Satoja miljoonia vuosia vanha nähtävyys
Pohjois-Viron jyrkät kalliotörmät herättävät graniittikallioihin tottuneissa suomalaisissa ihmetystä.
Viron jyrkänteet kuuluvat 1 200 kilometriä pitkään muodostelmaan, jota kutsutaan Baltian klintiksi. Se alkaa Öölannin saaren läheltä ja jatkuu Laatokalle.
Jopa 500 miljoonaa vuotta sit- ten kehittyneet kerrostumat kertovat merien ja sen eläinten evoluutiosta. Kivissä voi nähdä fossiileja vähän hakemalla.
Viron alueella klintti näkyy monessa paikassa, ei pelkästään meren rannalla. Ensimmäisenä Tallinnan satamaan tullessa silmiin osuu Toompean mäen muodostava klinttisaari, joka nousi Baltian merestä noin 10 000 vuotta sitten. Asutus tuli paikalle noin viisituhatta vuotta myöhemmin. Liuskeinen kalkkikivi sopii myös rakentamiseen ja sitä on käytetty tarkoitukseen vuosituhansia. Myös taidemuseo Kumun seinät ovat samaa kiveä. Kiven nimi viroksi on paekivi ja se on viron kansalliskivi.
Aivan Tallinnan läheisyydessä on muutamia rantajyrkänteitä. Lännessä Kakumäellä, joka on hieman Rocca al Maresta eteenpäin, murenee rantaviiva noin kymmenellä sentillä vuodessa aiheuttaen huolta alueen asukkaille. Türisalun rantatörmä, noin 30 kilometriä länteen Tallinnasta, on saanut todistaa niin elokuvaprojekteja kuin itsemurhiakin. Eteenpäin matkatessa on edessä Keilajoen putous.Tallinnasta itään päin 25 kilometriä on erinomainen ympärivuotinen matkakohde, Jägalan putous. Sitä kutsutaan myös Viron Niagaraksi. Virta voi olla jopa 50 metriä leveä ja talvella se muodostaa hienon taideteoksen, jonka sisällä uskaliaat käyvät. Jään muodostama tunneli on unohtumaton näky. Kesäisin putouksen vesiverhon takaa voi kulkea, vaikka ihan vaaratonta se kuitenkaan ei ole.
Kun matkaa jatkaa vielä puolitoista tuntia eteenpäin päästään Itä-Virumaalle. Tällä alueella klintti on korkeimmillaan, yli 55 metriä merenpinnasta, Kõrkkülan kohdalla. Kirkkaalla ilmalla näkyy Tallinna-Narva-tieltä nykyään Venäjälle kuuluvat saaret: Tytärsaaret ja Suursaari. Kun poikkeaa itään mennessä rannan suuntaan, ohittaen Kalle Palanderin kartanon, päätyy Viron korkeimman putouksen, Valasten luokse. Se on 30 metriä korkea, mutta ei luonnon muovaama. Sen ovat paikalliset asukkaat tehneet aikoinaan maan kuivattamiseksi eli valtaojaksi.
Itä-Viron jyrkänteen maisemia voi ihailla lähellä olevan Sakan hotellin kokoustiloiksi tehdystä entisestä rajavartioston tornista tai Toilan kylpylän ikkunoista. Lähistöllä on myös Toila Oru eli Toilan laakson alue, jossa oli Viron ensimmäisen presidentin, Konstantin Pätsin, kesäasunto. Nykyään komea puisto on kunnostettu.
Mikäli liuskeisesta kalkkikivestä, Viron kansalliskivestä, haluaa saada lisätietoja, niin paras paikka siihen on Tamsalun kunnassa, Lääne-Virumaalla oleva Porkuni Paemuuseum.
TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT EAS FOTOPANK, ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta
