Pärepikseleitä ja merimonstereita
Suomalainen muotoilijapari selvitti virolaisen käsityöperinteen salat.
Aamu Song ja Johan Olin tunnetaan jännittävistä ja leikkisistä muotoiluprojekteista. Salaisuuksia-sarjassa pariskunta on muokannut eri maiden kansallista perinnettä ja luonut niistä omia design-tuotteita.
Viime kesänä pariskunta suhasi viisi viikkoa pitkin Viroa ja kyläili kymmenien pientuottajien luona. Tie vei yrttitilalta lammasfarmille, palavankiven kaivoksesta tekstiilitehtaisiin, Narvasta Muhun saarelle.
Sekä Aamu että Johan ihailevat virolaisten käsillä tekemisen taitoa. Perinteisiä esineitä osataan edelleen tehdä, ja esimerkiksi virolaiset muotisuunnittelijat ovat hyödyntäneet traditiota taitavasti.
Myös yrittäjähenkisyys teki vaikutuksen. Virolaisilla on paljon perinteeseen liittyvää pienteollisuutta. Aamu ja Johan miettivät miten jalostaa jo valmiiksi hyviä tuotteita. Nyt tulokset ovat nähtävillä Viron käyttötaide- ja designmuseossa Tallinnassa 23. helmikuuta asti.
Reissun aikana korealaissyntyinen Aamu ihmetteli Viron hyväkuntoisia, mutta aution tuntuisia teitä ja kyläkeskuksia. Eroja löytyi sekä Suomeen että Venäjään, joiden salaisuuksia he ovat aiemmin tutkineet.
”Joka paikassa meille tarjottiin yrttiteetä, eikä sitä ostettu kaupasta. Ainekset korjattiin kasvimaalta tai pientareilta”, kertoo Aamu.
Samalla pari havaitsi, ettei virolaisilla ole teenjuontiin liittyviä seremonioita tai tuotteita. Jotain voisi keksiä. E.Straussin puu- ja päretuotteisiin erikoistuneessa yrityksessä ideoitiin Taskutassi, päreestä tehty teelasin pidike.
Puunõun verstaalla taikinatiinu päätettiin keikauttaa toisin päin ja niin syntyi teepöytä, jonka irtokannen alle mahtuu koko astiasto.
Samanlaisella ennakkoluulottomalla otteella Aamu ja Johan työstivät Lohu Lelun puisista leikkikaluista lamppuja yhdistämällä niihin ledvalot. Kutomoissa he kehittelivät kukkarohameita ja salataskupuseroita.
Sirelitalun lammastilalla pehmeistä vuodista suunniteltiin todella talvinen asuste, kaulaan kiedottava huivi. Suomalaismuotoilijoita ihastutti isännän taloudellisuus.
”Lampaasta käytettiin kaikki ruhon ja nahan osat. Jopa jalat nyljettiin ja niistä syntyi puuhkaan kaunis yksityiskohta”, Johan kiittelee.
Tuotekehittelyn tulokset ovat pian myynnissä pienessä Salakaupassa, jota Aamun ja Johanin oma Company-firma on pyörittänyt seitsemän vuotta Postitalon kulmalla Helsingissä.
Sympaattinen pari loi helposti kontakteja virolaisiin tuottajiin, joita muotoilijoiden näkemykset puolestaan innostivat. Ihan kaikissa paikoissa lamppu ei vielä syttynyt, Aamua ja Johania jäi muun muassa mietityttämään, mitä kivaa voisi tehdä palavasta kivestä tai kattopäreistä.
Aamu ja Johan aikovat jatkaa myös Salatsarjaa. Aamua kiehtoo Pohjois-Korea, synnyinmaan salamyhkäinen naapuri, mutta se ei luultavasti ole seuraava kohde.
Ajattelun aihetta suunnittelijoille
Projekti syntyi Suomen Viron-instituutin aloitteesta ja koordinoimana, valtion kulttuurinviennin edistämiseen varatuilla määrärahoilla. Hankkeen tarkoituksena on lisätä virolaisten ja suomalaisten yhteistyötä muotoilun alalla ja parantaa tietämystä kansanperinteestä.
Instituutin ohjelmapäällikkö Ingrid Orman toimi sekä projektin koordinaattorina että muotoilijoiden autokuskina Viron-kiertueella ja pitää lopputulemaa erittäin onnistuneena.
”Mahtavaa nähdä tulokset kun on kokenut prosessin. Toivottavasti näyttely saadaan myös Suomeen.”
Projektipäällikkö Ketli Tiitsar Viron käyttötaide- ja designmuseosta on erityisen ilahtunut siitä, että paikalliset tuottajat saatiin mukaan. Hän kehuu Companyn tuoreita ideoita ja omintakeista käsialaa ja uskoo näyttelyn antavan ajattelun aihetta myös kotimaisille suunnittelijoille.
”Virolaisena on jännittävää nähdä, miten omaa perinnettä tulkitaan uudella tavalla. En ole tullut aiemmin ajatelleeksi, että meillä olisi esimerkiksi teekulttuuria.”
Ketli toivoo suomalaisten löytävän Lai-kadulta museon portin ja kävijöiden bongaavan myös muut näyttelyt. Alakerrassa on sisustus- ja valosuunnittelija Mait Summatavetin retrospektiivi, toisen kerroksen sali esittelee neuvostokauden teollisen muotoilun saavutuksia. Niissäkin näkyy voimakkaasti kansanperinteen vaikutus.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta
