Tuoretta tietoa Virosta

Viron poppikeisari


20. toukokuun 2014

Viron poppikeisari

Sven Lõhmus on musiikintekijä ja tuottaja, joka on säveltänyt ja sanoittanut yli sata radiohittiä.

 

Jos Sven Lõhmus säveltäisi Sumelle euroviisubiisin, kappale pääsisi varmasti finaaliin. Niin on käynyt Lõhmuksen käsialaa oleville Viron lauluille. Kiovasta muistetaan Suntriben Let’s Get Loud ( 2005), Moskovasta Sandra Nurmsalun upeasti laulama Rändajad (Urban Symphony 2009) ja Düsseldorfista nuoren Getter Jaanin sähäkkä Rockefeller street (2011).

Virossa onkin vitsailtu, että karsintoihin voisi valita pelkästään Lõhmuksen sävellyksiä. Eipä silti, vuosina 1998–2014 peräti 15 Lõhmuksen laulua on yltänyt Viron karsintojen eli Eesti Laulun finaaliin.

Kiireinen mutta hyväntuulinen Lõhmus istahtaa studionsa kultaiselle sohvalle. Olemme Saku Suurhallissa sijaitsevassa Moonwalklevy-yhtiössä, jonka Sven perusti Tambet Mumman kanssa. Kultaisella seinällä sohvan takana on rivi kultaraamisia kunniatauluja.

Paahteisessa tilassa on vähintään 30 astetta lämmintä, ja Lõhmus avaa hallinpuoleisen oven, josta pääsee suoraan katsomon ylimmälle privaatille riville. Estradi avautuu edessä koko komeudessaan. Samassa paikassa järjestettiin Viron euroviisut 2002.

Suostuisitko tekemään Suomelle viisubiisin?

”Ihan mielelläni, mutta sallivatko säännöt Suomessa ulkomaalaisten osallistumisen?” kysäisee Lõhmus vastaan.

Tosiasiassa Lõhmus ei halua profiloitua viisunikkariksi – päinvastoin. Euroviisut ovat hänestä ylimainostettu, omissa maailmoissaan leijaileva tapahtuma.”Meille se on vain keino promota artisteja, sen avulla on hyvä esitellä tulokasta yleisölle.”

Juuri näin kävi Sandra Nurmsalulle ja Getter Jaanille, jotka molemmat kuuluvat Moonwalkin talliin.Sven Lõhmusta voi pitää Viron Phil Spectorina, jonka tuottamassa musiikissa on omanlaisensa soundi. Melodiat ovat kuitenkin hänen omiaan, ja usein todella tarttuvia korvamatoja.

”Biisit syntyvät tuosta vaan, ei minulla ole mitään erityistä reseptiä. Mutta kokemuksen myötä on kehittynyt hittitaju, tiedän mikä juttu toimii.”

Ahkeruus auttanee asiaa. Omien sanojensa mukaan Sven tekee musiikkia 24/7 eli ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. Melodia syntyy ensin, sitten sanoitukset, joita hän tekee sekä viroksi että englanniksi.

”Istun päivät pitkät täällä studiossa. Aamuisin syntyy helpoiten sanoja, illalla jammailen studiossa.”

”Tämän paikan huono puoli on se, että studiossa ei voi tehdä töitä samaan aikaan kun hallissa on konsertti tai iso yleisötapahtuma. Jopa koristreenit ja pallon pompottelu haittaavat keskittymistä”, valittaa Sven.

Diggaa Dingoa ja syntikoita

Lõhmus säveltää syntetisaattorilla ja keräilee niitä. Soittimia on kertynyt studion nurkkiin reilut parikymmentä. Rakkain on 1985 hankittu Yamaha, jota varten Lõhmuksen perhe kasvatti koko kesän punajuuria kotikaupungissa Türissä. Syntikka oli tuolloin muusikolle arvokas, moni vaihtoi Ladansa tai asuntonsakin sellaiseen.

1972 syntynyt Sven esiintyi veljensä Sulevin kanssa koulubändeissä, ja siitä muusikon ura pikku hiljaa urkeni.

”Tykkäsin suomalaisista bändeistä, mieleen ovat jääneet Bogart Company, Dingo ja Miljoonasade.”

Suuren suosion toi Svenin, Sulevin ja Lauri Liivin poikabändi Black Velvet, jonka kappale nimeltä 17 valittiin vuoden radiohitiksi 1997. Bändiprojekteista tähän asti menestynein on ollut neljän tytön yhtye Vanilla Ninja, joka teki uraa Keski-Euroopassa ja edusti Sveitsiä euroviisuissa 2005.

Svenin lauluja on esitetty joka puolella maailmaa. Voisi kuvitella, että isommilla markkinoilla mies olisi jo todellinen supertähti, mutta Sven väittää olevansa mieluummin iso kala pikkulammikossa.

”Lady Gagaa ei synny Virossa, siihen tarvitaan paljon rahaa, iso levyfirma ja onnekas sattuma. Viron valtio ei ole myöskään satsannut musiikinvientiin kuten vaikka Ruotsi tai Suomi.”

Nyt suunnitelmissa on siirtyminen vakavamman musiikin pariin. Ja miksipä ei, sillä Sven on hittitehtailustaan huolimatta saanut klassisen musiikin koulutuksen ja valmistunut kapellimestariksi Tallinnan yliopistosta.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT MOONWALK

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Tarton taidemuseo porautuu virolaisen sarjakuvan hämärään olemukseen.   Sarjakuvanäyttely Hall tsoon on saanut paljon palstatilaa, ja avajaisissa tammikuun lopulla Tarton […]

16. helmikuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

TSOJ TOP-5

TSOJ TOP-5

Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.   1. Ravintola Vegan Restoran V Vegan Restoran […]

09. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Nykyisen Viron pohjoisosa oli tuhat vuotta sitten osa merkittävää kauppatietä. Viikingit eivät liikkuneet alueella vihamiehinä, vaan kauppiaina. Merimuseon mielenkiintoisessa viikinkinäyttelyssä […]

08. helmikuun 2017

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

31. tammikuun 2017

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?   Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – […]

18. tammikuun 2017

Keräilijöiden aarteita näytillä

Keräilijöiden aarteita näytillä

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun […]

17. tammikuun 2017