Tuoretta tietoa Virosta
7.7.2019 | Kulttuuri

Verkkouutinen Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina
Laulujuhlia yritettiin saada Viron mallin mukaan myös Suomeen. Kuva Kansanvalistusseuran laulujuhlilta Turusta vuodelta 1905.

Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta.

Laulujuhlaa yritettiin saada myös Suomeen, mutta se ei ottanut tulta. Sen sijaan suomalaisia on aina osallistunut virolaisten juhliin, myös miehitysaikana. Tänä kesänä 150-vuotisjuhlissa laulukaaren alla laulaa neljä suomenvirolaista ja neljä suomalaista kuoroa. Lisäksi tanssijuhliin osallistuu norjalais-suomalainen tanssiryhmä.

Kansallisen heräämisen keskeiset henkilöt Suomesta ja Virosta olivat tekemissä keskenään. Tärkeä tapaaminen oli Tartossa 1867, kun suomalaisuusmiehet Julius Krohn ja Yrjö Koskinen vierailivat laulujuhlia valmistelevan Johan Voldemar Jannsenin ja hänen runotar-tyttärensä Lydian, kirjailijanimeltään Koidula, luona.

Jannsen esitteli ideaansa suomalaisille ja tiedusteli Suomesta laulujuhlille sopivia lauluja. Vuonna 1848 Helsingissä ensiesityksensä ruotsiksi saanut Maamme sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Krohn opetti Lydia Koidulalle Maamme-laulun sävelmän ja suomalaiset sanat. Krohn oli juuri saanut valmiiksi työryhmän suomennosurakan J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Maamme on kirjan avausruno, ja suomalaiset laulavat sen edelleen yhtä kirjainta lukuun ottamatta samoin sanoin.

Vironkielisen tekstin Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -lauluun riimitti laulujuhlien organisaattori Johann Voldemar Jannsen. Kansallislauluun oli vielä matkaa, mutta tie alkoi täältä. Laulusta tuli tärkeä molempien maiden kansallisessa heräämisessä.

 

Suomesta lähetetyt laulut antoivat innoituksen Aleksandr Kunileidille

Yrjö Koskinen lähetti matkan jälkeen Jannsenille Karl Collanin suomalaisten kansanlaulujen kokoelman. Collanin itsensä säveltämän Savolaisten laulun Koidula käänsi viroksi ja se esitettiin ensimmäisillä laulujuhlilla nimellä Mu meeles seisab alati. Lisäksi säveltäjä Aleksandr Kunileid löysi Collanin kokoelmasta innoituksen sävelmiin Sind surmani ja Mu isamaa on minu arm. Suomeksi laulut tunnetaan nimellä Kreivin sylissä istunut ja Paremp’ olla tyttönä.

Seuraaville laulujuhlille 1879 ehti Suomen salossa -laulu, viroksi Isamaa hiilgavala pinnala. Paciuksen säveltämä isänmaallinen mieskuorolaulu Suomen laulu päätyi myös toisille laulujuhlille nimellä Kuule, kuidas hääli helab.

Ensimmäisillä laulujuhlille osallistui Suomesta Johan Reinhold Aspelin ja Carl Gustaf Swan. He saivat majoituksen J.V. Jannsenin luona, ja huomasivat olevansa kunniavieraina maan kuuluisimmassa sivistysperheessä. Viikko oli merkityksellinen myös Lydia Koidulalle. Hän keskusteli paljon Aspelinin kanssa, rakensi kansojen tulevaisuutta ja unelmiensa Suomen siltaa. Jannsenin perheen vastavierailu Suomeen toteutui 1871. Kuuluisan sikermänsä Suomen silta (Soome sild) Koidula kirjoitti Suomen ja Viron kansojen yhteydestä vuonna 1881.

 

Laulujuhlia yritettiin tuoda myös Suomeen

Viron laulujuhlia seuranneet suomalaisuusmiehet olivat vaikuttuneita näkemästään. Raportit sytyttivät erityisesti kansanvalistaja Aksel August Granfeltin, joka sai aikaan ensimmäiset laulujuhlat Jyväskylässä 1881 Kansanvalistusseuran kesäkokouksen yhteyteen, ja uudelleen 1884. Laulujuhlille saapui myös kansallisia vaikuttajia ja toimittajia Virosta, kuten Jakob Hurt, Ado Grenzstein, Karl August Hermann ja Hugo Treffner.

Laulujuhlat eivät kuitenkaan lyöneet Suomessa läpi, vaikka suomalaisetkin ovat laulu- ja kuorokansaa. Suomen ja Viron kulttuurisuhteita tutkinut Sirje Olesk pitää yhtenä selityksenä sitä, että suomalaisuus ei ollut Suomessa niin alisteisessa asemassa kuin virolaisuus oli Virossa. Ensimmäiset laulujuhlathan järjestettiin sen kunniaksi, että oli kulunut 50 vuotta maaorjuuden lakkauttamisesta.

Suomalaiset ovat sen sijaan innokkaasti osallistuneet Viron laulujuhliin, myös miehitysaikana. Yksi tunnetuista vierailijoita oli Mauno Koivisto, joka osallistui 1967 nuorena valtiovarainministerinä nuorten laulu- ja tanssijuhlille, ja vuonna 1969 pääministerinä yleislaulujuhlille.

 

Teksti Hannele Valkeeniemi, kuva Kansanvalistusseura

Lue lisää samasta aiheesta
ensimmäiset laulujuhlat julius krohn laulujuhlat suomeen laulujuhlien historia lydia koidula turun laulujuhlat viron ensimmäiset laulujuhlat yrjö koskinen

7.8.2022 | Kulttuuri

Ensi viikonloppuna on Käsmussa Viru Folk -festivaali

Ensi viikonloppuna on Käsmussa Viru Folk -festivaali

12.–14. elokuuta järjestetään perinteinen Viru Folk -festivaali kapteenien kylässä eli Käsmussa. Pieni, mutta idyllinen Käsmu sijaitsee Lahemaan kansallispuiston alueella, … Lue lisää

2.8.2022 | Kulttuuri

TOTO esiintyy tänään Rakveressa – Elephants From Neptune on lämmittelybändinä

TOTO esiintyy tänään Rakveressa – Elephants From Neptune on lämmittelybändinä

Tänään tiistaina 2. elokuuta popin ja rockin megayhtye TOTO esiintyy Rakveren kaupungissa. Amerikkalainen bändi saapuu Viroon osana ”The Dogz … Lue lisää

1.8.2022 | Kulttuuri

Tallinnan XVIII kamarimusiikkifestivaalilla soi ranskalaisen virtuoosin Grégoire Blancin käsissä eksoottinen theremin

Tallinnan XVIII kamarimusiikkifestivaalilla soi ranskalaisen virtuoosin Grégoire Blancin käsissä eksoottinen theremin

21.–28. elokuuta järjestettävän XVIII Tallinnan kamarimusiikkifestivaalin teemana on tänä vuonna ”Helimaagia” eli sävelen taika. Yleisölle esitetään kahdeksan eri teemakonserttia. … Lue lisää

29.7.2022 | Vapaa-aika

Teflonit rakastavat Eestiä p..keleesti 

Teflonit rakastavat Eestiä p..keleesti 

SuomalaisenTeflon Brothersin single ”Eesti ft. Märkä-Simo” rikkoo ennätyksiä Youtubessa ja Spotifyssa. Juice Leskisen vuonna 1983 tekemästä kappaleesta ”Eesti (On … Lue lisää

25.7.2022 | Mainos | Ravintolat

Etelä-Viro kutsuu kylään!

Mainos Etelä-Viro kutsuu kylään!

Etelä-Viro on paikka, jossa kohtaavat nykyaika ja menneisyys, jännittävät maut ja aidot elämykset. Tiet ovat kiemurtelevia, mutta välimatkat lyhyitä. … Lue lisää

25.7.2022 | Mainos | Ravintolat

Viehättävä Valgamaa

Mainos Viehättävä Valgamaa

Valgamaalla voi viettää loman, joka antaa energiaa koko vuodeksi. Alueelta löytyy kulttuuria, historiaa, hemmottelua sekä aktiivista viihdettä. Tammikuussa kirjoitimme … Lue lisää

25.7.2022 | Mainos | Vapaa-aika

camera icon5
Vehreä, villi ja historiallinen Raplamaa

Mainos Vehreä, villi ja historiallinen Raplamaa

Raplamaan maakuntaan tutustuminen kannattaa aloittaa maakunnan keskuksesta Raplasta. Kaupungissa kiemurtelee pitkin joenvartta tunnelmallinen kävelykatu Viron ainoan kaksitornisen kalkkikivisen maalaiskirkon … Lue lisää

25.7.2022 | Mainos | Ravintolat

camera icon5
Vihreä Põlvamaa tarjoaa jännittäviä luontoelämyksiä

Mainos Vihreä Põlvamaa tarjoaa jännittäviä luontoelämyksiä

Põlvamaa on kompakti alue, josta löytyy runsaasti luontokohteita ja kartanoita sekä paljon tekemistä. Päivävaellukseen sopivia Viron metsähallituksen eli RMK:n … Lue lisää