Tuoretta tietoa Virosta
7.9.2011 | Henkilö

Muodon vuoksi

Muodon vuoksi

Muodon vuoksi

Gurjanova johtaa alan liittoa, järjestää vuotuista Disainiöö-tapahtumaa, yrittää vaikuttaa valtiollisen designpolitiikan muodostumiseen ja suunnittelee itsekin – jos luppoaikaa jää.

Gurjanova kokee olevansa myös kansanvalistaja. ”Monilla ihmisillä on väärä kuva designista. Sitä pidetään elitistisenä, sana ymmärretään jotenkin väärin. Ajatellaan, että design on vain huippumuotia tai sitä, miltä Nokian viimeisin kännykkä näyttää.”

Kun Ilona Gurjanova ryhtyi seitsemän vuotta sitten luotsaamaan Viron muotoiluliittoa, virolaisesta designista puhuttiin paljon, mutta varsinkin turistit ihmettelivät missä sitä oikein näkee – käsityökauppoja ehkä lukuun ottamatta.

Nyt jo onneksi näkee. Viime joulukuussa Kalasatamaan, lähelle Linda Linen terminaalia ja kivenheiton päähän merestä, avattiin Eesti Disaini Maja.

Istumme Ilona Gurjanovan kanssa talon terassilla ja ihailemme merimaisemaa, myymälän hienoa ikkunaa ja taivaanrannan synkänsinerviä pilviä.

Vielä kaksi vuotta sitten oma tila tuntui unelmalta, mutta sitten yhtäkkiä palaset loksahtivat paikoilleen. Kaupan lisäksi rakennus pitää sisällään liiton toimiston ja ravintolan.

Virossa suositaan etnoa ja väriä

”Suomalaisten tapaan virolaiset rakastavat yksinkertaisia muotoja ja minimalistista linjaa, siinä suhteessa olemme hengenheimolaisia.” 

Ilona Gurjanovalla oli kontakteja Suomeen jo nuorena graafisena suunnittelijana. Hän on ollut mukana yhteisissä projekteissa ja seurannut läheltä naapurimaan muotoilijoiden tekemisiä.

Myös materiaalit ovat paljolti samoja. Rakkaus vaaleaan puuhun yhdistää suomalaisia ja virolaisia huonekalusuunnittelijoita. Messuilla Ilona Gurjanova on huomannut, että Ranskassa on turha tyrkyttää koivuvanerista tuolia sisustukseen. Ja huonosti se istuisikin pääosin tummin mööpelein kalustettuun kotiin.

Gurjanovan mukaan virolaisia on aina kiehtonut pohjoismainen estetiikka ja maailmankuva. Baltialle ei ole kehittynyt samaan tapaan omaa identiteettiä.

Väitän, että suomalaisiin verrattuna virolaiset ovat räväkämpiä ja kokeilevampia, ja esimerkiksi kahvilat ovat hienompia kuin Suomessa. ”

Ja varsinkin kahviloiden vessat”, huomauttaa Ilona. Totta, varsinkin ne. Miksi ihmeessä vessoilla pitää pröystäillä? ”

Virossa oli jo neuvostoaikana perinteenä tilata arkkitehdilta sisustus kahvilaan. Kyse on arvokkuudesta. Ja nykyään vessasta on jostain syystä tullut paikan helmi.”

Jota kyllä kannattaa käydä katsomassa vaikkei muuta asiaa olisikaan.

Suomalaiset eivät myöskään näytä osaavan hyödyntää perinteisiä kuvioita ja kansallisia ornamentteja. Virolaiset ovat painaneet Muhun hameen raidat sateenvarjoihin, kumikenkiin ja tennareihin, ja kauppa käy.

Gurjanova myöntää, mutta on kriittinen tennareiden ja kumikenkien suhteen. Ne ovat hänen mielestään pelkkää kiinalaista halpatuontia. Eesti Disaini Majassa myynnissä olevat etnojakkarat sen sijaan ovat hyvä esimerkki siitä, miten vanhoja perinteitä voi modifioida modernilla tavalla niin, että yhdistelmä tuottaa jotain uutta ja luovaa.

Virolaisia perinne kiinnostaa ehkä siitä syystä, että kansallisia aiheita on saanut käsitellä vapaasti vasta reilut parikymmentä vuotta. Opiskeluaikoina Ilona Gurjanovankin tekemä luonnos hylättiin, kun siihen sattui vahingossa sininen, musta ja valkoinen, Viron lipun värit.

Virolaiset etnokuviot voivat olla kuitenkin tuleva hitti.

”Eräs hollantilainen trendinluoja ihastui niihin kovasti. Pitääpä olla varuillaan, ettei joku muu ala myydä niitä Milanon messuilla.”

Designyössä jaetaan muotoilun Oscarit

Gurjanovalla on takanaan kiireinen kesä. Syyskuinen Designyötapahtuma on paisunut vuosi vuodelta ja kuuluu tänä vuonna kaiken kukkuraksi kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan.

Pääkoordinaattoria stressi ei paina, käsillä on vain nautittavia projekteja, jotka eivät tunnu taakoilta. Järjestelyistä vastaava perusporukka on asiantuntevaa ja apuna ahertavat kymmenet vapaaehtoiset.

Designyö syntyi alun perin esittelemään virolaista muotoilua ja suunnittelua. Jo kuudetta kertaa järjestettävän tapahtuman painopiste on vähitellen siirtynyt kansainväliseen toimintaan, ja ohjelmassa on enemmän seminaareja ja konferensseja.

Erityisen ylpeä Ilona Gurjanova on siitä, että Designyö sai kunnian jakaa muotoilumaailman Oscarit, Design Management Europe Award -palkinnot.

Ehdokkaiksi pääsi myös kaksi virolaista yritystä, joista toinen on pärnulainen Supelsaksadkahvila.

”Se on hyvä esimerkki kokonaisvaltaisesta lähestymisestä, johon kuuluu asiakaspalvelu, lähiruoka ja jopa tarjoilijoiden sukkahousujen väri”, Gurjanova arvioi.

Designyössä pohditaan tällä kertaa paljon juuri palvelujen muotoilua. Painopisteinä ovat innovaatio ja ihmiskeskeinen design, teknologian merkitys arkielämässä. Tallinn for all -projekti selvittää miten kaupunki palvelee kaikkia asukkaitaan.

Teemaan liittyy myös ympäristönäkökulma, uusiokäyttö ja säästävä elämäntapa. Se sopii hyvin Virossa viime vuosina virinneeseen ekotrendiin ja luomun suosioon. Eko on innostanut muun muassa muodinluojia.

”Ylipäänsä muotoilun fokus on siirtymässä siihen, ettei tehdä kauniita ja tarpeettomia esineitä vaan mietitään, miten ihmisten elämä tehdään helpommaksi”, kiteyttää Gurjanova.

Design lisää kilpailukykyä

Suunnittelu ja muotoilu linkittyvät lujasti yhtäältä tuotteen käyttötarkoitukseen ja toisaalta bisnekseen. Talous ja tekniikka kulkevat käsi kädessä luovuuden kanssa.

Ehkä siksi Helsingin Aaltoyliopisto kiinnostaa Gurjanovaa kokeiluna. Tuottaako synkronoitu opinahjo opiskelijoita, jotka hallitsevat paremmin kokonaisprosessin. Vai pitäisikö luovan henkilön keskittyä vain luovuuteensa, yrittämättä samalla olla liiketalouden ja teknisten kysymysten ekspertti. 

Gurjanovan mielestä Viro olisi ideoiden osalta kilpailukykyinen, mutta tuotanto ontuu, johtuen paljolti sisämarkkinoiden pienuudesta.

”Tuotteita tehdään puolittain käsityönä, mikä toisaalta on lisäarvo niille, jotka ovat kyllästyneet massatuotantoon.”

Ongelmana on myös valtiollisen tuen puute ja päättäjien hieman ristiriitainen suhtautumistapa. Vaikka yhtäältä nähdään designin imagoarvo, joka luo maakuvaa ulospäin, Gurjanova kokee, ettei luovia aloja pidetä prioriteettina eikä etsitä keinoja, jolla virolaiset muotoilijat nostettaisiin näkyviin. Edes Disaini Maja ei saa tukea sen enempää valtiolta kuin kaupungiltakaan.

”Ongelma on sama kuin muillakin kulttuurin aloilla: miten esittää excel-taulukossa luovan talouden tuotot ja hyödyt.”

Ensimmäinen yritys lohkaista muotoilulle osuus valtionbudjetista tehtiin 2002. Nyt valmisteilla on uusi aloite. Painetta syntyy myös ulkopuolelta: designin integroimista talouspolitiikkaan pohditaan Euroopan unionissakin jo korkeimmalla mahdollisella tasolla. Sitä kautta tulevat lopulta myös direktiivit ja keinot, uskoo Gurjanova.

”Unionissa kyse on loppujen lopuksi protektionismista. Kiinassa avataan joka vuosi 500 muotoilualan oppilaitosta eikä se kohta ole vain halpa alihankintamaa.”

Muotoilun tärkeyttä Gurjanova on paasannut myös virolaisille yrittäjille. Pelkkään alihankintaan uskoneet firmat kuukahtivat laman iskiessä. Hyvän muotoilun luoma pohja pitää hengissä myös surkeina aikoina.

Kansainvälisesti menestyneimpänä virolaisena brändinä Gurjanova pitää Ivo Nikkoloa, jonka vaateliikkeitä on ollut Suomessa, Ruotsissa ja Pietarissa.

Haaveissa klusteri

Ihan tumput suorina virkamiestasolla ei Virossakaan ole seisty. Tallinnan kaupungin aikaansaannosta on luovien alojen yrityshautomo Loomeinkubaator, jonka syntyprosessiin Ilona Gurjanova osallistui.

Alkuun liiton toimistoa kaavailtiin samoihin Baltikan korttelin tiloihin, mutta kun kävi ilmi, ettei designmyymälä olisi mahtunut sinne, ajatuksesta luovuttiin. Muotoiluväen haaveissa ollut laajempi klusterin luominen ei vielä toteutunut.

Gurjanova toivoo, että jossain päin Tallinnan keskustaa syntyisi kokonainen designalue. Sellaista kaavailtiin Rotermanin kortteliin, mutta hanke olisi edellyttänyt myös julkista tukea. Tällä hetkellä virolaista muotoilua löytää Disaini Majan lisäksi Nu Nordik -kaupasta, yksittäisistä käsityömyymälöistä ja muotiateljeista.

Mutta palataanpa Disaini Majaan. Ilona Gurjanova kapuaa toimistopöydän taakse toiseen kerrokseen ja minä pidän sadetta myymälässä. Väkisinkin tulee mieleen se Muhu-raitainen sateenvarjo, jota täällä ei myydä.

 

Designyö jo kuudetta kertaa

* Designyö on Viron merkittävin muotoilufestivaali, jonka sateenvarjon alla järjestetään 16.–25. syyskuuta Euroopan innovaatiofestivaali IF… sekä

Tallinnan muotiviikot, lukuisia näyttelyitä, seminaareja, työtupia ja happeningeja kaupoissa ja kaduilla.Esillä ovat myös Lahden biennalen parhaat palat.

Pääpaikkana on Rotermannin kortteli, jossa Designyöllä on oma klubi.

Design Management Europe Award -palkinnot jaetaan Kumussa 23.9.

* Lisätietoa netistä: www.disainioo.ee sekä facebookista.

* Tallinn Fashion Weekin omat sivut: www.estonianfashion.eu.

 

TEKSTI ARJA KORHONEN,

KUVAT ANDREI CHERTKOV JA MARI KADANIK

 

Lue lisää samasta aiheesta

29.1.2023 | Henkilö

Vaikka putinistit yrittävät kampittaa, Sofi Oksanen uskoo virolaiseen leipään ja kieleen

Vaikka putinistit yrittävät kampittaa, Sofi Oksanen uskoo virolaiseen leipään ja kieleen

Sofi Oksanen vastaa haastatteluun tällä kertaa Kroatiasta, jossa hänen ylistystä saanut Koirapuisto-teoksensa on vastikään ilmestynyt. Vuonna 2019 julkaistun romaanin … Lue lisää

19.12.2022 | Henkilö

Tuore suurlähettiläs Vesa Vasara: ”Koskaan ei saa missata hyvää kriisiä”

Tuore suurlähettiläs Vesa Vasara: ”Koskaan ei saa missata hyvää kriisiä”

Suomen Viron uusi suurlähettiläs Vesa Vasara on paitsi optimisti, myös kokenut diplomaatti, joka näkee mahdollisuuksia sielläkin, missä muut näkevät … Lue lisää

8.12.2022 | Henkilö

Tallinnassa ainakin 200 kertaa – eikä kyllästytä

Tallinnassa ainakin 200 kertaa – eikä kyllästytä

Helsingin Länsisatama on Saila Björkmanille tuttu paikka. Sieltä hän on noussut Tallinnan laivaan tänäkin vuonna jo kohta parikymmentä kertaa. … Lue lisää

20.9.2022 | Henkilö

camera icon10
Vilen Künnapun taiteessa voivat Jeesus ja alaston nainen olla vierekkäin

Vilen Künnapun taiteessa voivat Jeesus ja alaston nainen olla vierekkäin

Otsikko voi aiheuttaa osassa lukijoista hämmennystä. Sitä pitää siis vähän selittää. Molemmat asiat ovat Vilen Künnapulle rakkaita ja pyhiä … Lue lisää

23.7.2022 | Kulttuuri

Kimmo Pohjonen: ”Soittaessani sukellan syvälle ugrilaisiin geeneihin”

Kimmo Pohjonen: ”Soittaessani sukellan syvälle ugrilaisiin geeneihin”

Tätä haastattelua tehtäessä kesäkuun alussa, oli Kimmo Pohjonen palannut edellisenä päivänä Tallinnasta Helsinkiin. Kliseisesti sanottuna Pohjonen oli väsynyt mutta … Lue lisää

4.7.2022 | Henkilö

Tuhansien askeleiden tori

Tuhansien askeleiden tori

Kevät 1988 oli kiihkeää aikaa. Sosialistinen maailma eli Neuvostoliiton etupiiri natisi liitoksistaan. Kaikkialla puhuttiin politiikkaa ja siitä puhuttiin koko … Lue lisää

28.5.2022 | Henkilö

Jukka Toijala vie Viron ykköslajia Euroopan huipulle

Jukka Toijala vie Viron ykköslajia Euroopan huipulle

Eräs, jo vähän aikuisemman oloinen pysähtyy juttelemaan hetkeksi ajankohtaisista kuulumisista. Nainen osoittautuu entiseksi huippulentopalloilijaksi ja nykyiseksi urheilijoiden psyykkiseksi valmentajaksi … Lue lisää

22.5.2022 | Ostokset

Stylisti Ženja Fokin unelmatyössään – ”luon vaatteilla tarinoita”

Stylisti Ženja Fokin unelmatyössään – ”luon vaatteilla tarinoita”

The Baltic Guide: Mikä antoi sinulle sysäyksen kohti muodin maailmaa? Ženja Fokin: Matkani muodin maailmaan alkoi puhtaasta sattumasta. Jokainen … Lue lisää