Merta päin
Teemavuoden aikana merta lähestytään Virossa monesta kulmasta.
Viron kulttuuriministeriö julisti vuoden 2016 merikulttuurin vuodeksi. Idea syntyi edellisen kulttuuriministerin Urve Tiiduksen päässä.
Meri on epäilemättä osa virolaista identiteettiä. Meri on antanut työtä, ruokaa ja huvia, kantanut vaikutteita muualta. Hemingwayn väitetään sanoneen, että maailman joka satamasta löytyy virolainen.
Rantaviivaakin on liki 3 800 kilometriä, josta suurin osa rajautuu mereen. Maarajaa on vain vaivaiset 645 kilometriä.
Ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Viron merimuseo. Projektijohtaja Karen Jagodinin mukaan virolaiset olivat aikoinaan hurjiin viikinkeihin verrattava merenkulkukansa.
”Vuosi on omistettu mereen liittyville tavoille ja perinteille sekä rannikon ja meren kanssa elämisen taiteelle”, muotoilee Jagodin.
Neuvostoaika katkaisi hetkeksi yhteyden merelle, mutta nyt virolaiset ovat kääntäneet katseensa sinne uudelleen, kuten teemavuoden logo kehottaa.
Kulttuurivuosi etenee aaltoina. Alkuvuodesta esitellään historiaa ja rannikkoseutujen aineellista ja henkistä perintöä. Keväällä korostetaan meriturvallisuutta ja -tietoutta. Kesä on tietenkin pyhitetty rannoilla löhöilylle ja viihteelle.
Syystalvella pohdiskellaan meren tulevaisuutta – ollaanko Virossa vain rannikon asukkaita vai merkitseekö merivaltiona oleminen jotain enemmän?
Talvella merikulttuuriset tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin. Kalenterissa on näyttelyitä ja eri teemoihin keskittyviä keskustelutilaisuuksia.
”Tarkoitus on myös mennä jäälle kalaan. Kalastajien kanssa on valittu 12 nimikkokalaa, yksi jokaiselle kuulle. Kalaruokien reseptejä julkaistaan Nami-namin portaalissa”, kertoo Jagodin.
Ideakilpailulla kerätään lisää toteuttamiskelpoisia hankkeita, vaikka niistä ei tunnu olevan pulaa. ”Merta fanitetaan Virossa paljon, ja joka päivä kalenteriin putkahtaa uusia tapahtumia.”
Digitalkoilla kootaan merenkulkuun liittyviä vanhoja valokuvia, jotka tullaan julkaisemaan Facebookissa.
Rantaretki vie kalastajakyliin
Karen Jagodinin mukaan myös turistit ovat tervetulleita nauttimaan teemavuoden runsasta antia. Tarjolla on tapahtumia pienille ja suurille, intiimeistä elämyksistä massafestivaaleihin. Suurin osa niistä on ilmaisia.
Turistipyydyksiä välttelevät voivat kokea autenttista elämänmenoa ja tutustua paikalliseen kulttuuriin osallistumalla Rannaretk-nimiseen tapahtumasarjaan huhtikuusta lokakuuhun.
Rantaretkillä tutustutaan saarten ja kalastajakylien tapoihin, historiaan ja erityisyyteen kaikkiaan 24 lauantaina. Mukana ovat muun muassa pohjoisrannikon idylliset Viinistu, Käsmu ja Karepa sekä eksoottiset Pranglin, Muhun ja Kihnun saaret.
”Jossain paikassa savustetaan kalaa ja tarjotaan kotikeittiön herkkuja, toisessa kylässä myydään paikallisia käsityötuotteita, kolmannessa musisoidaan tai tanssitaan perinnetansseja.”
Vieraat voivat joutua yllättäen myös merelle, kaloja perkaamaan tai selvittelemään verkkoja.
”Paras tapa on tulla omalla purje- tai moottoriveneellä. Virossa on 110 piensatamaa, joista neljäsosaa on kunnostettu juuri viime vuosina ja oheispalveluitakin on lisätty.”
”Majoittua voi rannikon hotelliin tai kylpylään, matkailutilalle tai leirintäalueelle. Ja maaseudulla telttailu on pikemminkin sallittua kuin kiellettyä”, Jagodin vinkkaa.
Lukuisat Viron rannikkoseutujen kesäfestivaalit on koottu teemavuoden sateenvarjon alle.
Putken aloittaa silakkafestivaali Tõstamaalla toukokuun puolivälissä ja päättää Muinaistulien yö 28. elokuuta. Tallinnan meripäivien teemana ovat tällä kertaa viikingit, ja tapahtuma huipentuu meriaiheisten laulujen konserttiin Lentosatamassa.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV, VIRON MERIMUSEO
Lue lisää samasta aiheesta
