Tuoretta tietoa Virosta
6.9.2013 | Luonto

Viro elää polkupyöräilyn renessanssia

Viro elää polkupyöräilyn renessanssia

Yhä useampi virolainen taittaa työmatkansa pyörän selässä.

 

Mari Jüssia voi pitää kaupunkipyöräilyn sanansaattajana Virossa: nuori nainen ottaa aktiivisesti kantaa vihreämmän liikkumisen puolesta ja rohkaisee ihmisiä pyöräilemään.

Mistä fillarikipinä sai alkunsa? ”Luulen, että kiinnostus syntyi aikoinaan huomattuani, että Virossa arkipyöräilyn potentiaali oli käyttämättä ja kaupunkien liikennesuunnitelmat olivat hyvin autokeskeisiä, etenkin 2000-luvun alussa. Olen ammatiltani ympäristönsuojelun ja kaupunkiliikenteen asiantuntija, joten olen työni puolesta saanut tutustua todella hienojen kansainvälisten pyöräily- projektien ja kaupunkiaktivistien toimintaan. Ne ovat inspiroineet toimimaan myös Virossa”, kertoo Jüssi, joka työskentelee Säästva Eesti Instituutissa Tallinnassa.

”Jokapäiväisen pyörällä liikkumisen opin Helsingissä opiskellessani 90-luvun puolivälissä. Sen jälkeen en enää osaa kuvitella elämää Tallinnassa ilman polkupyörää”, hän lisää.

Pyöräily Tallinnassa on kuitenkin vielä lapsen kengissä verrattu- na moniin muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Sujuvaa pyöräilyä haittaavat katujen korkeat reunakivet, pyöräteille pysäköidyt autot ja suuret liikennevaloristeykset. Suurin murheenkryyni on kuitenkin yhtenäisten reittien puute erityisesti ydinkeskustassa.

”Pyöräilyverkostoa ei käytännössä Tallinnassa ole. On uusia pyöräteiden pätkiä, jotka ovat enemmänkin sunnuntaipyöräilijöitä varten, mutta monin paikoin ne loppuvat siellä, missä niiden juuri pitäisi alkaa”, tiivistää Jüssi. Uusia pyöräteitä rakennetaan vain sinne, missä tehdään suurempia tieremontteja.

Jüssilla on selvä näkemys tilanteen parantamiseksi. ”Tallinnan ydinkeskustassa nopeusrajoitus on 50, kun esimerkiksi Helsingissä se on 30 ja 40. Pienemmät nopeudet mahdollistaisivat ajokaistojen muuttamisen kapeammiksi, mikä antaisi lisää tilaa myös muille liikkujille. Kysymys onkin olemassa olevan tilan jakamisesta.”

Kehitystä on jo tapahtunut. ”Viime vuosina on tehty paljon hyvääkin: Soo-kadun leveä kevyenliikenteenväylä, Nõmmen tie ja rantapromenadi”, luettelee Jüssi. Myös Tehnikakadulle valmistui elokuussa uudet pyöräkaistat ja Järvevanalle pitkä, yhtenäinen pyörätie.

Jüssin arvion mukaan Tallinnassa on kunnollisia pyöräteitä noin 150 kilometriä (Helsingissä 750 kilometriä). Pyörää käyttää vuositasolla 1,5 prosenttia kaupunkilaisista, Helsingissä 9 prosenttia.

Mari Jüssilla on selitys alhaiseen lukemaan: ”Monet luulevat, että pyörällä ajo Tallinnassa on silkkaa itsemurhaa. Kyse on omasta ajotyylistä, pitää olla riittävän varovainen.”

”Vielä muutama vuosi sitten polkupyörää ei pidetty työja koulumatkojen kulkuvälineenä, vaan se oli enemmänkin urheiluväline tai sunnuntaiharrastajien kulkupeli”,hän lisää.

Ajatusmaailma on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Tallinnan katukuva vilisee vanhoja fillareita, usein suomalaisia luottopelejä. ”On tullut uusi sukupolvi, joka on opiskellut ulkomailla ja tottunut pyöräilemään siellä, myöhemmin samat nuoret jatkavat pyöräilyä myös Tallinnassa.”

”Myös keskustassa pyöräilijöi- den määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Sama polkupyöräilyn renessanssi on tapahtu- nut monissa muissakin kaupungeissa”, iloitsee Jüssi.

Onko Virossa todellista pyöräilykaupunkia? ”Kyllä se taitaa olla Tartto, jossa on paljon opiskelijoita. Pieni kaupunki sopii mainiosti pyöräilyyn.”

Tallinnan pyöräreitit top 3

1. PIRITAN RANTATIE

Komeat merimaisemat avautuvat koko matkan ajan Tallinnan lahdelle. Rantaa pitkin voi pyöräillä vaikka Viimsin niemenkärkeen asti.

2. STROOMI–ROCCA AL MARE

Hyväkuntoinen pyörätie, joka kulkee pitkin meren rantaa Stroomista Rocca al Maren kaupunginosaan. Ainutlaatuinen 400 metrin pituinen puusilta kulkee ruovikon halki.

3. KULTTUURIKILOMETRI

Lyhyt, mutta mukava hiekkatie kulkee Linnahallin luota kohti Koplia. Varrelle jäävät muun muassa Lentosatama, Patarein vankila ja Noblessnerin satama.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Lue lisää samasta aiheesta

6.2.2023 | Mainos | Kulttuuri

camera icon5
Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Mainos Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Raplamaan maakunta sijaitsee vain 40 kilometrin päässä Tallinnasta, joten alueella on helppo vierailla. Lumisten metsien ja kauniiden suoalueiden Raplamaassa … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Vapaa-aika

Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Mainos Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Etelä-Virossa on monta maakuntaa ja monta erilaista kulttuurialuetta. Alueelta löytyy vanhoja perinteitä ja tapoja, koskematonta luontoa sekä rauhaa ja … Lue lisää

30.1.2023 | Luonto

Saarenmaa oli Viron aurinkoisin paikka

Saarenmaa oli Viron aurinkoisin paikka

Viron ympäristökeskus julkaisi televisiossa kartan, josta näkyy, kuinka paljon auringonpaistetta Viron eri alueet saivat vuonna 2022. Eniten aurinko paistoi … Lue lisää

28.1.2023 | Luonto

Vuoden 2023 eläin on liito-orava, vuoden lintu on alli ja vuoden puu on mänty

Vuoden 2023 eläin on liito-orava, vuoden lintu on alli ja vuoden puu on mänty

Liito-oravastaon viime vuosikymmeninä tullut yksi luonnonsuojelun symboleista. Liito-orava on elinympäristönsä ja suojeluasemansa ansiosta suojannut myös monia muita vanhoja metsälajeja … Lue lisää

25.1.2023 | Luonto

Viron vuoden 2023 eläin on liito-orava

Viron vuoden 2023 eläin on liito-orava

Uhanalainen liito-orava, joka on monien metsälajien terveyden ja hyvinvoinnin mittari, on julistettu Viron vuoden 2023 eläimeksi. Vuoden toivotaan auttamaan … Lue lisää

12.1.2023 | Luonto

Suomalainen Tuuli kasvattaa kukkia Peipsijärven äärellä

Suomalainen Tuuli kasvattaa kukkia Peipsijärven äärellä

Talvinen päivä, ensimmäinen aurinkoinen sellainen joulukuussa. Valo hiipii ikkunasta pöydälle ja kuusenhavuille. Kaksi suurta kranssia lähtevät noin 20 minuutin … Lue lisää

31.12.2022 | Luonto

Tallinnan eläintarhaan tuli uusi asukas – lumileopardi Makalu

Tallinnan eläintarhaan tuli uusi asukas – lumileopardi Makalu

Aiemmin joulukuussa Tallinnan eläintarha toivotti tervetulleeksi uusimman tulokkaan, 18 kuukauden ikäisen lumileopardin nimeltä Makalu. Eläintarhassa toivotaan, että nuori tulokas … Lue lisää

26.12.2022 | Luonto

Luonnon symbolit vievät metsiin ja rannoille

Luonnon symbolit vievät metsiin ja rannoille

Kansalliseläin susi (hunt) Sudella on erityinen paikka virolaisessa kansanperinteessä. Vaikka sutta on pelätty, on sitä myös arvostettu ja kunnioitettu. … Lue lisää