 |
|
|
|
Oman kielen ja kulttuurin Võrumaa
|
Võrumaalaiset ovat ylpeitä omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kieltään.
| Setujen kulttuuriin kannattaa tutustua. |
|
|
|
 erinteet ja vanhat tavat ovat maakunnassa arvossaan ja niistä ollaan ylpeitä. Võrun kaupunki perustettiin jo 1784, maakunta muodostettiin vuotta aiemmin. Viron väestöstä alueella asuu nykyisin vain kolme prosenttia, mutta silläkin määrällä on ollut voimaa ja tahtoa kulttuurinsa ylläpitoon. Maakunnan nähtävyyksien joukossa on paljon todella vanhoja kohteita, kuten Kirumpää 1200- luvulta, Vastseliinan luostarin rauniot 1300- luvulta tai Urvasten kirkko 1200- luvulta. Vanhat asuinpaikat ja kartanot henkivät historiaa nekin, esim. ainutlaatuinen Rogosin kastellikartano on 1600- luvulta.
Maakunnan menneisyydestä yleiskuvan kivikaudesta alkaen saa Võrumaan museosta. Fr. R. Kreutzwaldin elämäntyölle on omistettu niin ikään museo Võrun kaupungissa ja Mõnistessa sijaitsevassa ulkoilmamuseossa voi perehtyä entisajan maalaisten elintyyliin. Setujen kulttuuria esitellään Setu Muuseumitaressa Obnitsassa. Vanhojen kirkkojen arkkitehtuuri on kiinnostavaa ja kesäisin kirkoissa järjestetään urkukonsertteja.
Maakunnasta lähtöisin on monia virolaisen kulttuurin merkkihenkilöitä. Viron kansalliseepoksen Kalevipojan kirjoittaja oli Võrun lääkäri Fr. R. Kreutzwald. Monet kirjalijat, runoilijat ja tai teilijat ovat alueelta kotoisin. Haanjan urkumestarit Kriisat tunnetaan laajalti. Viron nykyurheilun kirkkaimmista tähdistä võrulaiset juuret ovat Erki Noolella, Raul Ollella, Sixten Sildillä, monilla koripalloilijoilla jne.
Setujen tapoihin ja kulttuuriin kannattaa tutustua. He ovat säilyttäneet omat tapansa, tunnetun lauluperinteensä ja kansallispuvut upeine koruineen. Ortodoksinen uskonto on keskeisellä sijalla heidän elämässään. Vuosittain setut viettävät kuningaskunnan päiviä, joissa valitaan Pekon maanpäällinen sijainen.
Kesäinen tapahtumakalenteri on runsas: on urheilukilpailuja, rallia, mooottoripyöräkokoontumisia, katukorista. Konsertteja ja musiikkifestivaaleja maakunnassa on monenlaisia, tunnetuimpiin kuulunevat folklore- festivaalit, hanuripäivät ja musiikki- ja laulujuhlat tai vaskisoitinpäivät. Markkinoita on monessa pitäjässä ja niissä on kaupallisen humun lisäksi kulttuuriohjelmaa ja viihdettä.
Luonnon rauhaa etsivä löytää vaihtelevasta maastosta lenkkeillen, ratsastaen, meloen, talvella hiihtäen tai lasketellen. Suur Munamägi kohoaa 318 metriin, Rõuge- järvi on maan syvin (38m). Muitakin luonnonennätyksiä Võrumaalla on tarjota, samoin kuin kansallis- ja luonnonpuistoja.
[Kuvat: Peeter Laurits]
|
|
