehitti Viron toisen maailmansodan seurauksena. Keväällä … Lue lisää
11.2.2025 | Historia
Itsenäistyminen on hankalaa
Pärnun keskustan aukiolla on erikoinen rakennelma. Se on kopio parvekkeesta, joka oli aikoinaan Endla-teatterin toisen kerroksen parveke. Endla-teatterin vanhan … Lue lisää
6.12.2024 | Historia
Viron sotamuseo avasi uuden kiertävän näyttelyn
Viron sotamuseo Viimsissä on avannut uuden näyttelyn, jossa muistetaan 1.12.1924 tapahtumia, jolloin kommunistijoukot yrittivät kaapata vallan Virossa. Perjantaina 29. … Lue lisää
24.11.2024 | Historia
Menneisyyden muistumat
Otepään talviurheilukaupungin keskustassa oli suuri puistoalue, jossa oli neuvostosotilaiden hautausmaa. Sellainen sankarihautausmaa, jossa lepäsivät Otepään ”vapauttaneet” neuvostosankarit. Samanlaisia sotilashautausmaita … Lue lisää