22.7.2022 | Historia

Kuressaaressa tutustutaan viikinkeihin ennen viikinkiaikaa

Teksti ja kuvat Timo Huttunen

Saarenmaan museon näyttely ”Viikingid enne viikingeid” eli suomeksi ”Viikingit ennen Viikinkejä. Salmen laivahaudat – löydöt, jotka muuttivat historiaa” on Saarenmaan pääkaupungissa, Kuressaaren piispanlinnassa.

Viikinkilöydöt tehtiin sattumalta

Syyskuussa 2008 Saarenmaalla, Tehumardi-Salme pyörätien kaapeleiden kaivaustöissä paljastui ihmisen luurankojen, rikkinäisten miekkojen, niittien, pelinappuloiden, noppien ja muiden esineiden jäännöksiä.

Arkeologisissa kaivauksissa paljastui, että löydöt ovat peräisin tietöissä osittain tuhoutuneesta Salme I -laivahaudasta. Kuukautta myöhemmin 50 metrin päästä Salmen koulurakennuksen läheltä löydettiin tietöiden aikana toinen laiva, Salme II. Tutkimuksissa selvisi, että Salme II on luultavasti vanhin tunnettu purjelaiva Itämerellä. Laivan jäänteet ajoitettiin vuosille 700–750.

Purjeen käyttöönotto oli yksi tärkeimmistä syistä pidemmille viikinkiretkille. Vuotta 793 pidetään viikinkiajan alkamisajankohtana. Tuona vuonna norjalaiset viikingit ryöstivät Lindisfarnen luostarin Englannissa.

Salmen laivat ovat kuitenkin todiste siitä, että Skandinavian viikinkisoturit tekivät aseellisia matkoja Itämeren itärannikolle jo ennen 800-luvun loppua. Salmessa asiasta on säilyttänyt kiistämättömiä arkeologisia jäänteitä.

Aluksiin on haudattu yhteensä 41 viikinkiä. He olivat pääosin Mälaren-järven alueelta Ruotsista. Arvokkaat esineet haudoissa kertovat heidän korkeasta yhteiskunnallisesta asemastaan.

Salmen laivahauta on taistelussa kuolleiden soturien joukkohauta. Tämä tekee Salmen löydöistä ainutlaatuisen maailmassa. Pohjois-Euroopasta on löydetty yli 600 esiviikinkien ja viikinkien laivahautaa. Suurin osa niistä on kuitenkin kotona tehtyjä hautauksia. Haudoissa on sekä naisia että miehiä. Sitä, miten merimatkalla olleet sotilaat haudattiin, ei tiedetty ennen kuin Salmen laivahaudat löydettiin.

Salmen laivahautalöydöt mahdollistavat museon viikinkinäyttelyn

Salmen löytöjen ansiosta voidaan näyttelyssä kurkistaa viikinkisotureiden elämään: mistä miehet olivat kotoisin, minkälaisilla laivoilla he lähtivät merelle, mitä varusteita otettiin mukaan, kuinka he taistelivat ja miten hautasivat kuolleensa.

Viikinkikuningas on luultavasti Salmeen haudattujen soturien joukossa. Yhden luurangon suusta nimittäin löydettiin pelinappula, joka edustaa kuningasta tuolloin suositussa hnefatafl-lautapelissä.

Löydöt ovat taas Saarenmaalla

Löytömateriaalia tutkittiin Tallinnan yliopistossa yli kymmenen vuoden ajan ja se on tähän asti ollut suurelta osin yleisön ulottumattomissa. Nyt tutkimustyö on saatu päätökseen ja löydöt ovat taas Saarenmaan museossa.

Näyttelyssä on esillä noin 150 alkuperäiskappaletta, jotka oli sijoitettu viikinkisotureiden hautaan. Esineiden tehtävänä oli helpottaa vainajien elämää Valhallassa.

Esillä on myös 1:10-mittakaavassa oleva pienoismalli Salme II -laivasta. Suurelta näytöltä voi katsoa tutkimustuloksiin perustuvan neljän minuutin animaation Salmessa käydystä taistelusta 1 300 vuotta sitten.

Näyttely on kompaktin kokoinen ja selkeä. Esillepanossa on käytetty hyväksi nykyaikaista teknologiaa. Esimerkiksi haudasta löydetyn luurangon heijastuskuva muuttuu vierailijan kädessä apuvälineen avulla puetuksi vainajaksi, jolla on päällä viikinkivaatteet, mukana on myös soljet ja korut sekä miekka.

Vitriinissä olevien viikinkiesineiden käyttötarkoitus taas selviää lyhyestä videosta, joka alkaa pyöriä kun, esineen numeroa painaa.

Näyttelyssä on myös tarkkoja jäljennöksiä viikinkien aseista. Esillä on miekka, kilpi, jousi, nuolia ja viini sekä viikinkien vaatteita. Näitä kaikkia saavat vierailijat myös kokeilla.

”Viikingid enne viikingeid” -näyttely on avoinna elokuun loppuun saakka.

Saarenmaan museo toimii keskiaikaisessa piispanlinnassa

Vuonna 1865 perustettu Saarenmaan museo on Viron vanhimpia ja suurimpia museoita. Vuosittain vierailijoita on noin 80 000.

Museon keskuksena on 1300–1400-luvulla perustettu piispanlinna. Linnassa on esillä laajoja pysyviä näyttelyitä Saarenmaan luonnosta, varhaisemmasta historiasta ja lähihistoriasta. Joka vuosi on myös vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi piispanlinnan alueella järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä, työpajoja ja muita tapahtumia. Piispanlinna ja siellä toimiva Saarenmaan museo ovat Kuressaaren tärkein nähtävyys.

Piispanlinnan päärakennus on myöhäisgoottilaista tyyliä. Ulkopuolen karuuteen ja mahtavaan olemukseen yhdistyvät sisätilojen tyylikäs arkkitehtuuri sekä yksinkertaiset koristelut.

Linnaa ympäröivä linnoitus on sotilasarkkitehtuurinen ulkoilmamuseo, jossa voi tutustua puolustusrakenteiden kehitykseen aikojen saatossa.