KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Lokakuu2001



OLET TÄSSÄ:
etusivu > kolumnit
> Yhteiskunta: Arnold Rüütelin valinta paljasti “toisen Viron” olemassaolon

SISÄLTÖ:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mitä missä milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


SÄÄ VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Y h t e i s k u n t a:
Arnold Rüütelin valinta paljasti “toisen Viron” olemassaolon


Viron presidentin valitsijamiehet valitsivat 21. syyskuuta maalle uuden presidentin. Nuorten kaupunkilaisten kauhuksi ja maalaismuorien mielihyväksi valituksi tuli 73- vuotias Arnold Rüütel, neuvostoaikainen korkeimman neuvoston puheenjohtaja, joka oli kaksi kertaa aikaisemminkin yrittänyt uuden Viron presidentiksi. Kolmas kerta toden sanoi.

Estonia- teatterin konserttisalissa vietettiin jännittäviä hetkiä, kun ääniä laskettiin. Jännitys purkautui ilon ja murheen ilmauksiksi, kun Arnold Rüütelin äänimäärä ohitti ehdottoman enemmistön rajan.
Estonia- teatterin konserttisalissa vietettiin jännittäviä hetkiä, kun ääniä laskettiin. Jännitys purkautui ilon ja murheen ilmauksiksi, kun Arnold Rüütelin äänimäärä ohitti ehdottoman enemmistön rajan.

Arnold Rüütelistä tuli kolmannella yrittämisellä Viron presidentti tosin samantapaista virkaa hän piti jo neuvostoaikana, ollessaan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja.
Arnold Rüütelistä tuli kolmannella yrittämisellä Viron presidentti tosin samantapaista virkaa hän piti jo neuvostoaikana, ollessaan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja.



mentiinkö ajassa 10 vuotta taaksepäin? Uhkaako kommunismi? Ei varmaankaan, mutta Rüütelin valinta paljasti, että on olemassa myös “toinen Viro”. Kaikki eivät ole kauniita ja rohkeita tallinnalaisia pankinjohtajia ja heidän sihteerikköjään. On paljon työttömiä, maaseudulla niukkuudessa eläviä tai muuten syrjäytyneitä ihmisiä, joiden olemassaoloon nykyinen oikeistohenkinen hallitus ei ole kiinnittänyt mitään huomiota.

Propaganda meni pieleen

Hallituspuolueet ja myös presidentti Lennart Meri varoittelivat, että missään tapauksessa ei pidä valita presidentiksi entistä kommunistia. He tuskin pelkäsivät, että Rüütelin valinta merkitsisi askelta taaksepäin, mutta ajattelivat ulkomaiden reaktioita. Vanhojen kommunistien paluu valtaanhan on ollut suhteellisen yleinen ilmiö hajonneessa itä- blokissa ja toteutui vastikään esimerkiksi Puolan parlamenttivaaleissa.
Viron presidentinvaalijärjestelmän mukaan yritetään valinta tehdä ensin parlamentissa eli riigikogussa. Valinnan epäonnistuttua kutsutaan koolle “pelto” eli valitsijamieskokous, johon 101 parlamentin jäsenen lisäksi tulee 266 kuntien valitsemaa edustajaa. Näin tehtiinkin.
Keitä olivat maaseudun miehet? Kunnanvaltuustojen puheenjohtajia tai jäseniä, joka tapauksessa pikkupaikkakuntien poliittista eliittiä. Samalla entisiä kolhoosinjohtajia, neuvostoyritysten johtavia puuhamiehiä - siis entisiä kommunisteja. Rüütelin kimppuun käyminen punaisen menneisyyden kautta oli ilmeinen virhe propagandassa. Se kiinteytti Rüütelin kannatuksen lohkomattomaksi enemmistöksi ja sitäkin suuremmalla syyllä, että keväällä yritettiin parlamentissa viedä läpi julistus, jolla olisi tuomittu Viron ja Neuvostoliiton kommunistiset puolueet rikollisiksi järjestöiksi. Asiaa käsiteltäessä tosin luvattiin, ettei julistus merkitsee kenenkään suhteessa henkilökohtaista kimppuun käymistä. Silti entiset kolhoosipomot lukivat tilannetta siten, että vanhassa vara parempi.

Mitä tapahtuu ulkopolitiikassa?

Arnold Rüütel on luvannut, ettei ulkopolitiikassa tapahdu hänen toimestaan mitään muutoksia. Rüütel on sanonut kannattavansa Viron liittymistä sekä Euroopan Unioniin että Natoon. Silti vivahteet muuttuvat: heti valitsemisensa jälkeen Rüütel sanoi, että Viron pitäisi käydä enemmän kauppaa liittymisehdoista Euroopan Unionin kanssa. Hän antoi ymmärtää, että nykyinen hallitus on antanut liian löysästi periksi, kun sillä on ollut tulinen kiire Euroopan Unioniin - ja samalla tietysti tarve ottaa etäisyyttä Venäjään.
Venäläisiä Rüütel miellyttää enemmän kuin esimerkiksi Lennart Meri. Rüütel osaa tietenkin venäjää, mutta ei mitään muuta vierasta kieltä. Presidentinvalitsemistilaisuudessa yksi venäläinen toimittaja ilmaisi mielihyvänsä siitä, että “staryi natsalnik” (vanha pomo) on uskonnoltaan ortodoksi. Heitä sikisi yli sata vuotta sitten paljon Rüütelin synnyinseudulle Saarenmaalle, kun Venäjän tsaari lupasi antaa maata kaikille uskonnon vaihtajille.
Viron ulkopolitiikasta vastaa tietysti ulkoministeri ja hallitus, mutta presidentillä on toki merkittävä edustusfunktio. Sitäpaitsi presidentti nimittää ja erottaa Viron lähettiläät ulkomailla. Rüütel tuskin alkaa niistä asioista riitelemään ulkoministeriön kanssa.
Kansainvälisesti Viro menetti Lennart Meressä loistavan ja kielitaitoisen edustajan, joka olisi kunnialla osannut edustaa suurempaakin valtiota kuin 1,4 miljoonan asukkaan Viroa. Rüütelin kohdalla henkevyyden näyttäminen jää tulkin osaavuuden varaan. Kun presidentiksi valitseminen oli Estonia teatterin konserttisalissa vahvistettu alkoivat tietenkin toimittajat parveilla Rüütelin ympärillä.
Toimittajan englanninkielisen kysymyksen Rüütel kuittasi tyylikkäästi: “Sorry, ich spreche english very poor!”.

Mitä jatkossa?

Presidentti Arnold Rüütel istuu varmaan kunnialla viisivuotiskautensa, mutta “toisen Viron” kohoaminen politiikkaan saattaa aiheuttaa muutoksia. Viron uuden itsenäistymisen kymmenen ensimmäistä vuotta ovat olleet hengästynyttä eteenpäinmenoa tosi riuskassa kapitalistisessa hengessä, kun Virossa on haaveiltu elintason noususta ja jopa “Suomen saavuttamisesta kymmenessä vuodessa”. Nyt on selvästi tullut aika kiinnittää huomiota esimerkiksi lapsiin, vanhuksiin ja työttömiin.
Pieniä rahallisia esimerkkejä: ensimmäisen lapsen lapsilisä 60 FIM/ kk, työttömyyskorvaus 160 FIM/ kk, tavanomainen eläke 500 FIM/ kk.
Jos nykyinen hallitus ei kiinnitä näihin asioihin huomiota, niin sillä on todella suuria vaikeuksia selvitä kunnialla puolentoista vuoden päässä häämöttävistä parlamenttivaaleista. On täysin mahdollista, että silloin nousevat valtaan vasemmistosävyiset Keskustapuolue ja Kansanliitto, jotka olivat presidentinvaalien voittajat.
Hallituksen päänsäryksi on kohonnut Kansanliiton puheenjohtaja Villu Reiljan, kun tähänastinen päänsärky on ollut Keskustapuolueen Edgar Savisaar. Rüütel oli juuri Kansanliiton asettama ehdokas. Kansanliitto on yhdistelmä Virossa olleista maaseutupuolueista ja näyttää etenevän vahvasti. Villu Reiljan on entinen Luuan metsäkoulun rehtori, jolla tuntuu olevan lujasti kannatusta maaseudulla. Hänen veljensä Janno Reiljan on Tarton yliopiston taloustieteilijä. Janno todistaa taloudellisesti viisaiksi kaikki ideat, joita Villu esittää.
Heiluri on siis lähtenyt liikkeelle oikealta vasemmalle. Miten pitkälle ja millä seurauksilla se heilahtaa näyttää aika.


[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Hyttynen: Poliisivoimat – Viron suurin ongelma?
Juovuspäissä autoilua, putkaan kuoliaaksi hakattuja ihmisiä, lahjontaa, peittelyä, valehtelua ja vääristelyä sekä huonosti tehtyä työtä. Siinä listaa syytöksistä, joita Viron poliisilaitosta vastaan on esitetty viime kuukausina.

Kolumni: Varkaalle kaikki kelpaa
Tunnettu virolainen poliitikko joutui laajan julkisen paheksunnan kohteeksi lausuessaan että: “Virolaiset ovat pikemmin varkaita kuin murhamiehiä”.

Näistä puhutaan
• Poliittinen murha?
• Lapsettomuusvero
• Metanoli

Pääkirjoitus: Lähinaapurissa rauhallista
Terrori-iskut ja terrorisminvastainen kamppailu ovat muuttaneet maailman rauhattomaksi. Lentomatkustajat valittavat pitkäksi venynyttä kontrolliaikaa lentokentillä, koneet myöhästelevät ja monia suorastaan pelottaa. Ihmiset lykkäävät lomasuunnitelmiaan tai luopuvat niistä vallan, jos kohdemaa on niin kaukana, että lentokone on ainoa mahdollinen liikkumisväline.

Talous: Laiton viina on suurin tekijä Viron alkoholimarkkinoilla
Virossa on kaksi suurta ja kymmenen pienempää alkoholintuottajaa, mutta suurinta kaikesta on laittoman alkoholin kauppa, peräti 38% alkoholin kokonaismyynnistä. Laittoman alkoholin vuoksi Viron valtio menettää vuodessa verotuloja vähintään 300 miljoonaa kruunua (n. 120 Mmk), mutta kuriin salakauppaa ei näytä saatavan. On avoin salaisuus, että salakauppa on suuri tulolähde rajavartijoille ja muille viranomaisille.

Talousuutiset
• Viron talouskasvu on tänä vuonna 4,5– 5 prosenttia
• Ulkomaalaisten yöpyjien määrä kasvussa
• Virossa 287 henkilöä tienasi vuonna 2000 enemmän kuin miljoona kruunua

Uutta ja uudistettua
• Regatt jälleen avoinna
• Vesihierontaa
• Kaupungin muuri

Viro tutuksi: Sairastaminen vaati hyvää terveyttä
Tallinnan Raatihuoneen torin laidalla on vanha kaupungin apteekki, Raeapteek. Se on toiminut samoissa tiloissa 1500- luvulta lähtien ja lieneekin samassa paikassa toimivista apteekeista Euroopan vanhin. Onneksi lääkevalikoima on vuosisatojen kuluessa vaihtunut.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright © 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mitä-Missä-Milloin]