Talvi-ilta Nõmmen asemalla
Talvinen ilta kääntyy kylmäksi. ”Tiedäthän, että talvi alkaa tammikuusta?” kysyy vanha mies minulta odotellessamme junaa Nõmmen asemalaiturilla. ”Koska talvi sitten loppuu, maaliskuun alussako?” kysyn. ”Ei, meillä talvi ei lopu vielä silloin, jos koskaan”, vastaa vanha mies filosofisesti ja kävelee lämpimikseen hieman kauemmas laiturilla.
Nõmmen aseman ravintolan kabinetissa on se pöytä, jonka ääressä Viron tasavallan peruskirja allekirjoitettiin kohta sata vuotta sitten. Missä pöytä silloin oli, sitä en tiedä; ehkä Toompean linnan Valkeassa salissa tai ehkä Eestin Pankissa, Tallinnassa. Sitten julistus matkusti Tarttoon, painettiin ja luettiin kansalle eri kaupungeissa 24.–25. helmikuuta 1918, 11 viikkoa sen jälkeen kun Suomi oli julistautunut itsenäiseksi.
Silloin Nõmme oli vielä erillinen, pikkuinen kylä Tallinnan ulkopuolella, 1926 se sai kaupunkioikeudet ja 1980 se liitettiin Tallinnaan. Nyt se on pikkukaupunkimainen esikaupunki, josta maantietä ajavalle näkyy lähinnä erilaisten aidattujen huviloiden kirjo. Nõmmelle pitää mennä junalla, jos haluaa nähdä kaupungin.
Vanha mies haluaa kysyä jotain talvesta, Suomesta ja Virosta, mutta ei tiedä kuinka kysymyksen muotoilisi. Yritän auttaa: ”Vaikka talvi on kylmä täälläkin, on se Suomessa syntyneelle kuitenkin toisenlainen täällä, Keski-Euroopassa.” Vanha mies katsoo minua epäillen. Ero on henkinen. Virosta kulkevat maayhteydet kaikkialle Eurooppaan, Suomessa pitää astua laivaan, jos haluaa jonnekin muualle kuin lähimpiin naapurimaihin.
Mietin junatunnelia, jota 18 konsulttiyhtiötä tutkii. Voisiko se yhdistää Suomen ja Viron? Ja yhdistäisikö se Suomen Eurooppaan, lopultakin?
TEKSTI KIVI LARMOLA, KUVA © SANNA LARMOLA
Kivi Larmola on helsinkiläissyntyinen kirjailija, soittaja ja sarjakuvantekijä,
joka päätyi Tallinnaan vuonna 2014 asuttuaan ensin useita vuosia eri Euroopan maissa.
Lue lisää samasta aiheesta
