Tuoretta tietoa Virosta
7.7.2019 | Kulttuuri

Verkkouutinen Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina
Laulujuhlia yritettiin saada Viron mallin mukaan myös Suomeen. Kuva Kansanvalistusseuran laulujuhlilta Turusta vuodelta 1905.

Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta.

Laulujuhlaa yritettiin saada myös Suomeen, mutta se ei ottanut tulta. Sen sijaan suomalaisia on aina osallistunut virolaisten juhliin, myös miehitysaikana. Tänä kesänä 150-vuotisjuhlissa laulukaaren alla laulaa neljä suomenvirolaista ja neljä suomalaista kuoroa. Lisäksi tanssijuhliin osallistuu norjalais-suomalainen tanssiryhmä.

Kansallisen heräämisen keskeiset henkilöt Suomesta ja Virosta olivat tekemissä keskenään. Tärkeä tapaaminen oli Tartossa 1867, kun suomalaisuusmiehet Julius Krohn ja Yrjö Koskinen vierailivat laulujuhlia valmistelevan Johan Voldemar Jannsenin ja hänen runotar-tyttärensä Lydian, kirjailijanimeltään Koidula, luona.

Jannsen esitteli ideaansa suomalaisille ja tiedusteli Suomesta laulujuhlille sopivia lauluja. Vuonna 1848 Helsingissä ensiesityksensä ruotsiksi saanut Maamme sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Krohn opetti Lydia Koidulalle Maamme-laulun sävelmän ja suomalaiset sanat. Krohn oli juuri saanut valmiiksi työryhmän suomennosurakan J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Maamme on kirjan avausruno, ja suomalaiset laulavat sen edelleen yhtä kirjainta lukuun ottamatta samoin sanoin.

Vironkielisen tekstin Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -lauluun riimitti laulujuhlien organisaattori Johann Voldemar Jannsen. Kansallislauluun oli vielä matkaa, mutta tie alkoi täältä. Laulusta tuli tärkeä molempien maiden kansallisessa heräämisessä.

 

Suomesta lähetetyt laulut antoivat innoituksen Aleksandr Kunileidille

Yrjö Koskinen lähetti matkan jälkeen Jannsenille Karl Collanin suomalaisten kansanlaulujen kokoelman. Collanin itsensä säveltämän Savolaisten laulun Koidula käänsi viroksi ja se esitettiin ensimmäisillä laulujuhlilla nimellä Mu meeles seisab alati. Lisäksi säveltäjä Aleksandr Kunileid löysi Collanin kokoelmasta innoituksen sävelmiin Sind surmani ja Mu isamaa on minu arm. Suomeksi laulut tunnetaan nimellä Kreivin sylissä istunut ja Paremp’ olla tyttönä.

Seuraaville laulujuhlille 1879 ehti Suomen salossa -laulu, viroksi Isamaa hiilgavala pinnala. Paciuksen säveltämä isänmaallinen mieskuorolaulu Suomen laulu päätyi myös toisille laulujuhlille nimellä Kuule, kuidas hääli helab.

Ensimmäisillä laulujuhlille osallistui Suomesta Johan Reinhold Aspelin ja Carl Gustaf Swan. He saivat majoituksen J.V. Jannsenin luona, ja huomasivat olevansa kunniavieraina maan kuuluisimmassa sivistysperheessä. Viikko oli merkityksellinen myös Lydia Koidulalle. Hän keskusteli paljon Aspelinin kanssa, rakensi kansojen tulevaisuutta ja unelmiensa Suomen siltaa. Jannsenin perheen vastavierailu Suomeen toteutui 1871. Kuuluisan sikermänsä Suomen silta (Soome sild) Koidula kirjoitti Suomen ja Viron kansojen yhteydestä vuonna 1881.

 

Laulujuhlia yritettiin tuoda myös Suomeen

Viron laulujuhlia seuranneet suomalaisuusmiehet olivat vaikuttuneita näkemästään. Raportit sytyttivät erityisesti kansanvalistaja Aksel August Granfeltin, joka sai aikaan ensimmäiset laulujuhlat Jyväskylässä 1881 Kansanvalistusseuran kesäkokouksen yhteyteen, ja uudelleen 1884. Laulujuhlille saapui myös kansallisia vaikuttajia ja toimittajia Virosta, kuten Jakob Hurt, Ado Grenzstein, Karl August Hermann ja Hugo Treffner.

Laulujuhlat eivät kuitenkaan lyöneet Suomessa läpi, vaikka suomalaisetkin ovat laulu- ja kuorokansaa. Suomen ja Viron kulttuurisuhteita tutkinut Sirje Olesk pitää yhtenä selityksenä sitä, että suomalaisuus ei ollut Suomessa niin alisteisessa asemassa kuin virolaisuus oli Virossa. Ensimmäiset laulujuhlathan järjestettiin sen kunniaksi, että oli kulunut 50 vuotta maaorjuuden lakkauttamisesta.

Suomalaiset ovat sen sijaan innokkaasti osallistuneet Viron laulujuhliin, myös miehitysaikana. Yksi tunnetuista vierailijoita oli Mauno Koivisto, joka osallistui 1967 nuorena valtiovarainministerinä nuorten laulu- ja tanssijuhlille, ja vuonna 1969 pääministerinä yleislaulujuhlille.

 

Teksti Hannele Valkeeniemi, kuva Kansanvalistusseura

Lue lisää samasta aiheesta
ensimmäiset laulujuhlat julius krohn laulujuhlien historia lydia koidula mauno koivisto turun laulujuhlat viron ensimmäiset laulujuhlat yrjö koskinen

13.6.2024 | Kulttuuri

Hiidenmaalla soi jazz 

Hiidenmaalla soi jazz 

Suosittu ja rakastettu musiikkifestivaali Sõru Jazz järjestetään 13.–16.6. idyllisellä Hiidenmaalla. Tämä vuosittainen tapahtuma on keskeinen kohokohta jazzin harrastajille. Nelipäiväisen … Lue lisää

11.6.2024 | Kulttuuri

camera icon5
Orphea in Love -elokuvan ensi-ilta tänään

Orphea in Love -elokuvan ensi-ilta tänään

Viron kansallisooppera Estoniassa nähdään tänään saksalaisen ohjaajan Axel Ranischin elokuvan ”Orphea in Love” Viron ensi-ilta. Elokuvan pääosassa loistaa virolainen … Lue lisää

10.6.2024 | Kulttuuri

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

1.–30.6. Saaremaan Pionifestivaali, Saarenmaa 9.6.–11.9. Nargenfestivaali, Viro 12.6. Imanyn konserttikiertue ”Voodoo Cello”, Tallinna 13.–16.6. Sõru Jazz, Hiidenmaa 14.–15.6. Käsityöoluen … Lue lisää

10.6.2024 | Kulttuuri

Uusi näyttely avattu Nykytaiteen museossa Pärnussa

Uusi näyttely avattu Nykytaiteen museossa Pärnussa

Nykytaiteen museossa Pärnussa on avattu ryhmänäyttely MIES JA NAINEN: SOS – Pelasta meidän sielumme! Näyttely on saanut vaikutteita kahdesta … Lue lisää

8.6.2024 | Kulttuuri

Tänään Tallinnassa – Lauantain menovinkit

Tänään Tallinnassa – Lauantain menovinkit

Vanhankaupungin päivät kello 10.00–20.00 Tallinnan episkopaalisen tuomiokirkon urkuhetki kello 12.00–12.30 Eri Klasin muistokonsertti Kadriorgissa kello 14.00 Nigulisten museon urkuhetki … Lue lisää

7.6.2024 | Kulttuuri

Perinteiset hansapäivät valtaavat koko Viljandin kaupungin 

Perinteiset hansapäivät valtaavat koko Viljandin kaupungin 

Viljandin hansapäiviä vietetään tänä viikonloppuna 7.–9.6. Koko kaunis Viljandin kaupunki täyttyy kaupustelijoista, esityksistä, musiikista ja muusta ohjelmasta. Hansapäivillä juhlistetaan … Lue lisää

6.6.2024 | Kulttuuri

Osallistu saunomisen Guinnessin maailmanennätykseen 

Osallistu saunomisen Guinnessin maailmanennätykseen 

Virossa vietetään kansainvälistä saunapäivää lauantaina 8. kesäkuuta. Tämän kunniaksi järjestetään samana päivänä kansainvälinen Guinnessin maailmanennätystapahtuma, johon voi osallistua ilmaiseksi. … Lue lisää

5.6.2024 | Kulttuuri

Modernin valokuvataiteen museo puhkeaa kukoistukseen –Fotografiska täyttää 5 vuotta  

Modernin valokuvataiteen museo puhkeaa kukoistukseen –Fotografiska täyttää 5 vuotta  

Tänä kesänä Fotografiska Tallinn juhlii 5-vuotissyntymäpäiviään. Niitä juhlitaan erikoisohjelmalla 6.–9. kesäkuuta. Luvassa kiehtovia erikoistapahtumia, musiikkia, makuja ja yhdessäoloa taiteesta … Lue lisää