ExtraVanhat numeroteesti osa
Logo

Toukokuu2001



OLET TÄSSÄ:
etusivu > extra
> Sangasten rukiilla oli aatelinen kylväjä

SISÄLTÖ:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mitä missä milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


SÄÄ VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Sangasten rukiilla oli aatelinen kylväjä

Sangasten linnan isäntä, kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg (1845- 1938) teki elämäntyönsä Viron maanviljelyn hyväksi.

Sangasten tudor- tyylinen linna on vaikuttava nähtävyys, jonka historiaan ja merkitykseen pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.
Sangasten tudor- tyylinen linna on vaikuttava nähtävyys, jonka historiaan ja merkitykseen pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.



laaja- alaisesti asioista kiinnostuneen herran työpeltona oli Sangasten rukiin kehitteleminen, heinämaiden viljely, peltoalojen kuivattaminen, hevosjalostus ja karjankasvatus. Pietarin huonekaluteollisuutta varten kasvatettiin linnan alueella pajua. Yliopiston kunniatohtorin arvon kreivi von Berg sai ansioistaan 1929.
Kreivin puoliso Maria oli suomalainen tsaarin hovineito. Suomalaiset sukuyhteydet ovat edelleenkin linnassa esineistön ja kuvien kautta nähtävillä. Kreivi von Bergin elämäntyö jatkuu puolestaan Jõgeva Sordikatsejaamassa (lajien koeasemalla) sekä Sangasten koepisteessä, jossa testataan rukiin säilyvyyttä.
Linna rakennettiin 1881, tudorien tyyliin, jolloin esikuvana käytettiin Windsorin palatsia. Kreivin aika päättyi tietyllä tapaa sopivasti: hän ei ehtinyt nähdä linnansa kohtaloa neuvostoaikoina. Irtaimisto oli myyty, hevoset käyskentelivät sota- aikana korkeaholvisessa bankettisalissa, pioneerit majoittuivat leireilemään vuosikausiksi linnan tilohin. Paikat rappeutuivat.
Nykyisin linna on kunnan omistuksessa - tosin von Bergin suku tavoittelee sitä takaisin - ja toimii konferenssi- ja majoitustilana. Tiloja remontoidaan. Matkailija pääsee tutustumaan opastetulle kierrokselle sisätiloihin tai 54 hehtaarin suuruiseen puistoon, jossa on erilaisia merkittyjä reittejä.
Bergin ajan henkeä voi ihastella metsästyssalissa, jonka seinillä on taljoja ja trofeita, jotka eivät ole alkuperäisiä eivätkä niiden veroisia. Kupolikattoinen juhlasali on vaikuttava ja monia kauniita yksityiskohtia on kirjastossa. Pieni museokin on Bergien elämästä. Kummitushuone löytyy asiaankuuluvasti.
Linnaan kuuluvia lampia kunnostetaan. Osa useista ulkorakennuksista seisoo pystyssä, osa, kuten vesitorni, kaipaa kovasti remontoimista.
Sangastessa on majoituskapasiteettia n. 100 henkilölle, suuri kokoussali ja pieniä seminaaritiloja. Retkiä järjestetään kanooteilla, busseilla, pienlentokoneilla tai liitokoneilla lähiympäristöön. Linnassa on legendoista, kummituksista tai puiston harvinaisuuksista kertovia ekskursioneja. Toukokuun 26. 27. päivänä Bergin päivät, jolloin omistaudutaan metsästykselle, metsästyskoirille ja metsätaloudelle.
Lisätietoja saa puh. +372 76 79 300 tai fax +372 79 303, e- mail: sloss@hot.ee








Etelä- Viron erikoissivut
Viron eteläisissä maakunnissa matkailija tekee löytöjä. Silmien edessä voi kohota aatelislinna, joka tosin on parhaat päivänsä nähnyt. Voit törmätä harvinaisiin kasveihin, huhuilla luolissa, tarpoa soilla, meloa joilla ja järvilla - yleensä harrastaa kuntoilua tai urheilua ja nauttia luonnonrauhasta. Toisaalta voit viettää aikaasi suurilla festareilla, räväköissä kansanjuhlissa tai korkeatasoisissa kulttuuritapahtumissa tai perehtyä historiaan.

Hansan perinteitä Viljandinmaalla
Viljandin kaupunki on vanha hansakaupunki, vaikka se tuntuukin sijaitsevan sisämaassa. Vesireitit ovat taanneet kaupankäynnin sujuvuuden kauppaliiton kukoistusaikoina. Hansapäivät ovatkin Viljandin kaupungissa suurtapahtuma vielä nykyään.

Jõgevamaa tarjoaa aktiivista lomailua
Jõgevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon nähtävää.

Kekkonen Käärikun vetonaulana
-Presidentti Urho Kaleva Kekkonen hiihteli 1964 maaliskuussa Käärikun ladulla.

Miksi Pekka käy Tartossa?

Nuori, pieni ja toimelias Valgamaa
Valgamaan maakunta on Viron nuorimpia ja pienimpiä, asukkaitakin on yhteensä vain n. 40 000. Aktiviteetteja on tarjolla niin paljon, ettei ikävystymään pääse.

Oman kielen ja kulttuurin Võrumaa
Võrumaalaiset ovat ylpeitä omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kieltään.

Otepäällä panostetaan polkupyöräilijöihin
Polkupyöräilijöitä ajatellen on Virossa valmistunut uusi, koko maan kattava kartta. Siitä löytyvät Tallinnan, Tarton, Narvan, Sillamäen, Pärnun, Viljandin, Rakveren ja tietysti Otepään kaupunkien kartat sekä erilliset reitit ja etäisyydet.

Peipsille tulossa kulttuuripuisto
EU: n Phare- ohjelma on päättänyt antaa rahaa Peipsijärven seudulla sijaitseville nähtävyyksille ja kulttuurikohteille.

Põlvasta löytyy Viron koskemattomin luonto
Viron kaakkoiskulmalla on pieni maakunta Põlvamaa, jossa on mahdollista tutustua koskemattomaan luontoon, vaikka kyse ei olekaan kansallispuistosta.

Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa
Tartossa on omaperäinen ravintola: Püssirohukelder, ruutikelllari, jonne poikkeaminen on asian väärtti.

Vanhauskoiset tarjoavat Peipsillä kalaa ja sipulia
Viron itäreunalla, suuren Peipsijärven rannalla asuu paljon venäläisiä vanhauskoisia ortodokseja.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright © 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mitä-Missä-Milloin]