Juhannus, juhlista jaloin…

Juhannuksen (viroksi jaanipäev) perinteet ovat samankaltaiset kuin Suomessa.

Juhannusaatto 23.6. on myös virallinen liputuspäivä, Võidupüha (Voitonpäivä). Vuonna 1919 virolaiset joukot kukistivat saksalaiset Pohjois-Latviassa. Perinteeseen kuuluu juhannustulen lähettäminen kaikkiin maakuntiin. Teoriassa siis kaikki kokot voisivat syttyä samasta tulesta.

Koska Jaanipäev on aina 24.6., voi tänä vuonna viettää pidemmän juhannuksen aloittaen sen Virosta.

Virolaiseen juhannukseen kuuluva kokon ylihyppääminen on kehittynyt eteläisimmässä juhannuksenviettopaikassa eli Metsäveljen talossa. Siellä, Mõnisten kunnassa, yli tulen hypätään suoraan veteen. Se vähentänee palovammoja, joita kyseisessä kansallisessa urheilulajissa helposti tulee.

Täysin edellisestä poikkeavasta juhannuksen vastaanotosta voi nauttia Suure-Jaanin musiikkifestivaalien konsertissa Hüpassaarella, keskellä suota. Klassisen musiikin konsertti loppuu auringonnousuun Edvard Griegin Aamutunnelman säestyksellä.

Tunnetuimpien ja suurimpien juhannusjuhlien joukkoon kuuluu Otepäällä Pühajärve Jaanituli, jonka esiintyjät ovat maan popmusiikin parhaimmistoa. Perinteisimpää juhlaa vietetään Tallinnan ulkomuseossa Rocca al Maressa, jossa saa tanssimisen lisäksi laulaa ja leikkiä perinteisiä leikkejä.

Saarilla on juhannusjuhlia joka puolella. Muhun eteläosassa oleva Lõunasadama sopii purjehtijoille. Siellä on 55 ankkuripaikkaa ja juhannustuli 24.6. Hiidenmaalaiset aloittavat juhlimisen ajoissa. Jo 22.6. poltetaan kokko Kassarissa sekä Kõrgessaaressa ja viimeinen 24.6. Käinassa.

Länsi-Virumaalla, Vinnin kunnassa, Aartikassa on 24.6. siirrettävien saunojen kilpailu. Kuuluisa Kadrinan saunaklubi testaa löylyjä autoihin, lautoille tai telttaan tehtyihin saunoihin. Markkinoiden lisäksi on tietenkin juhannuskokkokin.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA AIVAR RUUKEL, PIIROKSET REIN LAUKS

Lue lisää samasta aiheesta