19.9.2016 | Luonto

Tuntematon lounaisrannikko

Riikaan vievä vanha maantie mutkittelee Liivinlahden rantoja pitkin Kablista Iklaan.

Rantatietä pitkin kuljettiin aikoinaan ahkerasti Baltian suurimpaan kaupunkiin Riikaan, 1700-luvulla sen varrella oli useita postiasemia. Vielä reilu satakunta vuotta sitten rantaosuus Kablista Iklaan oli täynnä kukoistavia rantakyliä, joissa kalastettiin ja rakennettiin urakalla purjelaivoja maailman merille. Ja mikäpä oli laivoja rakentaa, kun ympärillä kohosivat jyhkeät mäntymetsät.

Menneen ajan tunnelman voi aistia vieläkin, varsinkin Kablissa, joka on rannikon suurimpia kyliä. Kablin halki kulkevan tien varrella on komeita puutaloja puutarhoineen, monet niistä turvallisesti pienen mäen harjalla. Vuonna 2005 talvimyrsky huuhtoi rannikkoa vieden mennessään kaiken eteensä jääneen.

Kablin sydän on kyläkauppa, jossa toimii myös leipomo-kahvila. Se on kuulu leivonnaisistaan ja erityisesti sekahiivaleivästään (sepik).

Laivanrakentamisen kulta-ajoista muistuttaa seurojentalon vieressä seisova jaala Kaja. Se on muistomerkki ensimmäisen purjelaivan veteen laskemisesta 150 vuotta sitten.

Luontoretki Viron lounaisrannikolle kannattaa aloittaa Kablin luontokeskuksesta. RMK:n eli Viron metsähallituksen ylläpitämän luontokeskuksen näyttelyssä voi ihmetellä perhos- ja hyönteiskokoelmia, täytettyjä eläimiä ja tarkastella mikroskoopilla yksityiskohtia.

Pihalta alkaa 1,8 kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrelle jää rantaniittyjä, dyynejä, puroja ja lehtometsää. Polku on osa Lahemaalta Iklaan kulkevaa 375 kilometrin pituista Matkatee-reittiä, joten nuotiopaikat ja taukokatokset ovat hyvässä kunnossa. Polun varrelle jää myös linnunpönttömaailma, jossa voi tutustua siivekkäiden erilaisiin asuntoratkaisuihin.

Polkua pitkin pääsee Kablin lintuaseman pihalle, jossa riittää elokuun lopussa hyörinää. Joukko trimmerein varustettuja miehiä taistelee pöheikköä ja heinikkoa vastaan. Hieno rantaniitty ja dyynit on syytä pitää kunnossa, sillä niillä kasvaa kämmeköitä ja muita harvinaisia kasveja.

Kablin lintuasema on tunnettu valtavasta 17 metriä korkeasta rengastusverkostaan, jolla syys-lokakuussa pyydystetään etelään matkaavia pikkulintuja. Syksyn aikana rengastetaan jopa 20 000 pikkulintua, joukossa on myös pöllöjä, petolintuja ja närhiä. Lintuasema aloitti toimintansa jo 1969, joten renkaan on saanut vuosien saatossa jalkaan jo yli puoli miljoonaa lintua. Kablissa tutkitaan myös lepakoiden ja sudenkorentojen muuttoa.

Seitsemän kilometrin päässä Kablista on RMK:n huoltama Lemmen telttailualue. Kauniin hiekkarannan äärellä sijaitseva alue sopii retkikohteeksi myös syksyllä, koska nuotiopaikat ja muu varustus ovat hyvässä kunnossa.

Välimatkat ovat rantatiellä sopivia vaikkapa pyöräilyyn, Kablista on Latvian rajalle Iklaan vain 15 kilometriä. Pyöräilijöitä näkyykin tiellä molempiin suuntiin polkemassa. Autoliikennettä on rantatiellä paljon vähemmän kuin läheisellä Via Balticalla, jossa meno muistuttaa välillä enemmän kilpa-ajoja.

Treimanin kylä on Iklasta enää kivenheiton päässä. Kylä sai nimensä kolmelta mieheltä, jotka selvisivät rutosta hengissä ja perustivat paikalle kolme maatilaa. Treimania kutsuttiin 1700-luvun lopussa Dreimannsdorfiksi, myöhemmin se kantoi myös nimeä Kolmemeeste. Kylän nähtävyyksiä ovat kaksi kirkkoa, vanha postiasema ja merenranta.

Rajakylässä Iklassa tunnelma on erikoinen. Vanha vartiotorni seisoo yhä pystyssä, merkkinä menneistä ajoista. Muuten valtion vaihtumista ei juurikaan huomaa. Toisella puolella rajaa oleva Ainazin kaupunki on aina ollut Viroa lähellä. Sen entinen nimi Heinaste kertoo ajasta, jolloin se vielä kuului Viroon.