”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”
Teksti Mark Taylor Kuvat Tarton kaupunginmuseo, Mikko Leo Selg
Museossa voi kokea paikan päällä millaista oli olla KGB:n kuulusteluissa.
Rakennuksen vaatimaton ulkokuori ei kiinnitä ohikulkijan huomiota. 1930-luvun kerrostalo keskustan ja rautatieaseman välissä kätkee sisäänsä kuitenkin synkän menneisyyden. Tässä ”Harmaaksi taloksi” kutsutussa rakennuksessa toimi 1940–50-luvuilla Neuvosto-Viron KGB.
Ei ollut yllätys, että neuvostojoukot valitsivat juuri tämän talon yhdeksi ”virastoistaan” vain vuosi sen valmistumisen jälkeen. Talossa oli hyvin järjestetyt kellaritilat ja paksut seinät, jotka palvelivat erinomaisesti NKVD:n (KGB:n edeltäjä) toimintaa.
”Vuodesta 1940 vuoteen 1954 talo oli poliittisten vankien esitutkintavankila. Kellarissa kuulusteltiin ja myös kidutettiin”, KGB-museon johtaja Martin Jaigma selittää. Traagista talon historiassa on myös se, että rakennuksen oikea omistaja Oskar Sõmermaa karkotettiin vaimonsa ja lapsensa kanssa Siperiaan Viron eliitin ensimmäisessä joukkokarkoituksessa vuonna 1941.
Museon päänäyttely alkaa sodan alkamiseen johtaneista tapahtumista, jonka jälkeen siirrytään selleihin ja siihen, mitä niiden sisällä aikanaan oli ja tapahtui. ”Täällä ei ollut sänkyjä. Entiset vangit muistavat, ettei selleissä voinut kunnolla hengittää, koska minkäänlaista ilmanvaihtoa ei ollut. Paikka oli kuulusteluvankila ja KGB loi tarkoituksella mahdollisimman epämiellyttävät olosuhteet vangeille”, Martin Jaigma kuvailee.
Sellissä seisoessa on vaikea kuvitella, että yhteen koppiin oli tungettu kerralla jopa 40 ihmistä.
Yksi museon kolmesta hiljattain remontoidusta sellistä on kuulusteluhuone. Sinne on animoitu kuulustelijahahmo ja tuoli, jossa museokävijä voi istua. Sellissä otetaan vierailijasta valokuva ja hänet kirjataan vangiksi. Tilassa on myös kello, josta voi seurata kuinka paljon aikaa kuulustelussa on kulunut.
”Kuulustelijat eivät antaneet ihmisten nukkua. Kuulustelut kestivät ympäri vuorokauden. Se oli toimiva tapa murtaa ihmisiä”, Jaigma lisää.
Kidutus ei ollut ainoastaan fyysistä, vaan myös henkistä, kuten vangin perheen uhkailua ja pelottelua aseella.
Museon toisessa sellissä on näyttely venäläisestä Nobel-kirjailijasta ja toisinajattelijasta Aleksandr Solženitsynistä, joka myös karkotettiin Siperiaan.
Nuorisoliikkeen aktivistit kyyditettiin Siperiaan
Kolmannessa ja viimeisessä sellissä on esillä joidenkin 58. artiklan rikkomisesta pidätettyjen vankien tarinoita. Vankien joukossa oli ”metsäveljiä” sekä ”sini-musta-valkea”-nuorisoliikkeen jäseniä.
Jälkimmäinen oli kaupungin opiskelijoiden muodostama ryhmä, joka osallistui vastarintatoimintaan 1940-luvun lopulla. Ryhmä muun muassa räjäytti Neuvostoliiton armeijan muistomerkin nykyisen Viron kansallismuseon alueella. Nuoret vangittiin ja lähetettiin Siperiaan 5–15 vuodeksi. Kaikki onneksi palasivat elossa Viroon.
”1990-luvun lopulla, kun ryhmän jäsenet olivat jo eläkeläisiä, he tulivat tutustumaan rakennukseen ja kellariin. He ehdottivat, että taloon pitäisi rakentaa museo vastarintaliikkeiden muiston ja ihmiskohtaloiden tarinoiden säilyttämiseksi”, Martin Jaigma kertoo. Museohanke toteutui kaupungin tuella ja ulkomaisilla investoinneilla.
KGB-museo on avoinna tiistaista lauantaihin kello 11–17. Pääsylippu maksaa aikuisilta seitsemän euroa ja alennuslippu neljä euroa. Lisäksi tarjolla on opastettuja kierroksia. Museossa on myös suomenkielisiä opastetauluja.
Tarton kaupunginmuseo
- KGB-museo ei ole ainoa Tarton kaupungin ylläpitämä museo. Muita ovat Tarton kaupunginmuseo, Laulujuhla-museo, Oskar Lutsin kotimuseo ja 1800-luvun kaupunkilaiskodin -museo.
- Tarton kaupunginmuseossa avataan tammikuun lopussa uusi vaihtuva näyttely ”Meidän Tarttomme”, joka kertoo kaupungin ja sen lähiseutujen tarinoita asukkaiden henkilökohtaisten muistelmien, valokuvien ja esineiden kautta.
Tarton kaupunginmuseo, Narva mnt 23, Tartto.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Varhaismusiikin festivaalilla soi barokki
- Pärnu ei ole tylsä talvellakaan
- Lääkärikäynti Virossa voi säästää
Lue lisää samasta aiheestahistoria kgb-museo KGB sellit tarton museot tartto viron historia yhteiskunta