Tuoretta tietoa Virosta
7.7.2019 | Kulttuuri

Verkkouutinen: Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina
Laulujuhlia yritettiin saada Viron mallin mukaan myös Suomeen. Kuva Kansanvalistusseuran laulujuhlilta Turusta vuodelta 1905.

Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta.

Laulujuhlaa yritettiin saada myös Suomeen, mutta se ei ottanut tulta. Sen sijaan suomalaisia on aina osallistunut virolaisten juhliin, myös miehitysaikana. Tänä kesänä 150-vuotisjuhlissa laulukaaren alla laulaa neljä suomenvirolaista ja neljä suomalaista kuoroa. Lisäksi tanssijuhliin osallistuu norjalais-suomalainen tanssiryhmä.

Kansallisen heräämisen keskeiset henkilöt Suomesta ja Virosta olivat tekemissä keskenään. Tärkeä tapaaminen oli Tartossa 1867, kun suomalaisuusmiehet Julius Krohn ja Yrjö Koskinen vierailivat laulujuhlia valmistelevan Johan Voldemar Jannsenin ja hänen runotar-tyttärensä Lydian, kirjailijanimeltään Koidula, luona.

Jannsen esitteli ideaansa suomalaisille ja tiedusteli Suomesta laulujuhlille sopivia lauluja. Vuonna 1848 Helsingissä ensiesityksensä ruotsiksi saanut Maamme sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Krohn opetti Lydia Koidulalle Maamme-laulun sävelmän ja suomalaiset sanat. Krohn oli juuri saanut valmiiksi työryhmän suomennosurakan J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Maamme on kirjan avausruno, ja suomalaiset laulavat sen edelleen yhtä kirjainta lukuun ottamatta samoin sanoin.

Vironkielisen tekstin Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -lauluun riimitti laulujuhlien organisaattori Johann Voldemar Jannsen. Kansallislauluun oli vielä matkaa, mutta tie alkoi täältä. Laulusta tuli tärkeä molempien maiden kansallisessa heräämisessä.

 

Suomesta lähetetyt laulut antoivat innoituksen Aleksandr Kunileidille

Yrjö Koskinen lähetti matkan jälkeen Jannsenille Karl Collanin suomalaisten kansanlaulujen kokoelman. Collanin itsensä säveltämän Savolaisten laulun Koidula käänsi viroksi ja se esitettiin ensimmäisillä laulujuhlilla nimellä Mu meeles seisab alati. Lisäksi säveltäjä Aleksandr Kunileid löysi Collanin kokoelmasta innoituksen sävelmiin Sind surmani ja Mu isamaa on minu arm. Suomeksi laulut tunnetaan nimellä Kreivin sylissä istunut ja Paremp’ olla tyttönä.

Seuraaville laulujuhlille 1879 ehti Suomen salossa -laulu, viroksi Isamaa hiilgavala pinnala. Paciuksen säveltämä isänmaallinen mieskuorolaulu Suomen laulu päätyi myös toisille laulujuhlille nimellä Kuule, kuidas hääli helab.

Ensimmäisillä laulujuhlille osallistui Suomesta Johan Reinhold Aspelin ja Carl Gustaf Swan. He saivat majoituksen J.V. Jannsenin luona, ja huomasivat olevansa kunniavieraina maan kuuluisimmassa sivistysperheessä. Viikko oli merkityksellinen myös Lydia Koidulalle. Hän keskusteli paljon Aspelinin kanssa, rakensi kansojen tulevaisuutta ja unelmiensa Suomen siltaa. Jannsenin perheen vastavierailu Suomeen toteutui 1871. Kuuluisan sikermänsä Suomen silta (Soome sild) Koidula kirjoitti Suomen ja Viron kansojen yhteydestä vuonna 1881.

 

Laulujuhlia yritettiin tuoda myös Suomeen

Viron laulujuhlia seuranneet suomalaisuusmiehet olivat vaikuttuneita näkemästään. Raportit sytyttivät erityisesti kansanvalistaja Aksel August Granfeltin, joka sai aikaan ensimmäiset laulujuhlat Jyväskylässä 1881 Kansanvalistusseuran kesäkokouksen yhteyteen, ja uudelleen 1884. Laulujuhlille saapui myös kansallisia vaikuttajia ja toimittajia Virosta, kuten Jakob Hurt, Ado Grenzstein, Karl August Hermann ja Hugo Treffner.

Laulujuhlat eivät kuitenkaan lyöneet Suomessa läpi, vaikka suomalaisetkin ovat laulu- ja kuorokansaa. Suomen ja Viron kulttuurisuhteita tutkinut Sirje Olesk pitää yhtenä selityksenä sitä, että suomalaisuus ei ollut Suomessa niin alisteisessa asemassa kuin virolaisuus oli Virossa. Ensimmäiset laulujuhlathan järjestettiin sen kunniaksi, että oli kulunut 50 vuotta maaorjuuden lakkauttamisesta.

Suomalaiset ovat sen sijaan innokkaasti osallistuneet Viron laulujuhliin, myös miehitysaikana. Yksi tunnetuista vierailijoita oli Mauno Koivisto, joka osallistui 1967 nuorena valtiovarainministerinä nuorten laulu- ja tanssijuhlille, ja vuonna 1969 pääministerinä yleislaulujuhlille.

 

Teksti Hannele Valkeeniemi, kuva Kansanvalistusseura

Lue lisää samasta aiheesta
ensimmäiset laulujuhlat julius krohn laulujuhlat suomeen laulujuhlien historia lydia koidula turun laulujuhlat viron ensimmäiset laulujuhlat yrjö koskinen

27.5.2020 | Kulttuuri

Suosittu piirroshahmo Pipsa Possu puhuu võron kieltä

Suosittu piirroshahmo Pipsa Possu puhuu võron kieltä

Suositun Pipsa Possu -animaatiosarjan hahmot puhuvat nyt myös võroa, uutisoi Võrumaa Teataja -lehti. Võron kielelle animaatiosarjan on kääntänyt Mariko Faster … Lue lisää

27.5.2020 | Kulttuuri

Tallinnan kaupunginmuseon yksiköt avasivat ovensa – tutustu seitsemän museon valikoimaan

Tallinnan kaupunginmuseon yksiköt avasivat ovensa – tutustu seitsemän museon valikoimaan

Tallinnan kaupunginmuseon seitsemän eri museoyksikköä avasi ovensa Viron muiden museoiden tapaan viime viikolla. Museot olivat kaksi kuukautta suljettuina koronavirusepidemian takia.  … Lue lisää

25.5.2020 | Kulttuuri

Virossa osin kuvatun Hollywood-elokuvan trailer julki – mukana Tallinnan maisemia

Virossa osin kuvatun Hollywood-elokuvan trailer julki – mukana Tallinnan maisemia

Tenet-nimisen Hollywood-elokuvan trailer on julkistettu toukokuussa. Toimintaelokuva liittyy Viroon vahvasti, sillä Christopher Nolanin käsikirjoittaman ja ohjaaman elokuvan joitakin osia kuvattiin Tallinnassa … Lue lisää

25.5.2020 | Kulttuuri

Virolaiset käyvät ahkerasti museossa – vuonna 2019 oli ennätysmäärä museokäyntejä

Virolaiset käyvät ahkerasti museossa – vuonna 2019 oli ennätysmäärä museokäyntejä

Virolaisissa museoissa vierailtiin vuonna 2019 hieman yli 3,5 miljoonaa kertaa, selviää Viron tilastokeskuksen (Statistikaamet) tuoreesta tilastosta. Määrä kasvoi vuodesta 2018 … Lue lisää

22.5.2020 | Kulttuuri

Viljandi Folk jää tänä kesänä väliin – korona kurittaa Viron kesätapahtumia

Viljandi Folk jää tänä kesänä väliin – korona kurittaa Viron kesätapahtumia

Viljandi Folkin festivaalijohtaja Ando Kiviberg kertoi festivaalin tiedotteessa, että järjestäjät ovat yrittäneet löytää erilaisia ratkaisuja festivaalin järjestämiseksi. Hän kuitenkin toteaa, … Lue lisää

22.5.2020 | Kulttuuri

Tallinnan Patarein vankila avataan taas yleisölle

Tallinnan Patarein vankila avataan taas yleisölle

Tallinnan kenties yksi synkimmistä ja samalla kiinnostavimmista nähtävyyksistä, museona toimiva Patarein vankila, avataan yleisölle 22. toukokuuta 2020. Vankila on muiden … Lue lisää

20.5.2020 | Kulttuuri

Taiteen temppelit ovat jälleen avoinna – tutustu Tallinnan museoihin ja gallerioihin

Taiteen temppelit ovat jälleen avoinna – tutustu Tallinnan museoihin ja gallerioihin

Aloitetaan isoimmasta eli Viron taidemuseosta, joka juhli viime vuonna satavuotisynttäreitään. Valtion rahoittaman museon alaisuudessa toimii viisi yksikköä, jotka keräävät ja … Lue lisää

20.5.2020 | Kulttuuri

Rammstein esiintyy Tallinnassa 21. heinäkuuta 2021

Rammstein esiintyy Tallinnassa 21. heinäkuuta 2021

Rammstein esiintyy Tallinnan Laulukentällä 21. heinäkuuta 2021, tiedotti konserttia järjestävä Live Nation Estonia eilen 19. toukokuuta.    Rammsteinin piti tulla … Lue lisää

Suunnittele tulevia matkoja valtavan juttuarkistomme avulla.

Pidä Viro mielessä!

Mene juttuarkistoon PDF
Sulge