Tuoretta tietoa Virosta
16.10.2020 | Luonto

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Matsalun kansallispuisto on parhaimmillaan juuri nyt, kun sen rannat ja niityt täyttyvät tuhansista muuttolinnuista.
Teksti ja kuvat Mikko Virta, kartta Eve Jaansoo 

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaanKurjet kokoontuvat syksyisin Matsalun kansallispuiston alueelle. Põgarin rantaniityllä on laskettu parhaimmillaan jopa 15 000 yöpymään saapuvaa kurkea.

Keemun tornin juurella tuuli puhaltaa kylmästi Matsalunlahdelta. Edellispäivän Aila-myrskyn jälkeen se tuntuu lähinnä vain hellältä henkäykseltä. 

Taivas on lintuja täynnä. Västäräkkejä, peippoja, järripeippoja, nokkavarpusia ja niittykirvisiä pyrähtelee tasaiseen tahtiin kohti etelää. 

Keemun lintutornin vieressä on ruokakattoinen katos, jonka alla on mukava juoda aamukahvit. Räystään alla olevissa pääskysen pesissä oli vielä pari viikkoa sitten isot poikaset.  

Nyt pesät ovat tyhjillään ja pääskynpojat suuressa maailmassa, matkalla kohti tuhansien kilometrien päässä olevia talvehtimisalueita Afrikassa. 

Keemun tornista avautuu hieno näkymä Matsalunlahdelle ja läheisille rantaniityille. Lahden vastarannalla on Haeskan suosittu lintutorni.

Aila-myrskyn tyrskyt ovat muodostaneet rantaan muhkean levävallin, jolla ruokailee kirjava poppoo siivekkäitä: haapanoita, taveja, västäräkkejä ja viisi vitivalkoista jalohaikaraa. On hämmentävää, että tänäkin aamuna yleisin haikara on ollut juuri jalohaikara, eikä yleisempi harmaahaikara. ”Iso vaalee” on nykyään yhä tutumpi näky myös Suomen kosteikoilla.

Merenlahdella uiskentelee puna- ja tukkasotkia, telkkiä ja satoja kyhmyjoutsenia. Lokakuussa niiden seuraan liittyy massoittain tundra- ja valkoposkihanhia. Merenlahti muuttuu vieläkin valkoisemmaksi, kun pikkujoutsenet saapuvat tänne Siperiasta. 

Yhtäkkiä rannan vesilinnut lehahtavat lentoon kuin yhdestä käskystä. Syy säikähdykseen löytyy taivaalta: merikotka. 

Majesteettinen kotka kauhoo jättimäisillä siivillään kohti merta. Tällä kertaa sitä eivät kiinnosta rannan pikkuruiset siivekkäät. 

Keemun lintutorni on monelle suomalaiselle lintuharrastajalle tuttu paikka. Katetusta tornista on mukava katsella merenlahdelle huonollakin kelillä.

Sinitaivaalta kuuluu törähtelyä. Katson ylös ja näen kurkiauroja, useita parvia kaartelemassa taivaalla. 

Keemun rantaniittyjen kohdalla törähtely voimistuu ja siihen vastataan alhaalta niityltä. Tuntuu siltä, että taivaalla matkaavat kurjet kommunikoivat niityllä olevien lajitovereidensa kanssa. Ehkä alhaalla olevat sanovat: ”Tulkaa tänne. Täällä on hyvät sapuskat tarjolla.” 

Kurkiparvet jatkavat kuitenkin kaarteluaan ja nousevat lämpimässä säässä yhä korkeammalle. Tänään taitaa olla liian hyvä keli pysähtyä tauolle. Suurisiipisinä lintuina kurjet hyödyntävät lämpimiä ilmavirtauksia ja muuttavat juuri tällaisina päivinä määrätietoisesti kohti etelää.  

Taas tulee mieleen ajatus siitä, että Matsalu on kuin muuttolintujen ABC-asema, jossa pysähtyy muuttomatkoilla kymmeniätuhansia kurkia, hanhia ja vesilintuja. Tankattuaan kupunsa täyteen linnut jatkavat matkaansa kohti talvehtimisalueita Euroopassa ja Afrikassa.

Matsalun kylässä oli kartano jo 1400-luvulla. Huonoon kuntoon päässyt nykyinen kartanorakennus on rakennettu 1700-luvulla.

Keemun lähellä, Matsalun kylässä kartano kohoaa korkean heinikon kätköistä. Rakennus näyttää olleen tyhjillään vuosikymmeniä. Se on jo päässyt huonoon kuntoon. 

Matsalussa oli kartano jo 1400-luvulla, jolloin hyvät viljelys- ja laidunmaat pitivät huolen elannon saamisesta. 

Nykyinen kartanorakennus valmistui 1700-luvun lopulla. On harmi, että se on niin ränsistynyt. Osansa teki myös neuvostoaika, jolloin rakennuksen saleissa pidettiin jopa lehmiä ja muita kotieläimiä. 

Luonto on ottanut kartanon ympäristössä vallan. Kartanonpuiston rehevõityneessä lammikossa uiskentelee harmaasorsia ja muita vesilintuja. Korkeissa puissa näkyy harmaahaikaroiden pesiä.  

Kahdeksan hehtaarin suuruinen kartanonpuisto on suojeltu. Tammien, vaahteroiden ja saarnien lisäksi puistossa kasvavat Viron vanhimmat ja suurimmat pyökit. 

Virossa osittain asuva Yrjö Olkkonen on retkeillyt Matsalussa jo 90-luvulta alkaen. Matsalussa nykyään jo melko yleinen sakaalikin on sattunut Olkkosen kiikareiden eteen monta kertaa.

Paluumatkalla selaan kaukoputkella Salmen suurta rantaniittyä. Laitumella olevat naudat tulevat ihmettelemään putkihiipparia. 

Säpsähdän, kun musta Mersu pysähtyy kohdalleni ja kuljettaja kysyy viroksi: ”Kas vaatad linde?” 

Aksentista päättelen, että kyseessä on suomalainen. Vastaan, että kyllä, lintuja hyvinkin. Pienen juttutuokion aikana selviää, että autossa istuva mies on jo pitkään Virossa osittain asunut Yrjö Olkkonen, joka on itsekin innokas luontoihminen ja lintuharrastaja. 

”Käyn Matsalussa usein, minulla on Varblassa talo”, kertoo Varkaudesta kotoisin oleva Olkkonen. 

Salmen rantaniityllä uteliaat naudat tulivat ihmettelemään lintuja tiirailevaa miestä. 

Hän kertoo olevansa oikeastaan alun perin metsästäjä, mutta pyssy on vaihtunut kiikareihin. Olkkonen kuitenkin painottaa, ettei ole mikään bongari. 

”Nautiskelen luonnosta kokonaisvaltaisesti. Kun pääsee näkemään jonkin tavallisenkin linnun tai eläimen läheltä, niin se tekee aina vaikutuksen.” 

”Viime syksynä näin tuolla mäen päällä 160 000 valkoposkihanhen muuton”, hän kertoo ja viittilöi mäen harjalle. 

Matsalun uusin tulokas, sakaalikin, on tupsahtanut Olkkosen kiikareiden eteen muutaman kerran. 

”Viimeksi toissa viikolla näin sakaalin Suitsun tornin lähellä. Kun olen vanha metsästäjä, niin tunnen eläimiä hyvin.” 

Matsalussa Olkkonen kertoo käyneensä ensimmäisen kerran jo vuonna 1991. 

”Olin siinä ensimmäisessä aallossa, joka tuli Viroon heti, kun se oli mahdollista. Lintujen perässä tietenkin.” 

Olkkonen on hyvä esimerkki suomalaisesta lintuharrastajasta, joka on löytänyt Viron paremmat lintuapajat jo 90-luvulla. Heti Viron itsenäistyttyä uudelleen osa suomalaisista lintuharrastajista siirtyi Suomenlahden eteläpuolelle retkeilemään. Vuosikymmeniä suljettuna ollut maa oli kiehtova retkeilykohde, josta löytyi jatkuvasti uusia paikkoja. 

Onneksi Viron luonnon taika on säilynyt vielä monissa paikoissa. Sellaisissa kuin vaikkapa Matsalu. 

Matsalun kansallispuisto

• Vuonna 1957 perustettu suojelualue, joka muuttui kansallispuistoksi 2004.  Pinta-ala lähes 500 neliökilometriä.

Yksi Euroopan merkittävimmistä lintukosteikoista. Suojelualueen sydän on 16 kilometriä pitkä Matsalunlahti.

• Matsalussa on Pohjois-Euroopan suurin luhta (4 000 ha) ja Viron suurin ruovikko (2 000 ha).

• Hyvät retkeilymahdollisuudet, useita lintutorneja ja luontopolkuja. Penijõen luontokeskuksesta saa retkeilyvinkkejä ja karttoja.

• Lokakuu on hyvä aika lähteä retkelle Matsaluun. Merenlahdella ja rantaniityillä on silloin paljon nähtävää. Omat kiikarit kannattaa ottaa mukaan.

• Lisää tietoa: www.loodusegakoos.ee

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia

Lue lisää samasta aiheesta

28.1.2023 | Luonto

Vuoden 2023 eläin on liito-orava, vuoden lintu on alli ja vuoden puu on mänty

Vuoden 2023 eläin on liito-orava, vuoden lintu on alli ja vuoden puu on mänty

Liito-oravastaon viime vuosikymmeninä tullut yksi luonnonsuojelun symboleista. Liito-orava on elinympäristönsä ja suojeluasemansa ansiosta suojannut myös monia muita vanhoja metsälajeja … Lue lisää

25.1.2023 | Luonto

Viron vuoden 2023 eläin on liito-orava

Viron vuoden 2023 eläin on liito-orava

Uhanalainen liito-orava, joka on monien metsälajien terveyden ja hyvinvoinnin mittari, on julistettu Viron vuoden 2023 eläimeksi. Vuoden toivotaan auttamaan … Lue lisää

12.1.2023 | Luonto

Suomalainen Tuuli kasvattaa kukkia Peipsijärven äärellä

Suomalainen Tuuli kasvattaa kukkia Peipsijärven äärellä

Talvinen päivä, ensimmäinen aurinkoinen sellainen joulukuussa. Valo hiipii ikkunasta pöydälle ja kuusenhavuille. Kaksi suurta kranssia lähtevät noin 20 minuutin … Lue lisää

31.12.2022 | Luonto

Tallinnan eläintarhaan tuli uusi asukas – lumileopardi Makalu

Tallinnan eläintarhaan tuli uusi asukas – lumileopardi Makalu

Aiemmin joulukuussa Tallinnan eläintarha toivotti tervetulleeksi uusimman tulokkaan, 18 kuukauden ikäisen lumileopardin nimeltä Makalu. Eläintarhassa toivotaan, että nuori tulokas … Lue lisää

26.12.2022 | Luonto

Luonnon symbolit vievät metsiin ja rannoille

Luonnon symbolit vievät metsiin ja rannoille

Kansalliseläin susi (hunt) Sudella on erityinen paikka virolaisessa kansanperinteessä. Vaikka sutta on pelätty, on sitä myös arvostettu ja kunnioitettu. … Lue lisää

16.12.2022 | Luonto

camera icon11
Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa avataan tänään joulukasvien näyttely

Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa avataan tänään joulukasvien näyttely

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan (Tallinna Botaanikaaed) Palmutalossa on tästä päivästä alkaen vuoden loppuun asti avoinna eri maiden joulukasveja esittelevä näyttely. … Lue lisää

10.12.2022 | Luonto

camera icon6
Joulukuussa Tallinnan kasvitieteellinen puutarha esittelee Norjan luontoa

Joulukuussa Tallinnan kasvitieteellinen puutarha esittelee Norjan luontoa

Tallinnan kasvitieteellinen puutarhaon viime keväästä lähtien ollut kasvikunnan suurlähetystö. Joulukuu on omistettu Norjalle. Kuukauden aikana pääsee vierailemaan näyttelyssä, osallistumaan … Lue lisää

12.11.2022 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan marraskuu on omistettu Marokolle

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan marraskuu on omistettu Marokolle

Tallinnan kasvitieteellisestä puutarhasta tuli keväällä 2021 kasvikunnan suurlähetystö. Jokainen kuukausi on omistettu yhdelle maalle. Marraskuu on Marokon kuukausi, johon … Lue lisää