Rail Balticille siirtyvä suomalaisliikenne on märkä uni
Rail Baltic -rautatieyhteyden rakentaminen herättää Virossa edelleen kiivastakin keskustelua. Suunniteltua Tallinna-Pärnu-Riika -reittiä vastaan on osoitettu mieltä, allekirjoitettu julkilausumia ja käyty some-kampanjaa. Yhtä selkeää vaihtoehtoa vastustajat eivät tarjoa, sillä kyseessä on hajanainen joukko erilaisine etuineen.
Rail Balticiin liittyy kuitenkin eräs merkittävä seikka, joka on jäänyt tässä keskustelussa vähemmälle huomiolle.
Rail Balticin puolestapuhujat ovat alusta lähtien perustelleet hankkeen kannattavuutta sillä, että Suomikin tarvitsee kunnon rautatieyhteyden Keski-Eurooppaan. Kunhan sellainen valmistuu, Suomenlahden pohjoispuolelta alkaisi virrata Rail Balticia pitkin sekä ihmisiä että varsinkin tavaraa.
Kukaan ei ole vain kysynyt suomalaisilta itseltään. Minäpä kysyin.
Kolmesta suomalaisasiantuntijasta vain logistiikan professori Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta uskoi vakaasti Rail Balticin merkittävyyteen tavaraliikenteessä. Hänen keräämiensä tilastojen mukaan yksilöidyn rahdin (kontit, rekat ja puoliperävaunut) määrä Suomen ja Viron välisessä liikenteessä ohitti vuoden 2015 aikana Ruotsin-liikenteen ja on kasvanut vuosina 1998–2016 keskimäärin lähes 10 prosenttia per vuosi. Potentiaalia siis olisi, vaikkakaan kukaan ei tiedä, kuinka paljon tästä liikenteestä jatkaisi Viroa etelämmäs.
Entinen liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala ja liikenneneuvos Lassi Hilska olivat sen sijaan varovaisempia. Kumpikin korosti, että liikennemääriä on vaikea arvioida, koska kyseessä on täysin uusi reitti, jolla liikennettä ei vielä ole. Hilska on kuitenkin vakuuttunut, että valtaosa Suomen ja muun Euroopan välisestä viennistä ja tuonnista käyttää jatkossakin edullisia merikuljetuksia.
Tutkittua tietoa liikennemääristä ja kannattavuudesta ei ole luvassa edes kahdeksan konsulttiyrityksen helmikuussa julkistetusta selvitystyöstä, sillä se ei keskity Rail Balticiin, vaan Helsingin ja Tallinnan väliseen tunneliin.
Suomalaisen tavaraliikenteen siirtymistä Rail Balticille ei siis voi pitää mitenkään itsestäänselvyytenä. Kysymys kuuluukin – onko sen varaan laskeminen järkevää?
TEKSTI RAIN KOOLI
Kirjoittaja on suomenvirolainen toimittaja.
rain@kooli.eu
Tällä palstalla vuorottelevat kirjoittajina Koolin kanssa Kristiina Kass ja Pentti Nokelin.
Lue lisää samasta aiheesta
