12.11.2024 | Historia

On aika muistaa viime sotaa

Teksti Reetta Kallanne 
Kuvat Otava

Isäni vaiettu sotavankeus:
Petri Saraste

(Otava, 2024)

Toimittajan työn ja oman Kiovan kokemuksen kautta lähelle tullut Ukrainan sota sai toimittaja, kirjailija Petri Sarasteen pohtimaan omaa suhdetta sotaan ja isäänsä. Sarasteen isänsä sotakokemuksista kirjoittama kirja Isäni vaiettu sotavankeus tuo sekä esille autenttiset muistelmat ja kirjeitä sota-ajalta, että liittää ne osaksi laajempaa suomalaista sotahistoriaa. Sarasteen Kauko-isän pojilleen kirjoittamat ja vasta kuoleman jälkeen löydetyt päiväkirjamaiset muistelmat sotavankeudesta Neuvostoliitossa ovat ainutlaatuista ja kertomisen arvoista historiaa. Teoksessa näkyy toimittajan perehtyneisyys ja ammattitaito: Saraste on haastatellut useita tutkijoita ja selvittänyt isänsä vaiheisiin liittyviä historiallisia yksityiskohtia tarinan tueksi.

Teos on sekä henkilökohtainen että tietokirjamainen. Tällä lähestymistavalla kirja jatkaa viime vuosien suomalaista sotahistoriakeskustelua. Esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Satu Saarisen isoäidistään kirjoittama Annikin sota ja rauha kuvasi Saksaan puolison perässä Pohjois-Suomesta muuttanutta suomalaisnaista Annikkia, joka hänkin Kauko Sarasteen tapaan palasi Suomeen Hangon karanteenileirin kautta. Hangon leiriin liittyen viime vuosina on kirjoitettu paljon inkeriläisten siirroista, ja nyt on suomalaisten sotavankien tarinoiden vuoro.

Kauko Sarasteelle sotavankeus sopi huonosti yhteen sodan isänmaallisen muistamisen ja sankarikertomusten kanssa. Hänelle oli opetettu, että suomalainen sotilas mieluummin kuolee kuin jää vangiksi. Kauko Saraste koki selviytymisestään syyllisyydentunteita, koska saksankielentaitoisena säästyi osan aikaa raskaasta työstä epäinhimillisissä oloissa. Samanlaisia syyllisyydentunteita kokivat myös Saksan keskitysleireiltä selvinneet vangit. Kirjan tunnetason kuvaukset tuovatkin mieleen keskitysleirimuistelmat. Lisäksi Petri Saraste tuo onnistuneesti esille sodan psyykkisten vaikutusten ylisukupolvisen painon.

Tänä syksynä tuli kuluneeksi 80 vuotta virolaisten suuresta paosta, jossa 80 000 virolaista valitsi mieluummin epävarman tulevaisuuden kuin elämisen Neuvostoliiton miehittämässä Virossa. Sarasteen kirja toimii Suomen ja Viron sotahistoriaa yhdistävänä puheenvuorona tuomalla esille sotakokemusten moninaisuuden. Henkilökohtaiset kertomukset siitä, miten syvästi sota on vaikuttanut, auttavat ymmärtämään toisen maailmansodan historian ristiriitaisuutta. Suurten kertomusten väliin jäävä kirja Kauko Sarasteen elämästä on tärkeä puheenvuoro taas sotaa käyvässä Euroopassa.