Seremoniamestari
Viron presidentillä on vähemmän valtaa kuin esimerkiksi Suomen, puhumattakaan Yhdysvaltojen tai Ranskan presidenteistä. Virossa häntä usein kutsutaankin alentavasti seremoniamestariksi.
Yksi syy vallan vähäisyyteen on Viron perustuslaki, joka antaa presidentille vain vähän oikeuksia. Toinen valtaa vähentävä seikka on se, että Virossa presidenttiä ei valitse kansa.
Presidentti valitaan parlamentissa. Perustuslain mukaan ehdokkaan asettaminen vaatii vähintään viidesosan kannatuksen parlamentissa. Virossa puoluekenttä on kuitenkin niin sirpaloitunut, että vain kaksi puoluetta, Reformipuolue ja Keskusta, voivat asettaa yksin ehdokkaansa. Tämän vuoksi parlamentissa eli Riigikogussa tehdäänkin ennen äänestystä jos jonkinlaisia poliittisia lehmänkauppoja. Pelin politiikkaa sanoisi edesmennyt Veikko Vennamo.
Presidentin valitsee siis Riigikogu tai – jos kukaan ehdokkaista ei saa kolmella äänestyskierroksella parlamentissa kahden kolmasosan enemmistöä – valitsijakokous, jonka kutsuu koolle parlamentin puhemies. Valitsijakokouksessa on kansanedustajien lisäksi myös kuntien edustajat.
Arnold Rüütel valittiin presidentiksi vuonna 2001, kuten Toomas Hendrik Ilveskin ensimmäisellä kerralla vuonna 2006, valitsijakokouksessa. Vuonna 2006 valitsijakokouksessa oli 347 edustajaa eli 101 kansanedustajan lisäksi 246 maakuntien miestä. Järjestelmä on vähintäänkin kummallinen, epädemokraattinen ja useimmille virolaisillekin täysin epäselvä.
Viron presidentin päätehtävinä on johtaa maan ulkopolitiikkaa, toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä, nimetä hallitusneuvottelija sekä myöntää arvomerkit. Lisäksi vahva presidentti on arvovaikuttaja ja kansallinen isähahmo.
Virassakin on nähty, että vahvalla presidentillä on huomattavasti enemmän valtaa kuin perustuslaki säätää. Tähän vaikuttaa presidentin persoona ja älykkyys. Lennart Merellä oli kyky puhua kansalle sekä taito luoda poliittisia liittoja ja kansainvälisiä suhteita.
Uudelleen itsenäistyneessä Virossa on aina osattu valita aikaansa sopiva presidentti. Lennart Meri oli kommunistisen järjestelmän ulkopuolelta tullut älykkö, kirjailija ja elokuvantekijä, mutta myös loistava poliittinen taktikko. Jo neuvostoaikana vallan kahvassa ollut Arnold Rüütel oli rauhallinen, hyväntuulinen, sovitteleva eli kansaa kokoava presidentti. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa suuren osan elämäänsä elänyt Toomas Hendrik Ilves taas edustaa Viron kansainvälistymistä ja uutta nuorekasta aikaa.
Toivottavasti viisaat päättäjät valitsevat nytkin oikein.
Hüttünen
PIIRROS: EVE JAANSOO
Lue lisää samasta aiheesta
