6.3.2013 | Kulttuuri

Kadriorgin taidemuseo esittelee Ilja Repinin Suomen-kautta

Kadriorgin taidemuseo, Weizenbergi 37, Tallinna.Kuraattori Kerttu Männiste

Ilja Repinin ehkä tunnetuinta teosta, Volgan lauttureita ei kuitenkaan Kadriorgin taidemuseon näyttelyssä nähdä. Maailmankuulujen yhteiskuntakriittisten maalausten sijaan esillä on herkempää ja intiimimpää Repiniä.

Kuraattori Kerttu Männiste toivoo, että uusi Repin yllättäisi virolaisen katsojan. Virossakin Repin tunnetaan lähinnä samoista sosialistisen realismin esikuvaksi nostetuista töistä, jotka ovat tuttuja myös suomalaisille.

”Harvat tietävät Repinin asuneen nuoruudessaan vuosia Pariisissa. Hän sai vaikutteita suurilta ranskalaisilta kuten Monet´lta, vaikka itse myöhemmin häpesi lipsahdustaan impressionismiin”, paljastaa Männiste.

Mutta juuri impressionistinen valon ja liikkeen leikki lumoaa esillä olevissa töissä. Hienot muotokuvat ovat kuin luotuja Kadriorgin huvilamaiseen miljööseen. Repinin tiedetään liikkuneen aina luonnosvihko mukanaan, ja yksi sali onkin omistettu luonnoksille ja piirroksille.

Kolmea arvoituksellista maalausta epäillään väärennöksiksi ja niiden aitoutta tutkitaan yhä. Männisten mukaan on kuitenkin mielenkiintoista nähdä, mitä suurilta mestareilta kopioidaan.

Uniikki näyttely

Näyttelyn kaikki teokset ovat Ateneumin taidekokoelmista. Taidemuseot valmistelivat näyttelyä tiiviissä yhteistyössä, ja avajaisissa kumpikin osapuoli hyrisi tyytyväisyydestä.

Museonjohtaja Maija Tanninen- Mattilasta oli jännittävää nähdä vuosikymmeniä varastoissa olleet työt vihdoin esillä. Suomeen näyttelyä ei sellaisenaan viedä.

”Ateneumissa on tarkoitus järjestää suuri Repin-katselmus lähivuosina, ja Kadriorgin näyttely on hyvä käyntikortti, kun teoksia aletaan kysellä lainaan Venäjän museoista.”

1960-luvulla Ateneum kieltäytyi kunniasta, kun sille tarjottiin Repinejä ostettavaksi. Museolla oli niitä mielestään riittävästi varastossa, ja muutenkin aikakauden taidesuuntaus suosi abstraktia taidetta.

Näyttelyn suomalainen kuraattori Timo Huusko pitää erityisen arvokkaana projektin tuottamaa tutkimustietoa. Virolaiset taidehistorioitsijat tekivät työstä suuren osan, kahlaten läpi muun muassa Ateneumin arkistoissa olevan Repinin saksan-, ranskan- ja venäjänkielisen kirjeenvaihdon. Anti on näyttelyluettelon kansien välissä kaikkien luettavissa.

Viihtyi Suomessa

Ilja Repin oli jo vanha mies, kun hän Venäjän vallankumouksen jälkeen päätti jäädä Suomeen. Neuvostovallan toistuvista pyynnöistä huolimatta mestari pysytteli kuolemaansa asti Terijoen Kuokkalassa, jonne hän oli muuttanut 1900-luvun alussa.

Paradoksaalisesti neuvostoliittolainen taidepolitiikka kanonisoi hänen varhaiset teoksensa ja nosti ne esikuvaksi.

Suurena venäläisenä maalarina pidetty Repin korosti itse kasakkajuuriaan ja kuvasi paljon syntymäseutunsa maisemia Ukrainassa.

Repinin suhteet suomalaisiin taidepiireihin olivat lämpimät. Ateneumin kokoelman pesämuna syntyi maalauksista, jotka Repin lahjoitti tultuaan hyväksytyksi Suomen taiteilijaseuraan 1920.

Jäsenyyttä juhlittiin Seurahuoneella, ja onnistuneiden pirskeiden innoittama Repin aloitti vuosikausien urakan maalaten mukana olleet vieraat. Nyt tuolloisen Suomen kulttuurieliitti toivottaa kävijät tervetulleiksi Kadriorgin taidemuseoon. Näyttely Repin. Venäläisen mestarin elämä ja tuotanto Suomessa on avoinna 18. elokuuta asti.

Entistä ehompi Kadriorg

Kadriorgin upea palatsi avasi helmikuussa ovensa puolen vuoden remontin jälkeen. Kanta-asiakas ei välttämättä hoksaa suuria muutoksia, sillä ne peittyvät seinien sisään. Eniten rahaa nieli ilmastoinnin ja lämmityksen korjaaminen nykyvaatimuksia vastaaviksi. ? Naulakko on nyt kahvilan edessä oikealla ja museopuoti puolikaaren muotoisessa rotundassa ala-aulan perällä. Silmä poimii hienoja yksityiskohtia; seinillä olevat kuvatapetit ovat suurennoksia museon omien kokoelmien grafiikanlehdistä.

Museonjohtaja Kadi Poll toivoo, että suomalaiset käyttäisivät enemmän hyväkseen lapsille suunnattuja palveluja. Askarteluhuoneessa viihtyvät toki aikuisetkin.