Mart Laarin kirja metsäveljistä nyt suomeksi
Teksti Senja Lundin Kuva IlmaPress OÜ
Historioitsija Mart Laarin kirja Metsäveljet. Aseellinen vastarinta rautaesiripun takana toisen maailmansodan jälkeen käsittelee Baltian maiden vapaustaistelijoiden, metsäveljien, vastarintaa neuvostomiehityksen aikaan. Teos tarkastelee vastarinnan syitä, sen vaikutuksia ja Neuvostoliiton toimia sen tukahduttamiseksi. Suomalaisille lukijoille kirja tarjoaa uutta tietoa myös bulgarialaisten, puolalaisten ja romanialaisten vastarinnasta. Nykyisin metsäveljiä kunnioitetaan vapaustaistelijoina ja heitä on muistettu monin eri tavoin.
Teos Metsäveljet. Aseellinen vastarinta rautaesiripun takana toisen maailmansodan jälkeen (alkuperäisteos Sõda metsades. Relvastatud vastupanu raudse eesride taga pärast II maailmasõda; julkaistu 2022) etsii vastauksia kysymyksiin, miksi ja millaista vastarintaa oli, missä se oli aktiivisinta ja saavuttiko Neuvostoliitto tavoitteensa yrittäessään tukahduttaa vastarintaliikkeen. Kirjan on suomentanut ja toimittanut Petteri Aarnos ja kustantanut Ilmapress OÜ.
Metsäveljet (viroksi metsavennad, latviaksi mežabrāļi, liettuaksi miško brolia) olivat Baltian maissa toisen maailmasodan aikana ja sen jälkeen neuvostomiehitystä vastustavia vapaustaistelijoita. Toiminta oli suurimmillaan vuosina 1944–1949. Metsäveljien toimintaa heikensivät vuoden 1949 kyyditykset ja maatalouden pakkokollektivisointi. Josif Stalinin kuoleman jälkeen 1955 toteutettu yleinen armahdus merkitsi toiminnan loppumista. Yksittäisiä henkilöitä jäi kuitenkin metsien suojaan. Viron viimeisenä metsäveljenä on pidetty August Sabbea. Hänet KGB:n miehet löysivät 28. syyskuuta 1978. Sabbe hukkui tai hukutettiin Võhandu-jokeen.
Pitkäaikaisinta neuvostovallan vastustus oli Liettuassa ja Länsi-Ukrainassa. Suomalaisille lukijoille kirja tarjoaa uutta tietoa myös bulgarialaisten, puolalaisten ja romanialaisten vastarinnasta.
Baltian maiden itsenäisyyksien palautumisen jälkeen metsäveljiä on kunnioitettu vapaustaistelijoina. Heidän kunniakseen on muun muassa pystytetty muistomerkkejä, julkaistu kirjoja ja dokumenttifilmejä ja nimetty katuja ja kouluja.
”Euroopassa on hyvä muistaa, että maahanhyökkääjää vastaan on aina taisteltava, kuten Ukrainassa nyt tehdään”, Mart Laar toteaa.
Mart Laarin kirjoista on aiemmin suomennettu esimerkiksi Unohdettu sota (1993) ja Viro vuonna nolla (2019). Hän on toiminut muun muassa Viron pääministerinä 1992–1994 ja 1999–2002 sekä puolustusministerinä 2011–2012.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Kaksi virolaismuseota ehdolla Euroopan parhaaksi
- Musiikin iloa 10 tenorin voimin
- Tallinnan lentoasemaa laajennetaan
Lue lisää samasta aiheestamart laar metsäveljet neuvostomiehitys viron historia viron politiikka
