Älä pelkää itää
Linnoitukset katselevat toisiaan vuosisadasta toiseen. Joen vasemmalla puolella on Viron Narva ja oikealla puolella Venäjän Ivangorod.
Itä-Viron matkailukohteissa kiinnostavaa särmää.
Suomalaiset ovat Virossa tottuneet matkailemaan lännessä ja etelässä. Katse kannattaisi kääntää myös itään. Itä-Virossa on sopivasti tyystin erilaista särmää kuin suomalaisten perinteisissä suosikkikohteissa.
Narvan kaupunki
Rajakaupungeissa on aina lumoa. Toinen valtio on siinä, kädenulotuksen etäisyydellä.
Viron itäisimmässä kaupungissa Narvassa tunne on hyvin vahva. Kauniilla rantapromenadilla kävellessä äiti-Venäjään on vain reipas kivenheitto. Mahtavien Ivangorodin linnoituksen muurien yläpuolella hulmuaa valko-sini-punainen lippu.
Mutta me olemme tukevasti Virossa. Kilometrin pituisella, kauniisti kunnostetulla rantapromenadilla tulee vastaan Viron rajatolppa. Nyt siinä lukee Eesti vabariik. Tolpan takana seisova jyhkeä Hermannin linnoitus, Narvan tärkein symboli ja ehdoton matkailukohde, on tosin nähnyt monenmaalaista hallitsijaa.
Promenadi on kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä. Kävelytielle voi laskeutua esimerkiksi Ruotsin leijonan patsaan luota. Ruotsi lahjoitti patsaan Narvalle muistoksi kuningas Kaarle XII:n voitosta Narvan taistelussa vuonna 1700.
Rantakävelyllä voi pistäytyä kahvilla upouudessa rantakahvilassa tai käväistä uimassa Narvajoessa – hiekkarantakin on.
Rantamaisemista pääsee kiven sisään. Kaupunkia ympäröivissä muureissa on vallisarvia eli bastioneja, joilla jokaisella on juhlava nimi. On Gloria, Fortuna ja Pax. Victoria-vallisarven sisällä matkailijat pääsevät tutustumaan kasematteihin, bastionin sisällä kulkeviin puolustuskäytäviin.
Kaupunkikävelyllä on hyvä piipahtaa shakinpelaaja Paul Keresin patsaalla tai ihmettelemässä Narvan Raatihuoneen aukion uutta arkkitehtuuria.
Narvan hämmästyttävin nähtävyys lienee silti Kreenholmin tekstiilitehtaan alue. Tehdas oli kaupunki kaupungin sisällä ja jopa 10 000 ihmisen työllistäjä. Marimekollekin meni tuotannosta suuri osa.
Nyt teollisuus on vaiennut ja massiiviset tehdasrakennukset rapistuvat hiljalleen. Kreenholmin alueelle pääsee vain opastetuille kierroksille sunnuntaisin.
Mistä löytää?
Tallinnasta on Narvaan noin 210 kilometriä. Junamatka kestää 2 h 37 min. Bussimatka kestää noin 3,5 h.
Kiviõlin seikkailupuisto
Kun kaverukset Janek Maar ja Madis Olt vuonna 2001 nuorina poikina tulivat laskemaan lumilaudoillaan Kiviõlin kaivoskaupungin tuhkamäkien rinteille, nykyisenkaltainen monipuolinen seikkailukeskus olisi ollut järjetön idea. Mutta virolaisella epäröimättömyydellä Maar ja Olt alkoivat kehittää tuhkavuoresta hiihtokeskusta.
“Ajattelimme, että siinä menee 2–3 vuotta, mutta menikin 12”, Maar kertoo. Kiviõlin laskettelukeskus avattiin vuonna 2013.
Tämäkään ei riittänyt. Koska Viron talvi voi kestää mitä tahansa tunnista kolmeen kuukauteen, kaverukset päättivät tehdä hiihtokeskuksesta ympärivuotisen seikkailukeskuksen.
Hullu idea valmistui kesäkuussa. Tuhkamäki on nyt seikkailukeskus, joka on omiaan adrenaliininhuuruisia elämyksiä etsivälle.
Rinteitä voi tulla alas monin eri tavoin. Hiihtohissi kiskoo mäkiautot mäkeen. Tubing-radalla rinnettä liu’utaan alas kumirenkailla. Eniten vatsanpohjaan käy 600 metrin vaijerilaskeutuminen mäen päältä alas keskukseen. Liukujan vauhti voi nousta jopa 80 kilometriin tunnissa.
Frisbee-golfin harrastajille on tarjolla 18-reikäinen rata. Lautailijat, rullaluistelijat ja bmx-pyöräilijät puolestaan viihtyvät Virossa vielä melko harvinaisella pumptrack-radalla. Jos valjaissa kiipeily houkuttaa, on siihenkin oma kiipeilyratansa.
Kiviõliin ajaa Tallinnasta noin 1,5 tunnissa. Perheen kanssa matkaavan kannattaa ehdottomasti ottaa vauhdikas keskus lomareissunsa ohjelmaan.
Mistä löytää?
Kiviõli Seikluskeskus, Mäepealse tee 1, Kiviõli. https://seikluskeskus.ee/fi/
Viron kaivosmuseo
Kypärä päähän, toppatakki ylle ja menoksi. Epätavanomaista elämystä etsivän kannattaa vierailla Kohtla-Nõmmella sijaitsevassa Viron kaivosmuseossa, joka tarjoaa mieleenjäävän mahdollisuuden tutustua Itä-Virolle merkitykselliseen teollisuudenalaan.
Maan alle kosteanviileisiin kaivoskäytäviin pääsee vain oppaan kanssa, jotka ovat museossa huippua: oppaat ovat kaivoksessa itse työskennelleitä miehiä.
Portaat vievät kahdeksan metrin syvyyteen, josta hypätään kolisevaan ja rämisevään kaivosjunaan, joka jyskyttää 300 metrin matkan syvemmälle tunneleihin. Siellä opas esittelee kaivostyön arkea ja edelleen toimivia kaivoskoneita. Melu on korvia huumaava.
Maan päälle palatessa on paikoillaan vielä tutustua malmin rikastustehtaaseen tehtyyn tyylikkääseen museoon. Paikan päällä on myös kahvila.
Mistä löytää?
Viron kaivosmuseo, Jaama 100, Kohtla-Nõmme.
Teksti Silja Hurskainen, kuvat Andrei Chertkov
Lue lisää samasta aiheesta
ivangorod
kasematit
narvajoki
paul keres
promenadi
raatihuone
vallisarvi
venäjä
