Aalto-vaasi männikössä
Arvo Pärtin toiveesta rakennetusta tornista avautuu huikaiseva näkymä merelle ja vehmaalle niemelle.
Arvo Pärtin keskus on arkkitehtoninen vastine aikamme merkittävimmän säveltäjän teoksille.
Virolainen Arvo Pärt (83) on tuottelias nykysäveltäjä, jonka musiikkia kuulee niin konserttisaleissa kuin elokuvien ääniraidoillakin. Lokakuussa avattu Arvo Pärtin keskus palvelee sekä tutkijoita, muusikoita että tavallisia musiikin kuuntelijoita.
Pärt tunnetaan mietiskelevästä kulkusmaisesta musiikkityylistään, jonka hän itse on nimennyt tintinnabuliksi. Meditaviinen ja omaleimainen on myös Fuensanta Nieton ja Enrique Sobejanon Laulasmaan kylään suunnittelema nurkaton, ameebamainen lasitalo, joka aaltoilee mäntyjen välissä (espanjalainen arkkitehtipariskunta muuten voitti Alvar Aalto -mitalin 2015).
“Lähtökohtanamme oli yhtäältä Pärtin musiikki ja toisaalta ympäröivä luonto”, kertovat arkkitehdit, joita on inspiroinut Pärtin teosten hiljaisuus, kauneus ja geometria.
“Olemme kiitollisia arkkitehdeille, jotka uskalsivat ajatella laatikkoa laajemmin”, kiittelee Arvo Pärtin poika Michael Pärt, keskusta hallinnoivan johtokunnan puheenjohtaja.
Torni ja kappeli säveltäjän toiveesta
Keskus rakentuu viisikulmaisten sisäpihojen ympärille. Julkisivun pylväät sulautuvat puiden runkoihin. Kauempaa sijainnin paljastaa vain latvusten yläpuolelle kohoava yli 30-metrinen näkötorni. Se ja talon sydämeen sijoitettu kappeli rakennettiin Arvo ja Nora Pärtin toiveesta.
Neliöitä talossa on kaikkiaan
2 348. Sisätiloja luonnehtivat lämpimänruskea tammi ja ikkunapinnat, jotka päästävät ympäröivän luonnon sisälle.
Laulasmaa ei valikoitunut keskuksen paikaksi sattumalta. Siellä sijaitsee Arvo ja Nora Pärtin koti, ja Laulasmaan kanervikkoisilla poluilla Arvo kävi opiskeluaikoinaan keskusteluja opettajansa Heino Ellerin kanssa, joka monien muiden muusikkojen tapaan vietti siellä kesiään.
Neuvosto-Virosta Wienin kautta Berliiniin 1980 emigroituneet Pärtit toivat kotimaahan palattuaan mukanaan säveltäjän valtaisat musiikilliset ja kirjalliset kokoelmat, joiden helmiä ovat partituurien luonnokset ja nuottipäiväkirjat. Tarve systematisoida ja digitoida materiaalia oli suuri.
“Harva tietää, että Arvon musiikin takana on kirjoitettu sana ja sävellykset perustuvat usein tavu tavulta tekstiin. Teosten avaamiseksi on tehtävä paljon sisällöllistä työtä”, sanoo Michael.
Arkisto aloitti toimintansa perheen voimin 2010 yksityistalossa nykyisen keskuksen vieressä, ja työhön ovat osallistuneet myös perheen pojat Michael ja Immanuel.
Konserttipaikka ja matkailuvaltti
Viron valtio ymmärsi hyvin Pärtin arvon kansallisena symbolina ja kansainvälisenä käyntikorttina, ja laajempi keskushanke lähti liikkeelle valtion aloitteesta. Pelkän tutkijoille suunnatun arkiston lisäksi se haluttiin avata yleisölle. Arvo ja Nora Pärtiä suuri projekti kuitenkin huolestutti.
Michaelin mukaan perhe pelkäsi, että rakentaminen hajottaa liikaa keskittymistä ja vie aikaa arkistolta. Jälkikäteen Pärtit ovat kuitenkin tyytyväisiä. Viiden vuoden urakka on auttanut heitäkin hahmottamaan suurta kuvaa ja näkemään pitemmälle.
“Nyt meillä alusta, tapaamispaikka, jonne voivat tulla kaikki kiinnostuneet, niin akateemikot, fanit kuin koululaisetkin, ja käsitellä Arvon musiikin teemoja kuten luontoa, hiljaisuutta tai omia sisäisiä kysymyksiään.”
Totta, jo metsäpolku parkkipaikalta männikön läpi virittää kävijän hartaan vastaanottavaiseen tunnelmaan. Kävijä voi kuunnella kuulokkeilla Pärtin musiikkia vaellellen talossa tai sen ulkopuolella, hiljentyä kappelissa tai tutustua kirjastoon.
Kaunis 150-paikkainen konserttisali sopii kamariorkestereille ja pienehköille kokoonpanoille.
Keskukseen on pieni pääsymaksu, kahvilaan ja kauppaan pääsee ilmaiseksi.
Mistä löytää?
Arvo Pärtin keskus
auki ke–su 12–18
Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo
Lue lisää samasta aiheesta
arkkitehtuuri
enrique sobejano
fuensanta nieto
immanuel pärt
konserttisali
laulasmaa
pärtin keskus laulasmaalla
uusi arvo pärtin keskus
