Tuoretta tietoa Virosta

27.11.2019 | Historia

Vapaussodan panssarijunat

Vapaussodan panssarijunatPanssarijuna numero kaksi Valgan rautatieasemalla sen valloittamisen jälkeen. Edessä keskellä on toista konekiväärikommandoa johtanut Juhan Kriisa.

Mielikuvissa panssarijuna kiitää kiskoilla kipinäsuihkua panssaroidun veturin piipusta taivaalle singoten ja tykkipatterit uhkaavina radan vartta vahtien. Todellisuudessa asia oli toisin.

 

Suunnitteluvirhe huomattiin ensimmäisessä taistelussa. Viron ensimmäisen panssarijunan rakentajat makasivat konekiväärivaunun lattialla vainolaisen kuularuiskujen luotisuihkujen viuhuessa yli. Joku heistä sai käsiinsä signaalitorven ja töräytti taistelun metelin yli kuuluneen torvi-käskyn veturinkuljettajalle, ”peruuta!”.

Toinenkin suunnitteluvirhe paljastui nopeasti. Konekivääreistä kun oli päästy eroon, piti kauempaa radalta tykillä vähän lähettää vihollisen konekivääripesäkkeisiin terveisiä. Tykki laukaistiin ensimmäisen kerran ja koko juna peittyi pölyyn. Hetken pelättiin räjähdystä, mutta sitten huomattiin koko tykkiaseman hajonneen tykin laukaisun ilmanpaineen vuoksi.

Kukaan rakentajista ei ollut koskaan nähnyt panssarijunaa. Sellainen piti keksiä. Tavaraa oli vähän ja niin piti käyttää luovuutta. Kun panssarilevyjä ei ollut, rakennettiin laudoista konekiväärivaunuun kaksoisseinät ja täytettiin väli hiekalla. ”Hiekkapanssari” toimi loistavasti siihen asti, kun vihollisen konekiväärit olivat takoneet ulkoseinän laudat silpuksi ja hiekka valui ulos. Sama vika oli tykkiasemassa: paineaalto rikkoi laudoituksen ja hiekka pölysi.

Leveän raidevälin panssarijuna numero 1 palasi Tallinnaan paranneltavaksi.

 

Tykkijunan rakenne

Ensimmäinen maailmansota käytiin radan varressa, sillä juna oli ainoa kelvollinen väline armeijoiden huoltamiseen. Kun rautatien lähistöllä taisteltiin, niin aika luonnollinen ajatus oli taistelujuna.

Periaatteessa panssarijuna muodostui keulassa olevasta työvaunusta, jossa oli varakiskoja rautatien korjaamiseksi. Sitten tuli tykkivaunu. Tykkivaunun jälkeen oli tykin ammusvaunu ja sen jälkeen konekiväärivaunu. Veturi oli keskellä junaa ja tavallisesti sen jälkeen oli junamiehistön majoitusvaunut, konekiväärivaunu, takimmaisen tykin ammusvaunu ja takimmainen tykkivaunu.

Teoriassa kaikki vaunut olivat vahvasti panssaroituja, myös veturi. Parolan panssarimuseossa on osa venäläisestä panssarijunasta. Joltain sellaiselta oikean panssarijunan piti näyttää.

  Leveän raidevälin panssarijuna numero 1 kuvattuna Viron vapaussodan alkuaikoina 1918 tai vuoden 1919 tammikuussa.

Omatekoiset junat

Yhtään oikeaa panssarijunaa ei Vapaussodan alkaessa ollut Virossa edes malliksi, joten panssarijuna piti itse rakentaa. Ensimmäisen taistelun kokemusten jälkeen ruvettiin käyttämään hiekkasäkkejä ja mikäli mahdollista vaunujen ulkokylkien laudoitus suojattiin teräslevyillä ainakin alaosastaan.

Oikeita panssarijunan tykkejä ei ollut saatavilla, mutta tykkivaunuun laitettiin tavallinen kenttätykki ja sen ympärille tehtiin suojat teräslevyistä eikä enää laudasta ja irtohiekasta. Tykkiä suunnattiin pyöristä vääntämällä ja kangella avittamalla, aivan kuten muitakin kenttätykkejä.

Konekiväärivaunuihin rakennettiin peltikatto, sillä oli osoittautunut hyvin epämiellyttäväksi, kun vihollisen kranaatinsirpaleita tippui taistelun aikana niskaan.

Virolainen erikoisuus oli miehistövaunut: virolaisten panssarijuniin kuului aina iskuosasto. Aluksi se oli noin 40 miestä, sitten jalkaväkikomppania (noin 140 miestä) ja aivan sodan lopulla jo jalkaväkipataljoona (noin 600 miestä). Iskuosastoihin kuuluivat Viron parhaat yksiköt. Leveäraiteisilla junilla palvelivat muun muassa Kuperjanovin partisaanipataljoona ja urheiluseura Kalevin Malev. Kapearaiteisillä junilla palveli muun muassa Scout-pataljoona.

Erikseen olivat huoltojunat, joissa esimerkiksi keitettiin ruoka panssarijunien miehistöille. Oli pioneerijunat, jotka korjasivat rikottuja siltoja, asehuoltojunat, joissa korjattiin tykkejä ja konekivääreitä sekä varikkojunat, jotka pitivät huolta vetureista ja vaunukalustosta.

Virossa oli leveäraiteista rautatietä pääradat, mutta Latvian rajalla oli mereltä sisämaahan (Valgan kautta) kapearaiteinen rautatie, jolta oli raide myös Tallinnaan. Virolaiset rakensivat kuusi leveäraiteista panssarijunaa ja kuusi kapearaiteista junaa. Missään vaiheessa 12 junaa ei ollut yhtä aikaa käytössä, sillä sotatarvikkeilla on taipumus sotimisen yhteydessä hajota tai vaurioitua.

 

Taistelut Virumaalla ja Tartossa

Ensimmäiset taistelut käytiin Virumaan rintamalla. Konekivääreineen ja iskuosastoineen panssarijuna pystyi Virumaan tasangoilla hallitsemaan aluetta noin kaksi kilometriä radan kummallakin puolella ja useissa taisteluissa se oli tarpeeksi.

Panssarijunia yritettiin suistaa kiskoilta irrottamalla kiskonaulat ja kiskoja yhteen liittävät metallilevyt. Jos juna olisi ajanut irtokiskoille, niin se olisi pudonnut raiteilta. Junan saaminen takaisin raiteille ilman nosturia oli taas oma hommansa. Tunkeilla nostettiin juna ilmaan, alle laitettiin väliaikaiset raiteet ja näin juna saatiin lopulta ujutettua takaisin oikeille raiteille.

Toinen tapa oli räjäyttää rautatiesilta. Näin kävi lopulta Virumaallakin, kun Rakveren rautatiesillat räjäytettiin. Kolme virolaisten panssarijunaa nuorine miehistöineen seisoi tyhjän panttina. Pioneerit lupasivat korjata sillat muutamassa viikossa.

Kun ei lupaa kysy, niin ei saa myöskään kieltävää vastausta. Nuoret päälliköt päättivät jättää yhden junan varmistukseksi Rakveren siltojen luokse ja lähteä kahdella junalla pienelle tiedusteluretkelle Tarton-radalle. Tarton-rata oli rintaman väärällä puolella.

Rintaman ylitys tehtiin vauhdilla ja kaksi junaa jylisti vihollisen selustaan. Vastaan tuli asema, hyökättiin konekiväärit laulaen ja virolainen jalkaväki (20–30 miestä) rynnäköi junien vierellä hurjasti huutaen. Yllätetty vihollinen lähti pakoon. Ja hyökkäys jatkui, asemia ja seisakkeita, lisää halkoja ja lisää vettä vetureihin ja eteenpäin.

Tavattiin junille yllätyksenä Kuperjanovin pataljoonan lähettämä yhdysupseeri. Julius Kuperjanovin kokoama Tartunmaan suojeluskuntapataljoona (Partisaani-pataljoona) oli koottu vihollisen selustassa. Siellä se vielä oli panssarijunien saapuessa. Nyt panssarijunat saivat kunnolliset iskuosastot. Juniin mahtui pari komppaniaa. Päätettiin lähteä Tarttoa valloittamaan.

Tammikuun pimeässä yössä junat höyrysivät eteenpäin vihollisen selustassa. Mitään tietoa vihollisesta tai edessä olevasta ei ollut. Yö oli pitkä.

Yllätystä on vaikea pitää pitkään yllä, jos kulkee radalla ja radan vieressä kulkee lennätinlinja. Aamulla virolaisjunia vastaan tuli venäläisten panssarijuna. Kumpikin juna pysähtyi ampumaan ja kranaatit lensivät puolin jos toisin. Panssarijuna 1:n tykki osui ensin. Venäläisen panssarijunan tykkivaunu sai osuman ja juna lähti perääntymään.

Taas ajettiin lujaa. Tultiin lähelle Emajoen rautatiesiltaa. Päätettiin, että panssarijuna 1 ajaa sillalle niin lujaa kuin vain pääsee ja panssarijuna 3 ampuu molemmilla tykeillään sirpalekranaatteja sillalle, jotta sitä ei päästä räjäyttämään. Suunnitelma onnistui ja panssarijuna pääsi sillan yli. Sen jälkeen sillan puolustaminen konekiväärein oli jo helppoa.

Viimeinen rynnäkkö oli Tarttoon. Kuperjanovilaiset hyökkäsivät suoraan kaupunkiin, junat omine iskuosastoineen kohti rautatieasemaa. Taas panssarijunien tulo oli yllätys ja Tarton asemalla puhkesi pakokauhu. Pakokauhu levisi myös Tarton venäläiseen varuskuntaan. Tarton valloitus oli lopultakin helppo juttu ja panssarijunien huima retki käänsi Vapaussodan tilanteen aivan uudenlaiseksi. Tästä eteenpäin virolaiset etenivät. 

 

Lähde historia-artikkelin jalanjäljillle!

Luitko Antti Sarasmo historia-artikkelin ja haluat tietää lisää?

Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi Viron sotamuseo rakennutti Viron vapaussodan aikaisesta panssarijiunasta inspiroidun museojunan, jolle annettiin nimeksi Panssarijuna nr 7 Wabadus.

Museojunan sisällä on panssarijunia ja sotilaiden elämää esittelevä näyttely ja junan kyydissä on myös panssariauto Estonia.

Wabadus on kiertänyt vuonna 2019 Viron eri rautatieasemilla. Marraskuussa se kulkee Itä-Viron suunnassa Kadrinassa (2.11.), Rakveressä (9.11.), Kiviõlissä (16.11.), Jõhvissa (23.11.) ja Vaivarassa (30.11.).

Joulukuussa Wabadus on pari viikkoa Narvassa, josta se palaa lopulta 3.1. Viron sotamuseoon Viimsiin.

Lue junasta lisää sotamuseon nettisivuilta esm.ee. 

 

Teksti Antti Sarasmo, kuvat Viron kansallisarkisto

11.12.2019 | Historia

Tarton museot sopivat joulumatkan vierailuun

Tarton museot sopivat joulumatkan vierailuun

Talvella voi tutustua sekä yliopiston että Barbie-nukkejen historiaan.   Viime aikoina eniten huomiota saanut tarttolainen museo lienee Viron kansallismuseo, mutta … Lue lisää

9.12.2019 | Historia

Riihitalo on virolainen talotyyppioivallus – tutustu riihitaloon Viron ulkomuseon joulukylässä

Riihitalo on virolainen talotyyppioivallus – tutustu riihitaloon Viron ulkomuseon joulukylässä

Viron ulkomuseossa Tallinnan Rocca al Maressa voi nähdä perinteisiä virolaisia maalaistaloja. Virolainen maalaistalo näyttää hyvin erilaiselta kuin suomalainen, sillä siinä … Lue lisää

2.12.2019 | Historia

Koggi pääsi kotiin – Viron uusi upea merimuseo avattiin Paksun Margareetan tornissa

Koggi pääsi kotiin – Viron uusi upea merimuseo avattiin Paksun Margareetan tornissa

Viron merimuseon uuden perusnäyttelyn vetonaula on neljä vuotta sitten Kadriorgin rannasta löydetty koggi, hansakauden rahtialus.   Tallinnan muhkeimmassa tornissa on … Lue lisää

10.11.2019 | Historia

Viron arkkitehtuurimuseo on Tallinnan museoaarre sataman kupeessa

Viron arkkitehtuurimuseo on Tallinnan museoaarre sataman kupeessa

Viron arkkitehtuurimuseo lienee lähimpänä Tallinnan satamaterminaaleja sijaitseva museo. Muhkea Rotermannin vanha suolavarasto on näyttävä rakennus, joka voi silti jäädä huomaamatta … Lue lisää

8.11.2019 | Historia

Uusi näyttely kertoo laulaja Georg Otsin tarinan

Uusi näyttely kertoo laulaja Georg Otsin tarinan

Viron historiallisessa museossa avattiin lokakuussa Georg Ots, rakastan sinua -näyttely, joka kertoo laulaja Georg Otsin (1920–1975) elämästä. Monipuolisessa näyttelyssä voi … Lue lisää

5.11.2019 | Mainos | Historia

100-vuotias Viron taidemuseo kutsuu kylään!

Mainos 100-vuotias Viron taidemuseo kutsuu kylään!

Tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa viettävällä Viron taidemuseolla on 65 341 teosta viidessä erilaisessa taidemuseossa. Tallinnan Kadriorgin puistosta löydät taidemuseon viidestä museosta … Lue lisää

19.10.2019 | Ravintolat

Hetki rauhassa kaupungin melskeeltä – Tallinnan kahvilakulttuurilla on vuosisataiset juuret

Hetki rauhassa kaupungin melskeeltä – Tallinnan kahvilakulttuurilla on vuosisataiset juuret

Vapaudenaukion ympärillä oli 1930-luvulla Tallinnan kolme hienointa kahvilaa. Siellä oli kahvilakulttuuria, jota kelpasi tulla ihastelemaan kauempaakin.   Tallinnan hienoin kahvila … Lue lisää

5.10.2019 | Historia

Koillis-Viron museot kauhovat teollisesta ja vähän rikollisestakin historiasta aineksia matkailuun

Koillis-Viron museot kauhovat teollisesta ja vähän rikollisestakin historiasta aineksia matkailuun

Viron kaivosmuseon opas Jüri Sala painaa nappia. Esihistorialliselta liskolta näyttävä ruosteinen olio herää eloon ja öljyliuske rämisee korviasärkevästi hihnalla. Tippukivien … Lue lisää