7.11.2012 | Kulttuuri

Hengästyttävä 11 000 vuoden aikamatka

Viro, Pärnu, historiallinen museo, esine, kylpyläkaupunki, keskiaika, kivikausi, ritari, nuolenpää, visu, pärnulainen

Entiseen vilja-aittaan rakennettu museo on Viron nykyaikaisimpia kosketusnäyttöineen ja elokuvasaleineen. Museon aikakaudet on jaettu yhdeksään eri tilaan. Aulassa voi ihastella komeaa laivanhylkyä 1300-luvulta.

Pärnun historiaan keskittyvä perusnäyttely alkaa kivikaudelta. Museovieraan toivottaa tervetulleeksi suuri karhun köriläs. Vitriineissä on esillä nuolenpäitä, pyyntikoukkuja ja kirveenpäitä. Yksi kiehtovimmista esineistä on 8 200 vuotta vanha hirvensarvesta veistetty ihmishahmo, joka on Itämeren vanhin lajissaan. Hahmo on nimetty Kivikauden madonnaksi, vaikka se todennäköisesti kuvaakin miestä.

Saleissa olevista telkkareista voi seurata eri aikakausiin liittyviä videoita, joissa seikkailevat muun muassa kivikautiset hylkeenpyytäjät.

Muinaisaikojen jälkeen tutustutaan keskiajan Pärnuun viikinkeineen ja ritareineen. Halukkaat pääsevät myös testaamaan ritarikypärää. Pöydän ääressä voi kokeilla keskiajan lautapelejä.

Merenkäynnin kautta sukelletaan seuraavassa kerroksessa Pärnun kylpyläkulttuuriin, jonne toivottaa tervetulleeksi suuri Naistenrannan valokuva vuodelta 1904. Pärnua alettiin kehittää määrätietoisesti kylpyläkaupungiksi jo 1900-luvun alussa.

Kylpylätunnelmista siirrytään suoraan kyyditysvaunun hämäryyteen, naisten ja lasten surullisten kasvojen keskelle. Seinällä oleva infoteksti kertoo karua kieltään kyyditysten historiasta. Seuraavaksi tutustaankin miehityksen alkuvuosiin ja metsäveljien kohtaloihin.

Viimeinen osuus keskittyy neuvostoaikaan. Salissa voi ihastella neuvosto-olkkaria lamppuineen ja sohvineen. Telkkarista tulee totta kai ajan mukaista ohjelmaa. Hauska yksityiskohta on Visun suksitehtaasta kertova nurkkaus. Harva tietää, että pärnulainen Visu oli 1990-luvulla maailman suurimpia suksivalmistajia. Vuodessa valmistui peräti 300 000 suksiparia.

Kolmannessa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. 10. tammikuuta 2013 asti esillä on virolaisen elokuvan 100-vuotisjuhlanäyttely.