Tuoretta tietoa Virosta
11.1.2017 | Historia

Kuin seikkailupuisto

Kuin seikkailupuisto

Tallinnan nukkemuseossa ei käy aika pitkäksi.

 

Tallinnan nukketeatteri on toiminut samassa talokompleksissa Nunne- ja Lai-katujen kulmassa Vanhassakaupungissa siitä lähtien, kun Ferdinant Veike perusti sen 65 vuotta sitten.

Nukkemuseo luotiin teatterin oheen vuonna 2010. Nyt sekä teatteri että museo ovat saaneet kaivattuja lisätiloja yli vuoden kestäneen rakennusurakan jälkeen.

Viestintäpäällikkö Hannele Känd on pelkkää hymyä kierrellessään keskiaikaisen talon sokkeloissa. Jännittävä uusi näyttely kertoo nukketeatterin tekemisestä monella tapaa. Muodikkaita interaktiivisia näyttöjä ei täällä juuri näy.

”Tärkeintä on, että lapset voivat itse tehdä ja kokea. Täällä kuka vain voi esittää ja luoda tarinoita.”

Känd näyttää, miten varjoteatteri syntyy tulen avulla. Aivan, kukapa meistä ei olisi kynttilänvalossa heijastanut seinälle koiran tai jäniksen käsillään.

 

Tuli, vesi, ilma ja maa ovat niitä elementtejä, joita nukketeatteritaide on kautta historian käyttänyt ja lisännyt viidenneksi mielikuvituksen. Museossa piirretään hiekkaan ja tunnustellaan tuulta. Vesinukketeatteri on saanut vaikutteita ikivanhasta vietnamilaisesta perinteestä.

Museon tähtiä ovat tietenkin erilaiset marionetit sekä käsi-, seiväs- ja pöytänuket, joiden toimintamekanismeja kuka tahansa voi tutkia. Nukkeja on saatu eri puolilta maailmaa, ja karttapallosta näkee, mistä kukin on kotoisin.

Tuttuihinkin hahmoihin voi törmätä, esimerkiksi Virossa paremmin Buratinona tunnettuun Pinokkioon tai lasten rakastaman koiratyttö Lotan esivanhempiin, jotka esiintyivät nukketeatterin näytelmässä jo 1994.

Museo esittelee myös nukketeatterin ammatteja. Kävijä saa käsityksen mitä näyttelijät, nukentekijät ja tarpeistonvalmistajat, lavastajat, ääniteknikot ja meikkaajat teatterissa tekevät.

 

Toisen kerroksen pukuhuoneissa on sallittua sovitella näyttelijöiden asuja ja peruukkeja. Viereisen huoneen upeat kermakakut, kurpitsat ja herkullisen näköiset omenat ovat kuitenkin silkkaa petosta. Tarpeistonvalmistajien työtiloissa kaikki herkut ja kukat ovat keinotekoisia, valitettavasti.

”Opiskeluaikoina Tartossa jaoin huoneen artesaaniopiskelijan kanssa. Yhtenä päivänä pöydällä oli keksejä, mutta onneksi tunsin liiman hajun ennen kuin puraisin.”

Toisenkin kerran Känd meni lankaan. Syntymäpäiville tuotiin marenkikakku, joka osoittautui artesaanikurssilaisten taidonnäytteeksi.

Museossa voi viettää synttäreitäkin. Kakkoskerroksessa on lastenjuhlia varten erityinen huone. Vessat on sisustettu Liisa Ihmemaassa -hengessä.

Museossa pääsee kävelemään sekä lasisella sillalla että lasilattialla, jonka alta paljastuu 1300-luvun kivimuuri, perustuksia ja portaat. Teatterilla on myös oma toivomuskaivo.

”Kun meillä oli välillä rahavaikeuksia, vitsailimme, että teatterin talous on kaivon varassa.”

Nukkemuseossa käy pääasiassa virolaisia koululaisia ja päiväkotiryhmiä, mutta Kändin mukaan myös turistit ovat löytäneet paikan.

Opastetut kierrokset keskittyvät yleensä yhteen teemaan, vaikkapa varjoteatteriin, sillä kaikkea ei ehtisi parissa tunnissa nähdä kuitenkaan.

Kauhukellariin hiivitään taskulamppu kädessä. Raput ovat satoja vuosia vanhat ja sen tuntee, vaikkei näkisikään.

 

Oudot äänet ja kolea nauru kaikuvat holveissa ja seinillä roikkuu toinen toistaan karmaisevampia naamareita.

”Moni lapsi pelkää enemmän ääntä kuin pimeyttä”, kertoo Känd.

Lähietäisyydeltä nuket näyttävät surullisilta ja pelottavilta.

”Nukketeatterissa ei todellisuudessa ole kaunista nukkea, sillä kasvojen ilmeitä on pakko korostaa, jotta ne erottuisivat takariviin asti.”

Kändin omia suosikkeja ovat hammaspeikot Sööbik ja Pisik. Legendan mukaan näytelmän ensi-illasta poistui puoli salia, sillä nuket näyttivät niin hirmuisilta.

Museokierroksen voi yhdistää teatteriesitykseen. Alle kolmivuotiaiden esitykset sopivat viroa taitamattomillekin. Vähän isommille Känd suosittelee visuaalista Pikku prinssiä, jos tarina on tuttu. Myös museossa on esityksiä viikonloppuisin puoli kahdelta.

NUKUssa on nyt myös museokauppa, jonne tuotteet syntyvät talon omien nukkemestarien käsissä. 

 

Mistä löytää?
Nukketeatteri ja -museo NUKU, Lai 1 / Nunne 4, Tallinna. 
www.nuku.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Lue lisää samasta aiheesta

24.4.2025 | Historia

camera icon6
Viron historia paljastuu Kansallisarkiston saleissa

Viron historia paljastuu Kansallisarkiston saleissa

Oliko leijonia joskus Virossa? Mistä virolaiset ylipäätään ovat peräisin? Ja ovatko he aina olleet itsepäisiä? Näihin ja moniin muihin … Lue lisää

23.4.2025 | Historia

Vironkielinen kirjallisuus täyttää 500 vuotta – harvinaisuuksia esillä Nigulisten museossa

Vironkielinen kirjallisuus täyttää 500 vuotta – harvinaisuuksia esillä Nigulisten museossa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta ensimmäisen vironkielisen kirjan julkaisemisesta. Merkkivuotta juhlistetaan näyttävästi Tallinnassa, kun Nigulisten museossa avataan perjantaina … Lue lisää

23.3.2025 | Historia

camera icon5
Kun laivat palasivat Tallinna-Helsinki reitille

Kun laivat palasivat Tallinna-Helsinki reitille

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Helsinki–Tallinna-laivareitin uudelleen avautumisesta. Reitti suljettiin, kun Neuvostoliitto miehitti Viron toisen maailmansodan seurauksena. Keväällä … Lue lisää

11.2.2025 | Historia

Itsenäistyminen on hankalaa

Itsenäistyminen on hankalaa

Pärnun keskustan aukiolla on erikoinen rakennelma. Se on kopio parvekkeesta, joka oli aikoinaan Endla-teatterin toisen kerroksen parveke. Endla-teatterin vanhan … Lue lisää

6.12.2024 | Historia

Viron sotamuseo avasi uuden kiertävän näyttelyn 

Viron sotamuseo avasi uuden kiertävän näyttelyn 

Viron sotamuseo Viimsissä on avannut uuden näyttelyn, jossa muistetaan 1.12.1924 tapahtumia, jolloin kommunistijoukot yrittivät kaapata vallan Virossa. Perjantaina 29. … Lue lisää

24.11.2024 | Historia

Menneisyyden muistumat

Menneisyyden muistumat

Otepään talviurheilukaupungin keskustassa oli suuri puistoalue, jossa oli neuvostosotilaiden hautausmaa. Sellainen sankarihautausmaa, jossa lepäsivät Otepään ”vapauttaneet” neuvostosankarit. Samanlaisia sotilashautausmaita … Lue lisää

15.11.2024 | Historia

camera icon5
Viron miehitysajan kauhuista kertovat sen uhrit itse

Viron miehitysajan kauhuista kertovat sen uhrit itse

Viron neuvostomiehityksestä ja sen aiheuttamasta kärsimyksestä kertominen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Neuvostoliiton seuraaja, Venäjä käy tällä hetkellä aggressiivista … Lue lisää

12.11.2024 | Historia

On aika muistaa viime sotaa

On aika muistaa viime sotaa

Isäni vaiettu sotavankeus: Petri Saraste (Otava, 2024) Toimittajan työn ja oman Kiovan kokemuksen kautta lähelle tullut Ukrainan sota … Lue lisää