Mainos Viro – tuhansien saunojen maa
Perinteiseen virolaiseen saunaan kuuluu tärkeänä osana vihtominen. Kuva: Lammasmäe Puhkekeskus
Sauna on virolaiselle yhtä tärkeä paikka kuin suomalaiselle. Molemmat kansat ovatkin Unescon tunnustamia saunaperinteen vaalijoita. Sauna on ollut historiassamme saunomisen lisäksi myös rituaalinen paikka. Sen lämpöisessä hämärässä on synnytetty, pesty kuolleet, hoidettu sairauksia ja oltu yhteydessä esi-isien henkien kanssa. Nykyään Viron rakennusviraston tietojen mukaan rekisteröityjä saunoja on Virossa arviolta reilu sata tuhatta. Tämä tarkoittaa, että noin kolmeatoista asukasta kohden on yksi sauna.
Saunavuoden ideoi toimittaja Rein Sikk ja tapahtumavuoden virallisena järjestäjänä toimii Viron maatilamatkailuyhdistys (Eesti Maaturismi ühing). Saunavuoden tarkoituksena on edistää saunomista, saunakulttuuria sekä levittää saunatietoutta. Saunavuodesta on haluttu tehdä yhteisöllinen tapahtuma, johon kaikki saunomisesta kiinnostuneet tai innostuneet ihmiset voivat osallistua kielestä tai kansallisuudesta riippumatta.
Koko vuoden kattava saunakalenteri ja saunakartta löytyy sauna23.ee-kotisivuilta. Saunakarttaan on merkitty kaikki yleiset saunat, vuokrasaunat ja paljut. Niitä on yli 572 ja erilaisia saunatyyppejä on yli 30, sammalsaunasta savusaunaan.
Savusaunaperinne elää vahvana Etelä-Virossa
Ensimmäiset kirjalliset merkinnät virolaisesta saunasta löytyvät 1300-luvulta, mutta todennäköistä on, että saunominen on paljon vanhempaa perua. Ensimmäinen saunatyyppi on ollut savusauna. Savusaunassa ei ole savupiippua. Sitä lämmitetään pitkään ja ennen saunomista savu päästetään räppänöistä ulos. Kiuasta ei enää lämmitetä saunomisen aikana ja löylyä heitetään säästeliäästi.
Savusaunan löylyt ovat löylysaunaan verrattuna pehmeämmät ja saunominen kestää pidempään. Myöhemmin keksityssä löylysaunassa on savupiippu ja saunaa voidaan lämmittää saunomisen aikana. Kiville heitetään myös reilummin löylyä. Löylysaunasta on tullut tänä päivänä yleisin saunomisen muoto.
Savusaunoja löytyy ympäri Viroa, mutta erityisesti perinnettä pidetään yllä Etelä-Virossa. Vanhan Võrumaan savusaunaperinne kuuluu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Mooskan tilalla voi kokeilla tätä virolaisten esi-isien perinnettä itse. Maalaistalon savusaunaan mahtuu kerralla kahdeksan saunojaa. Vahvaa puun tuoksua täydentää saunassa savustetun lihan, koivuvihdan ja saunahunajan tuoksu.
Länsi-Virumaalla sijaitsevassa Lammasmäen lomakeskuksessa on myös kaksi savusaunaa, joista toinen on virolainen savusauna ja toinen tuotu Ikaalisista, Suomesta. Lisäksi lomakeskus tarjoaa muitakin saunaelämyksiä, kuten turvesaunan, löylysaunan ja höyrysaunan. Isommille porukoille löytyy myös omat tilavammat saunat.
Kadrinasta tuli Viron ensimmäinen saunapääkaupunki
Keski-Virossa sijaitseva Kadrinan yleinen sauna on toiminut jo vuodesta 1957 ja sen lauteilla ovat istuneet 15 ministeriä, neljä pääministeriä, kaksi parlamentin puhemiestä, suurlähettiläs, arkkipiispa ja monet muut vaikuttajat. Saunaa pyörittää Kadrinan saunaklubi. Kaupunki sai kunnian vastaanottaa ensimmäisenä saunapääkaupungin tittelin ja kiertävänä pokaalina toimii upea, avinurmelaisten käsityömestarien valmistama saunakiulu, jossa vihdat liotetaan ennen vihtomista. Saunavuoden loppuun mennessä Virossa valitaan yhteensä 12 saunapääkaupunkia.
Rein Sikk on innoissaan siitä, että kylät ja kunnat ovat ottaneet hyvin vastaan Viron saunavuoden.
”Virossa järjestetään tänä vuonna niin paljon hyviä saunatapahtumia. Esimerkiksi Viru Folkilla Kadrinan sauna rakentaa saunakadun merenrantaan. Paikalle tuodaan kärrysaunoja, joista on lyhyt matka uimaan. Hiidenmaalla järjestetään samaan aikaan saunatapahtuma, jossa saunotaan busseissa. Nämä kaksi tapahtumaa muodostavat yhdessä maailman pisimmän saunakadun. Se on yhteensä 250 kilometriä pitkä”, kertoo Rein Sikk.
”Kolmas erittäin mielenkiintoinen kohde suomalaiselle matkailijalle on varmasti Ida-Virumaan saunat, joiden perinteisiin on sekoittunut vähän itäistä saunakulttuuria. Saunoja löytyy muun muassa Kõhtla-Järveltä, Kiviõlista, Narva-Jõesuusta ja Jõhvista”, Rein Sikk vinkkaa.
Saunojen asiantuntijalle on myönnetty hiljattain melko uusi ja arvokas ”saunaministerin” titteli. Rein Sikk tietää kertoa, että hänen puolueensa jäsenmäärä on satakertainen verrattuna mihinkään muuhun Viron puolueeseen.
Mitä saunoihin tulee, Rein Sikk vakuuttaa, ettei hänellä ole suosikkisaunaa. ”Paras sauna on aina se, mihin menet kulloinkin saunomaan. Samalla tavalla, kuin paras vihtakin on se, mikä käteen osuu. Tietenkin Kadrinan saunassa on tullut käytyä paljon, mutta on monia muitakin hyviä saunoja. Joku ikivanha kyläsauna voi olla paljon mielenkiintoisempi kuin upouuden kylpylän sauna. Saunojien väliset keskustelut ovat myös tärkeitä.”
Tänä vuonna julkisuutta sai myös virolaisen ohjaajan Anna Hintsin koskettava ja herkkä dokumentti ”Savvusanna Sõsarad”. Elokuva palkittiin Sundance-elokuvafestivaaleilla Yhdysvalloissa parhaasta ohjauksesta dokumenttien kategoriassa. Dokumentti kertoo naisista, jotka kokoontuvat savusaunaan ja jakavat siellä keskenään arimpia salaisuuksiaan ja pesevät kehostaan pois häpeää ja kipua. Samalla elokuvassa tutustutaan Etelä-Viron savusaunakulttuuriin.
Saunassa ollaan ilman titteleitä ja opitaan keskustelukulttuuria
Suomi-Viro saunaseura eli SES (Soome-Eesti saunaselts) on suomalaisia ja virolaisia yhdistävä saunasilta, joka perustettiin vuonna 2018. Suomen Viron-instituutin johtaja Hannele Valkeeniemi on yksi sen perustajajäsenistä. ”Saunakulttuurin perusta on meillä yhteinen, mutta se on kehittynyt kummassakin maassa myös omaan suuntaansa. On rikastavaa laajentaa saunakokemuksia yhdessä”, kertoo Hannele Valkeeniemi.
Seura järjestää itse saunamatkoja sekä tiedottaa jo olemassa olevista saunatapahtumista Facebookissa. Seuraan toivotetaan tervetulleiksi kaikki saunomisesta kiinnostuneet.
Hannele Valkeeniemi ymmärtää miten sauna voi myös yhdistää erilaisia ihmisiä. ”Saunan erityisen arvon oivalsin, kun työskentelin suurlähetystössä ja tutustuin saunadiplomatiaan. Saunassa ollaan ilman titteleitä, siellä ollaan aitoja ja tasa-arvoisia. Nykyään olen saunaystävä myös yhteiskunnallisista syistä: Sauna näyttää mallia, millainen tulisi olla keskustelukulttuurin muuallakin, saunassahan ei ole sopivaa riidellä.”
Saunatapahtumia ympäri Viroa
22.–23.7. Hiidenmaan savusaunapäivät
Mihklin talonpoikaismuseossa vietetään perinteinen juhannus savusaunan tunnelmassa. Museo sijaisee Tahkunan kylässä Hiidenmaalla.
5.–6.8. Viron saunakulttuurin päivä Narva-Jõesuussa
Viron itärajan tuntumassa heitetään löylyä ja juhlitaan saunavuotta.
11.–12.8. Saunabussijuhlat Hiidenmaalla
Männamaan kylässä saunotaan liikkuvissa saunoissa ja kilpaillaan saunamestaruudesta.
11.–12.8. Viru Folkin saunakatu
Kauniissa Käsmun kapteenien kylässä järjestettävän Viru Folk-musiikkifestivaalialueen rannassa odottaa kokonainen saunakatu. Saunanlämpöisistä elämyksistä pitävät huolta Kadrinan saunaklubi.
18.–20.8. Ruhnurahu-kulttuurifestivaali
Festivaalilla näytetään Sundance-elokuvafestivaaleilla palkittu virolainen Anna Hintsin ohjaama dokumenttielokuva ”Savusanna sõsarad”, jonka jälkeen voi saunoa Ruhnun saaren kolmessa savusaunassa.
25.–26.8. Vaeltavat saunat Viljandissa
Viljandijärven rantaan saapuu noin 60 saunaa, joissa järjestetään erilaisia saunarituaaleja. Tapahtuman yhteydessä tarjolla myös hyvää ruokaa ja musiikkia, teatteria ja työtupia.
27.8. Saunavuoden syyskauden avaus
Kadrinan saunassa ja saunamuseossa avataan saunavuoden syyskausi, jossa järjestetään koulua edeltävä kunnon pesu ja luetaan saunojan aapista.
23.9. Hiidenmaan suuri saunapäivä
Tallinnassa voi nauttia saunasta myös kolmessa yleisessä saunassa. Raua Saun palvelee Kadriorgissa osoitteessa Raua 23, Kalma Saun sijaitsee trendikkäässä Kalamajassa Vana Kalamaja 9 A:ssa ja Leilisaun Tartu maantie 73:ssa.
Katso lisää: visitestonia.com/fi
TÄMÄ ARTIKKELI ON MAINOS.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Tällä viikolla tapahtuu Virossa
- Baltian suurin kestävän kehityksen tapahtuma järjestetään Tallinnassa
- Prisman lokakuun tarjoukset
Lue lisää samasta aiheesta
