1.7.2022 | Vapaa-aika

On aika navigoida länteen

Teksti Ville Paija
Kuvat Anton Keks / Unsplash, Andrei Chertkov, 
Hiiumaa turismiklaster, Alar Volmerin kuva-arkisto

Piritan vierasvenesatama on monille suomalaisille jo varsin tuttu.

Viron länsirannikko kätkee sisälleen valtavan kerrostuman mielenkiintoista historiaa ja kulttuuria. Saksalaisia linnoja, keskiaikaisia pikkukaupunkeja ja kylpylöitä. Purjehtijalle tarjolla on tuoretta kalaa, erinomaisia ravintoloita ja uudistettuja vierasvenesatamia.

Tallinna on tuttu kohde suomalaisille purjehtijoille ja veneilijöille. Mutta Viron länsirannikko yllättää varmasti Tallinnan ja kotoisan Saaristomeren kolunneen purjehtijan tarjoten täysin erilaisen kokemuksen.

”Länsirannikolla viihtyy helposti vaikka kuukauden. Nähtävää on todella paljon”, kertoo Viron kilpapurjehduksen grand old man Alar Volmer.

Volmer aloitti purjehduksen yli 50 vuotta sitten. Hän on kilpaillut miltei kaikissa purjehduksen olympialuokissa, menestyen myös legendaarisessa Star-luokassa. Volmer osallistui Whitbread Round the World -kilpailuun 1989–1990 Hjallis Harkimon miehistössä. Nykyisin hän purjehtii kansainvälistä Louhi-luokkaa.

Viron rannikko tarjoaa purjehtivalle erilaisen ja kiinnostavan kokemuksen.

Volmer suosittelee suuntaamaan Tallinnasta aluksi vajaan kymmenen merimailin päässä sijaitsevaan Naissaareen. Naissaari kuului Pietari Suuren linnoitusketjuun, kuten monet muutkin Saaristomeren helmet. Se näytteli merkittävää roolia myös toisessa maailmasodassa, milloin siellä sijaitsi suomalainen radiovalvonta-asema.

Dirhamin satama on monille suomalaisille vielä tuntematon, mutta suositeltava kohde.

”Seilattaessa länteen, Paldiskin satamaa kannattaa välttää ja yöpyä kunnon päivämatkan päässä sijaitsevassa Dirhamin vierasvenesatamassa”, Volmer neuvoo.

Dirhamista purjehdus jatkuu Viron toiseksi suurimmalle saarelle Hiidenmaalle, Kärdlaan. Matkaa kertyy linnuntietä vajaat 30 merimailia. Hiidenmaalla on ollut asutusta jo 4 000 vuotta. Saksalaiset teutoniritarit hallitsivat saarta 1200-luvulta alkaen. Myöhemmin saapuivat ruotsalaiset ja tanskalaiset. Kärdlan kaupungissa näkyy yhä ruotsalaisasutuksen vaikutukset. Alueelta löytyy erilaisia museoita, gallerioita, kauppoja, kahviloita ja ravintoloita.

Kärdlan vierasvenesatamaan mahtuu 70 alusta ja se on Hiidenmaan modernein satama.

Vierasvenesatamat sijaitsevat poikkeuksellisen luonnonkauniilla paikoilla.

1500-luvulta peräisin oleva Kõpun majakka on yksi maailman kolmesta vanhimmasta edelleen toimivasta majakasta. Ristnan ja Tahkunan majakat suunnitteli muuan Gustave Eiffel.

Seuraavaksi yöpymispaikaksi sopii upeista kalliorannoistaan tunnettu Muhun saari, joka on tunnettu monipuolisesta tapahtumakulttuuristaan. Mutta pian keula on suunnattava kohti saarta, mistä Georg Ots lauloi kuuluisan kappaleensa. Saarenmaan pääkaupunki Kuressaare syntyi 1300-luvulla rakennetun piispanlinnan ympärille, joka on alueen merkittävin nähtävyys. Kaupunki muodostui jo 1700-luvulla suosituksi lomakeskukseksi. Saarenmaalla on rikas musiikkielämä ja oopperajuhlat vetävät paikalle suuria yleisöjä.

Kuressaaren vierasvenesatama on hyvin varusteltu ja uudenaikainen.

”Kuressaari on koko rannikkomme helmi ja aivan ’must go’ -paikka. Roomassaare on hyvin varusteltu vierasvenesatama. Viime vuonna avattu Kõiguste on myös erinomainen vaihtoehto, jota muuten pyörittää suomalainen louhipurjehtija Niklas Jansson”, Volmer suosittelee.

Kihnun saarta kutsutaan merimiesten ja kalastajien saareksi.

Kun kohteena on Pärnu, kannattaa myös piipahtaa Kihnussa, jota kutsutaan merimiesten ja kalastajien saareksi. Kihnun omintakeinen kansallispuvuista, murteesta, musiikista ja käsitöistä koostuva perinnekulttuuri on eräs Unescon aineettoman perinneluettelon helmiä.

”Pärnu on todellinen kesäpääkaupunki. Jos taas haluaa löytää paikan, missä ei ole kiirettä, kannattaa purjehtia Ruhnun saarelle. Siellä aika pysähtyy”, Volmer lupailee.

Paluumatkalle Alar Volmer kehottaa pysähtymään ainakin Haapsalussa. Sieltäkin löytyy 1200-luvun linna, kylpylöitä, hyviä ravintoloita ja paljon musiikkia.

”Länsisaaristossa voi helposti viettää kuukauden. Ensimmäisellä kertaa ei kannata ottaa liian isoja paloja. Ainakin pari viikkoa tulee varata koko matkaan aikaa. Rannikkomme on matalampi kuin Suomessa. Meillä ei voi purjehtia aivan yhtä lähellä rantaa. Tai voi, mutta kannattaa olla hyvin kartalla”, Alar Volmer muistuttaa.

Viron rannikko on hyvin karikkoinen. Merikarttasarjat voi hankkia venealan liikkeistä tai tilaamalla verkosta.

Alar Volmar on suomalaisten purjehtijoiden piireissä hyvin tunnettu mies. Hän on kilpaillut 50 vuoden uransa aikana lähes kaikkissa purjehduksen olympialuokissa.

Viron erikoinen purjehdushistoria

Suomalaiset kilpapurjehtijat tietävät, että virolaiset ovat usein vaikeasti voitettavia. Moni on pohtinut, mistä maan vahva kilpapurjehduskulttuuri on lähtöisin.

Viron tunnetuin purjehtija Alar Volmer muistelee omaa historiaansa. Hän astui purjeveneeseen ensimmäisen kerran vuonna 1970. Virolaiset elivät silloin Neuvostoliiton kurimuksessa.

”Neukkuaikana urheilu oli osa politiikkaa ja rahoitettu valtion puolesta. Kilpaileminen oli kova juttu. Täytin 30 vuotta, kun Neuvostoliitto kaatui. Aika iso porukka meistä oli silloin ammattiurheilijoita”, Volmer muistelee.

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kilpavenetehdas sijoitettiin Tallinnaan ja kaupungista tuli kilpapurjehduksen keskus.

Virossa ei kuitenkaan ollut matka- tai perheveneitä, koska ne olisivat mahdollistaneet loikkauksen länteen.

”Mutta kilpapurjehdus oli mahdollista, eikä se ollut rahasta kiinni. Sain saman palkan siirtyessäni muista töistä ammattipurjehtijaksi”, Volmer kertoo.

Star-luokka on Volmerin pitkäaikainen rakkaus. ”Voitimme karsinnat Los Angelesin olympialaisiin, mutta valitettavasti Neuvostoliitto päätti boikotoida ne kisat. Onneksi ne ajat ovat takana”, Alar Volmer huokaa.