Helmikuun 24. on Viron itsenäisyyspäivä – ja sen lisäksi…?
Teksti Timo Raussi Kuva Chris Robert / Unsplash
Miksi Viron itsenäisyyspäivää vietetään juuri 24. helmikuuta eikä jo edellispäivänä, jolloin maan itsenäisyysjulistus eli ”Manifesti kaikille Vironmaan kansoille” luettiin yleisölle Pärnun Endla-teatterin parvekkeelta? Vastaus liittyy, kuten historian tapahtumat useinkin, maailman sekasortoisessa tilanteessa hetkestä kiinni haaramiseen. Samoinhan kävi myös vuoden 1991 elokuussa.
Saksa oli aloittanut 18.2. Baltian maiden kautta hyökkäyksen Neuvosto-Venäjää ja sitä johtanutta Leniniä vastaan. Tallinnassa bolševikeille tuli kiire paeta lähestyviä saksalaisia, ja kaupunki onnistuttiinkin saamaan virolaiskomentoon juuri 24.2. – vain yhden päivän ajaksi. Se riitti. Manifesti painettiin tallinnalaisessa kirjapainossa ja julkaistiin, jolloin sille saatiin virallisesti tunnustettava arvo – täpärästi ennen kuin nyt itsenäiseksi julistautunut valtio joutui taas alistumaan, tällä kertaa saksalaisen sotilashallinnon alaisuuteen. Muu ensimmäisen maailmansodan viimeisiin vuosiin ja Viron vapaussotaan liittyvä onkin sitten jo ihan oma tarinansa.
Mitä muuta tiedämme päivämäärästä 24.2.? Esimerkiksi sen, että kyseisen päivän tapahtumista eli manifestin julkistamisesta taidemaalari Maksimilian Maksollyn luoma ja Tallinnan kaupunginmuseon kokoelmiin vuodesta 1941 asti kuuluva uhkea maalaus on tekijänsä propagandistisen luonteen ”värittämä” – olot olivat paljon arkisemmat eikä manifestia junailleen Vironmaan pelastuskomitean kolmella jäsenellä Konstantin Pätsillä, Jüri Vilmsillä ja Konstantin Konikilla ollut kuvatun kaltaista yleisöä.
Itsenäisyyspäivää Tallinnassa on juhlistettu niin keväisen +9,2 asteen lämmössä vuonna 1990 kuin -25,4 paukkupakkasessakin vuonna 2011. Päivän nimipäiväsankareita ovat muun muassa Madis, Mattias, Mait ja Mats – ja kansanperinteessä tätä madisenpäivää eli Suomessakin tunnettua Talvi-Matin päivää pidetään keväisten askareiden alkuhetkenä.
Kärpäsiä ja muita maalaiselolle vahingollisia ötököitä sekä kesäksi uhkaavaa laiskuutta torjuttiin madisenpäivänä loitsujen ja erilaisten poppakonstien avulla. Kiellettyjä olivat monet askareet: langan kehräämisen, ompelu- ja kutomistöiden sekä ylipäänsä terävien esineiden käsittelyn uskottiin tuovan kesäksi paljon käärmeitä pihaan ja pelloille. Kaalia tai herneitä ei myöskään saanut keittää ruoaksi, sillä satokauden antimiin uskottiin siitä tulevan paljon matoja.
Viron itsenäisyyspäivänä syntyneitä ovat sellaiset henkilöt kuin säveltäjä ja euroviisulaulaja Stig Rästa, finanssialalta eli Swedbankin edeltäjän Hansapankin myötä Viron rikkaimmaksi naiseksi kohonnut Tiina Mõis, Viron taideakatemian rehtori ja tekstiilitaitelija Signe Kivi sekä elokuvaohjaaja Peeter Simm, jonka monista töistä mainittakoon vaikkapa suomalaisena yhteistyötuotantona vuonna 2007 ilmestynyt elokuva laulaja Georg Otsista. Onnea heille ja onnea kaikille vironmaalaisille! Elagu Eesti!
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Helmikuun 24. on Viron itsenäisyyspäivä – ja sen lisäksi…?
- Tällä viikolla tapahtuu Virossa
- Baltian ihmisketju
Lue lisää samasta aiheestaitsenäisyysjulistus itsenäisyyspäivä madisepäev Pärnu Tallinna
