Viro on museoiden luvattu maa
Teksti Jaakko Ahti Kuvat Aron Urb, ERM / Berta Vosman, Priidu Saart, Jaakko Ahti, Andrei Chertkov
Sukellusvene Lembit on Tallinnan Lentosataman vetonaula. Sukellusveneeseen pääsee myös tutustumaan sisäpuolelta.
Viroa voidaan hyvin kutsua leikkimielisesti museoiden luvatuksi maaksi. Pieneen maahan mahtuu yli 170 virallista museota. Niiden lisäksi Virossa on lukuisia yksityisiä museotyyppisiä paikkoja, kotimuseoita ja muita kylien ja yksityishenkilöiden omia aarteita. Missä päin tahansa liikkuukin, vastassa on kiehtova kokoelma kulttuuria, historiaa, luontoa tai erikoisuuksia, jotka kertovat omalta osaltaan Viron ja virolaisten värikkäästä historiasta.
Mikäli ajatus museosta on mielessäsi vain lasivitriiniin näytteille aseteltuja vanhoja vaatteita tai maalattuja muotokuvatauluja, on aika uudistaa käsityksesi museoista. Virossa museoissa ei vain katsota vitriineihin, vaan usein myös kuunnellaan, kokeillaan, haistetaan, maistetaan ja pelataan. Moni museo on viime vuosina uudistunut tai syntynyt kokonaan uudelleen, ja niiden esitystavat ovat moderneja ja interaktiivisia, elämyksellisiä ja usein yllättäviäkin. Tämän vuoksi monet virolaiset museot sopivat hyvin käyntikohteeksi myös heille, jotka ovat tähän asti vältelleet museoita.
Tallinnan museohelmet: vapauden tarinoita ja meren syvyyksiä
Pääkaupunki Tallinna on museokävijän paratiisi. Moderni Vabamu, eli Vapauden museo, kertoo virolaisten selviytymistarinan 1900-luvun vaikeina vuosikymmeninä neuvostomiehityksestä itsenäisyyden palauttamiseen. Interaktiivinen näyttely vie vierailijan elämään tavallisten ihmisten kautta, ja se on yhtä aikaa liikuttava ja ajatuksia herättävä, mutta samalla myös toivoa täynnä.
Meren äärellä, valtavassa vanhassa Lentosataman betonisessa vesilentokonehallissa, toimii ehkäpä tällä hetkellä koko Viron tunnetuin museo: Lentosatama eli Lennusadam. Sen keskipisteenä on vanha sukellusvene Lembit, jonne pääsee myös kurkistamaan sisälle. Lisäksi Lentosataman vieressä ovat oheiskohteina vanha höyryjäämurtaja Suur Tõll sekä muita erilaisia, käytöstä poistettuja museoaluksia. Myös Merimuseon toinen toimipiste, Paks Margareeta, eli Paksu Margareetan torni vanhassa kaupungissa, on tutustumisen arvoinen. Sen uusi perusnäyttely kertoo merellisestä Tallinnasta keskiajasta nykypäivään rekvisiittanaan esimerkiksi lukuisat suomalaisillekin tuttujen laivojen pienoismallit. Paks Margareetan katolla toimii myös ravintola, jossa voi nauttia juoman tai lounaan hienolla maisemalla varustettuna.
Tallinnan vähemmän tunnetuista museoista yksi kiehtovimmista on Viron terveydenhoitomuseo, Eesti Tervishoiu Muuseum, vanhassa kaupungissa. Museossa voi kurkistaa ihmiskehon salaisuuksiin konkreettisesti: näytteillä on luurankoja, elimistöä havainnollistavia installaatioita ja tietysti roppakaupalla lääketieteen historiaa, aina varhaisista parannuskeinoista nykyaikaan. Kun taas haluaa uppoutua taiteeseen, KUMU Kadriorgissa on oikea kohde. Sen pysyvät ja vaihtuvat näyttelyt esittelevät niin klassikoita kuin nykytaidetta, ja arkkitehtonisesti museo on jo itsessään elämys. KUMUn naapurustossa sijaitsevat myös Kadriorgin palatsi, Viron presidentin virka-asunto sekä upea Kadriorgin puistoalue.
Tartto – museoiden pääkaupunki
Tarton entisen sotilaslentokentän paikalle rakennettu Viron kansallismuseo, Eesti Rahva Muuseum, tai tuttavallisemmin ERM, on elämys, joka avaa koko Viron kulttuurihistoriaa halki aikojen. ERM on paitsi museo myös symboli, sillä sen arkkitehtuuriltaan erikoinen, suuri rakennus nousee vanhan sotilaslentokentän kiitoradalta kuin tulevaisuuteen suuntautuva siipi. ERM tarjoaa myös kattavan kokonaisuuden suomalais-ugrilaisten kansojen historiasta.
Tartossa on myös poikkeuksellisen hieno yliopistomuseokokonaisuus. Tarton yliopistomuseo sijaitsee Toomemäen tuomiokirkon raunioissa. Se kertoo yliopiston ja virolaisen sivistyksen tarinaa. Museon lisäksi rauniokirkon torneihin pääsee katsomaan kaupungin yli avautuvia maisemia. Lähellä sijaitseva tähtitorni muistuttaa, että Tarton tiedeperinne on pitkä ja kansainvälinen. Lisäksi Tarton yliopiston taidemuseo esittelee klassisen taiteen kokoelmia.
Mikäli tekniikka kiinnostaa, kannattaa ottaa auto alle ja ajella Viron Lentokonemuseoon eli Eesti Lennundusmuuseumiin Tarton eteläpuolelle. Siellä pääsee tutustumaan erilaisiin lentokoneisiin, helikoptereihin sekä niiden tekniikkaan.
Lisäksi muutamiin matkustajalentokoneisiin pääsee tutustumaan myös sisältäpäin. Tupolev 134A sekä JAK-40-matkustajakone, joka on muuten kuulunut aikanaan Ukrainan entiselle pääministeri Julia Timošenkolle, ovat vaikuttava kokemus. Niiden sisällä herää nykyisin pakostakin kysymys: ”Miten nämä ovat pysyneet ilmassa?” Jos olet omalla autolla liikkeellä, kannattaa myös ajella Varbusen kylään noin 45 minuutin ajomatkan päähän Tartosta etelään.
Täällä sijaitsee Viron maantiemuseo, Eesti Maanteemuuseum, joka kertoo virolaisen liikenteen, matkailun ja liikkumisen kulttuurista monipuolisesti.
Museoita joka niemessä ja notkossa
Viron museoiden viehätys on siinä, että niitä on kaikkialla: saarilla, syrjäkylissä ja teollisuusalueiden sydämessäkin.
Viro on tunnettu myös lukuisista linnoistaan. Saarenmaan ”pääkaupunki” Kuressaaren piispanlinna on yksi Itämeren parhaiten säilyneistä keskiaikaisista linnoista, ja sen museo vie aikamatkalle ritarien aikaan. Myös Haapsalun, Rakveren ja Narvan linnat kätkevät sisäänsä kiinnostavia näyttelyitä ja huikeita näkymiä. Lisäksi rauniolinnoista voisi mainita esimerkiksi pohjoisrannikolla sijaitsevan Toolsen linnoituksen tai Kaakkois-Viron Vatseliinan piispanlinnan rauniot.
Muhun saarella, idyllisessä Koguvan kylässä, toimii ulkoilmamuseo, jossa voi astua suoraan menneiden vuosisatojen saaristolaiselämään. Tämä onkin hyvä kohde kaikille niille, jotka ovat menossa omalla autolla Saarenmaalle. Kihnun ja Ruhnun saarien museot puolestaan säilyttävät saarien vanhaa kulttuuriperintöä villasukista veneisiin.
Erikoismuseoiden joukossa mainitsemisen arvoisia ovat Järva-Jaanin vanhojen autojen säilytyskenttä sekä elokuvatekniikan museo. Järva-Jaanissa näkeekin sekä palokunnan vanhoja ajoneuvoja ja lukemattoman määrän Mosseja ja Ladoja että myös filmitekniikan historiaa ja mahdollisesti elokuvaesityksiäkin. Itä-Virossa taas Kohtla-Nõmmen kaivosmuseo ja Palavan kiven museo Kohtla-Järvellä tarjoavat mahdollisuuden laskeutua maan alle ja tutustua Viron energiahistoriaan sekä kuuluisaan palavaan kiveen.
Museokortti ja museoiden yö – kulttuurimatkailijan parhaat vinkit
Viro on saanut myös oman Museokorttinsa. Muuseumikaart eli Viron museokortti avaa ovet yli 100 museoon ympäri maata, ja se on voimassa vuoden ostopäivästä. Kortti on saatavilla verkossa osoitteessa muuseumikaart.ee.
Toinen erinomainen tapa kokea Viron museotarjonta on Museoiden yö eli Muuseumiöö. Se järjestetään keväisin toukokuussa, jolloin yhden illan aikana kymmenet museot avaavat ovensa ilmaiseksi.
Olipa kyse taiteesta, tieteestä, tekniikasta tai tarinoista, Viro on museoiden luvattu maa, ja paras tapa tutustua siihen on astua rohkeasti sisään seuraavaan museoon, joka sattuu eteen.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Näin lataat ja pysäköit autosi Virossa
- Viron oma Björk esiintyy Tallinnassa
- Tarton hiihtomaraton on hyvin aikataulussaan
Lue lisää samasta aiheesta
