Nargen-festivaali: “Minimaalisin eväin maksimaalinen jytky“
Nargen-festivaali
Sama on pätenyt jo kuudetta kertaa pidettävän festivaalin hinta-laatu-suhteeseen ennenkin. Nargen-festivaali on monesta syystä yksi Viron kulttuurikesän kiinnostavimpia tapahtumia. Yksi syy on sen perustaja.
Festivaali lepää karismaattisen kuoronjohtajan, kapellimestarin ja musiikin monitoimimiehen Tõnu Kaljusten harteilla. Hän vastaa koko ruljanssin pyörimisestä ja johtaa itse orkesteria useimmissa esityksissä.
Kaljuste perusti alkuun Nargen Operan nimellä kulkeneen tapahtuman tyhjästä liki autiolle Naissaarelle vuonna 2006, epäilijöiden runsaudesta ja byrokraattien suoranaisesta vastahangasta huolimatta. Sitä ennen Kaljuste oli ostanut saarelta kaksi hehtaaria maata ja raijannut sinne ystävineen ja tukijoineen valtavan, Omarin ladoksi nimetyn tulevan oopperatalon.
Festivaalin nimi juontuu suoraan Naissaaren vanhasta ruotsalaisperäisestä nimestä, joka on alkuaan ollut Nargö ja myöhemmin Nargen.
hdenmiehenoopperasta sekä musiikillisesti että geografisesti laaja-alaiseksi kulttuurifestivaaliksi paisuneen hankkeen toteuttaminen on vaatinut melkoista fanatismia. Virolaisilla on sisua liippaava termi, jonn, joka tarkoittaa itsepäisyyttä ja uhmakkuutta. Sitä Kaljustella on riittävästi omasta takaa.
Muista Viron suuremmista musiikkitapahtumista, Birgittafestivaalista ja Saarenmaan oopperapäivistä, Nargenin erottaa jo se, että esitysten aikahaarukka venyy toukokuulta syksyyn ja paikatkin sijaitsevat eri puolilla Viroa ja jopa maan rajojen ulkopuolella.
Naissaari on eksoottisimmasta päästä, mutta Kaljustella on ollut nenää ja suhteita löytää muitakin, esimerkiksi vanhoja teollisuuskiinteistöjä, joiden akustiikka ja atmosfääri sopivat esitettäviin teoksiin. Kuten Noblesserin valimo ja kulttuurikeskus Katel (Kattila), entinen sähkölaitos.
Nargen suosii virolaisia
Melkoisen spektrin kattaa myös festivaalin ohjelmisto, jossa on nykyään kevyempää ja raskaampaa klassista, näytelmiä, tanssiteoksia, jopa räppiä ja laulelmailtoja. Tõnu Kaljusten mukaan yhteinen nimittäjä on meri ja kesä. Hän liukuu mielellään eri kulttuurin genrestä toiseen ja etsii ideoita vaikka katujen folkloresta.
Kaljuste itse suosii virolaisia säveltäjiä, ja on levyttänyt runsaasti muun muassa Heino Elleriä, Arvo Pärtiä, Veljo Tormista ja Erkki-Sven Tüüriä. Samojen tekijöiden musiikkia on kuultu myös Nargen-festivaalilla.
Nargenin ohjelman yhdeksi merkittäväksi osaksi on vakiintumassa viime vuonna Arvo Pärtin 75-vuotissyntymäpäivien kunniaksi pidetyt Pärtin päivät. Hieno orastava perinne, jonka maailman merkittävimpiin kuuluva säveltäjä on ansainnut. Tänä vuonna Pärtin päivien neljä teosta sijoittuvat syyskuun alkuun.
Ensiesitysten kesä
Tänä kesänä Nargenin herkkuja ovat Pärtin päivien ohella Timo Steinerin uusi ooppera Kaksi päätä sekä Richard Wagnerin todellisena haasteena pidetyn Parsifal-oopperan ensi-ilta elokuussa.
Steinerin oopperan ensi-ilta oli jo kesäkuussa ja esityksiäkin vain kolme. Steinerin surulliseen ja kaihoisaan musiikkiin yhdistyy tositapahtumiin perustuva tarina, jossa eläinkokeita tekevät neuvostotiedemiehet istuttavat koiralle toisen pään. Teoksen hurjan libreton on kirjoittanut Maarja Kangro, ja allegorinen teksti kysyy: jos koirille tehtiin näin, mitä kaikkea tehtiinkään ihmisille.
Heinäkuun alussa Noblesserin valimossa kuullaan varhaista Pärtiä ja myöhäistä Rossinia, ja kuun puolivälissä Omarin ladossa Naissaarella saa ensi-iltansa Tauno Aintsin tanssiteos Antelias puu.
Nargen-festivaali kuuluu itsestään selvästi Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan. Nargen tuo Viroon myös ulkomaisia esiintyjiä, joista voi nostaa esiin Hollannin huiluorkesterin sekä Tallinnan meripäivillä esiintyvän italialaisen Pantakin Companyn. Naamioteatteri yhdistelee commedia dell´arten perinteitä uuteen sirkukseen.
Koko ohjelma osoitteessa www. nargenfestival.ee.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT STANISLAV MONSHKOV, KAAREL MIKKIN
Lue lisää samasta aiheesta
