Tuoretta tietoa Virosta
8.10.2017 | Historia

Eleganssi ennen kaikkea

Eleganssi ennen kaikkeaHuippumalli ja näyttelijä Faime Jürno käveli catwalkeilla liki 30 vuotta.

Boris Mäemetsan valokuvat välittivät läntiset muotivirtaukset kaikkialle Neuvostoliittoon.

 

Minimekkoja, chanel-pukuja, isoja kauluksia, minimalistisia leikkauksia, kokohaalareita, leveitä vöitä – neuvostovirolainen muotilehti Siluett ei paljon poikennut läntisistä vastineistaan 1960- ja 70-luvulla. Ansio kuuluu valokuvaaja Boris Mäemetsalle, jonka upeita muotikuvia voi ihailla Viron käyttötaide- ja muotoilumuseossa 22. lokakuuta asti.

”Muodilla oli suurempi vaikutus ihmisiin kuin nykyään. Tuolloin muoti oli huomion keskipisteenä, jokainen osasi kritisoida ja piti itseään muotiasiantuntijana. Se teroitti katsetta ja sivisti.”

Puimme näyttelykokemusta kirjailija Maimu Bergin kanssa kahvilassa Vapaudenaukiolla. Berg ja Mäemets, jota hän kutsuu hellitellen Borkaksi, olivat hetken aikaa kollegoja Siluettissa 70-luvun puolivälissä. Mäemets on nyt 88-vuotias ja edelleen hyvissä voimissa.

”Borka oli aina herrasmies, kantoi kuvauksissa prässihousuja ja pikkutakkia. Kaulassa roikkui kallis Hasselblad, todellinen harvinaisuus, jonka hän oli onnistunut itselleen jostain hankkimaan.”

Moskovan määräyksestä kaikkialle laajaan maahan oli perustettu muotilehtiä, ja jokaisessa neuvostotasavallassa toimi myös muotitalo, Virossa Tallinna Moemaja.

Ja muoti kiinnosti virottaria. Moemajan muotinäytökset olivat huippusuosittuja. Lippuja Kalevin urheiluhalliin sai usein vain suhteilla.

Siluettista tuli muodin suunnannäyttäjä Baltiasta Vladivostokiin. Lehti käännettiin venäjäksi, ja sen 300 000 painos myytiin aina loppuun. Vironkielinenkin 50 000 painos oli melko huomattava maan pienuuteen nähden.

 

Skandinaavista minimalismia

Maimu Bergin mukaan lukijat arvostivat Siluettia jopa enemmän kuin moskovalaista emolehteä Zhurnal Mod, muista puhumattakaan.

”Kun vertaa kuvia, on selvää miksi Siluettia arvostettiin. Boriksen kuvat olivat omaa tasoaan.”

Moskova saneli suuntaviivat. Muoti ei saanut olla kopiota länsimaisesta, mutta Moemajan muotisuunnittelijat ammensivat ideoita rautaesiripun takaa. Boris Mäemetsan omia esikuvia olivat Vogue ja muut suuret muotilehdet, joita etsittiin antikvariaateista ja saatiin sukulaisilta lännestä. Myös suomalaisten turistien pukeutuminen vaikutti virolaiseen tyylitajuun.

”Siihen istui skandinaavinen yksinkertaisuus, musta-valkoisuus, harmaan ja beigen sävyt. Jo rajan takana Latviassa tyyli oli ihan toinen.”

Elegantisti mustaan ja valkoiseen pukeutunut Berg sai itsekin kerran toimituksen ovella ylitsevuotavat kehut Slava Zaitsevilta, kuuluisalta venäläiseltä muotigurulta.

Maimu Berg muistaa Boris Mäemetsan kuvista myös tuon ajan huippumallit, jotka hänen mukaansa olivat kilttejä ja hyvinkasvatettuja perhetyttöjä. Faime Jürno oli kaikkialla Neuvostoliitossa ihailtu kaunotar ja kansikuvatyttö.

Lehti tyylipoliisina

Maimu Berg tuijottaa hieman mietteliäänä Vapaudenaukiolle. Neuvostoajan mittapuun mukaan nykyinen katukuva on eleganssista kaukana. Siluett toimi myös tyylipoliisina. Kuvaaja kyttäsi hyvää makua rikkovia kadulla.

”Ihmisparan kuva laitettiin lehteen ja viereen ohjeet oikeista asuvalinnoista. Moista häpeäpaaluun panemista ei voisi kuvitella nyt.”

Palsta oli tietenkin lehden suosituimpia. Toinen suosikki oli lukijakirjeiden osasto. Toimitukseen tulvi kirjeitä, joissa pyydeltiin vinkkejä pukeutumiseen, ja kaikkialta laajasta neuvostomaasta tarjouduttiin malleiksi. Tytöt lähettivät jopa alastonkuvia.

 

Mihin katosi Siluett-lehden arkisto?

Maimu Berg teki haastatteluja ja kirjoitti Siluettiin kaikkiaan 15 vuotta muodista ja sen historiasta. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa, lisätilaa saatiin julkaisemalla lasten muodin ja työvaatteiden erikoisnumeroita. 

Vaatteet tehtiin tuolloin tietenkin itse, välikausitakki syntyi vaikka värjätyistä verhoista. Kaupasta sai vain kirjavia kotitakkeja eikä muotilehtien upeita asuja nähty niissä minkäänlaisina versioina.

“Kaava-arkki olikin yksi syy Siluettin suosioon. Muissa muotilehdissä sitä ei ollut.”

Valokuvien lisäksi lehdessä oli paljon muotipiirroksia, jotka Bergin mukaan olisivat todellinen taide-elämys nyt kun niitä näkee vain harvoin. 

“Traagista on että, Siluetin suuri kuva-arkisto – väridialaatikko toimituksen käytävällä –  ilmeisesti heitettiin menemään. Tuolloinen kehno paperi ja painotekniikka eivät tehneet oikeutta kuville.”

Maimu Berg toivoo, että Mäeotsan näyttelyn lisäksi joskus nähdään myös hänen seuraajansa Jüri Vendelinin Siluettille ottamia muotikuvia.

“Vendelinin tyyli oli vauhdikas ja rohkea, kielletyn ja sallitun rajalla tasapainoileva. Boriksen kuvat olivat asetelmallisempia, vaikka teknisesti kauniita.”

 

Muotoilumuseo on piilossa, mutta aarteita täynnä

Muotoilumuseo löytyy Lai-kadulta sisäpihalta, eikä aina ihan helposti. Sinne kannattaa kuitenkin etsiytyä. Näyttelyt ovat mielenkiintoisia ja esittelevät virolaista designia yli sadan vuoden ajalta. 

Toisen kerroksen pysyvä näyttely uudistui kesän alussa. Upeat korut, tekstiilit sekä keramiikka- ja lasiesineet pääsevät nyt paremmin esille, kun keskiaikainen holvattu tila on jaettu toimivammaksi sympaattisilla lautaseinillä.  

Vaihtuva näyttely Linn ja mets kertoo kaupungissa elävistä eläimistä. Puolalaiset muotoilijat ovat suunnitelleet muun muassa veikeitä linnunpönttöjä ja mehiläispesiä kaupunkioloihin. Auki 19.11. asti. 

 

Mistä löytää?

Eesti Tarbekunsti- ja Disainimuuseum, Lai 17, Tallinna. 
Boris Mäemetsan muotikuvien näyttely on avoinna 22.10.2017 saakka.
www.etdm.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov

Lue lisää samasta aiheesta
Chanel Maimu Berg malli muoti muotilehti naistenlehti Siluett tyyli

19.8.2025 | Historia

Salkku lompakkona

Salkku lompakkona

Lopulta inflaatio oli niin pitkällä, ettei pieniä ruplan seteleitä enää laskettu. Ne niputettiin sadan kappaleen nipuiksi, ja näitä nippuja … Lue lisää

13.8.2025 | Historia

Tallinn Fringe Festival hauskuttaa ja lumoaa

Tallinn Fringe Festival hauskuttaa ja lumoaa

Tallinn Fringe on festivaali, joka järjestetään Tallinnassa jo yhdeksättä kertaa peräkkäin. Fstivaali kutsuu esittävän taiteen ammattilaisia esiintymään ja esittelemään … Lue lisää

13.8.2025 | Historia

Polje Helsingin historiaan – lähde Olympiaterminaalin 75-juhlavuoden digiopastetulle kierrokselle

Polje Helsingin historiaan – lähde Olympiaterminaalin 75-juhlavuoden digiopastetulle kierrokselle

Uusi omatoiminen kierros vie sinut ainutlaatuiselle matkalle ympäri Helsinkiä Olympiaterminaalin ja muiden olympiateemaisten rakennusten maailmaan. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua … Lue lisää

10.8.2025 | Historia

Kuinka 1980 olympia­regatta muovasi Tallinnaa?

Kuinka 1980 olympia­regatta muovasi Tallinnaa?

Heinäkuussa tulee kuluneeksi 45 vuotta Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisista ja niiden osana Tallinnassa järjestetyistä purjehduskisoista. Suomi saavutti olympiaregatasta yhden … Lue lisää

23.7.2025 | Historia

Uusi teemaohjelma johdattaa katsojan Viron historiaan

Uusi teemaohjelma johdattaa katsojan Viron historiaan

YouTube-sarja Minun Tallinnani on viihdyttänyt katsojia jo yli 30 jakson verran. Sarjassa Risto Lassila tutustuttaa suomalaisia Tallinnan nähtävyyksiin, palveluihin, … Lue lisää

22.7.2025 | Historia

Mart Laarin kirja metsäveljistä nyt suomeksi

Mart Laarin kirja metsäveljistä nyt suomeksi

Historioitsija Mart Laarin kirja Metsäveljet. Aseellinen vastarinta rautaesiripun takana toisen maailmansodan jälkeen käsittelee Baltian maiden vapaustaistelijoiden, metsäveljien, vastarintaa neuvostomiehityksen … Lue lisää

20.6.2025 | Historia

Montaa on ollut juhannusjuhlaa

Montaa on ollut juhannusjuhlaa

Juhannusyön hämärässä valossa jämerä virolainen isäntämies riisuutui peltonsa kulmalla. Sitten hän alastomana alkoi peltoa kiertää, kuinka monta kierrosta – … Lue lisää

29.5.2025 | Historia

camera icon7
Noblessnerin sataman historiasta ilmestynyt uusi teos

Noblessnerin sataman historiasta ilmestynyt uusi teos

Tiesitkö, että reilut sata vuotta sitten Noblessnerin satama toimi tsaarinaikaisena sukellusvenetelakkana, jossa suurissa kalkkikivestä rakennetuissa tehdashalleissa valmistettiin aikansa huippumeritekniikkaa? … Lue lisää