Luovuudelle luovutetut
Luovuudelle luovutetut
Kun nämä kaksi kohtasivat, syntyi jotain aivan ainutlaatuista.
Kaikki alkoi siitä, kun Tarton kaupunki päätti luovuttaa Kalevikadulta kolme romahtamaisillaan ollutta puutaloa luovan talouden keskukselle. Paikasta muotoutui nopeasti synergeettinen luovuusvoimala, joka on myllynnyt työtä ja ideoita ja saanut koko alueen kukoistamaan.
”En itsekään uskonut, että kehitys olisi ollut näin henkeäsalpaavan nopeaa”, ihmettelee keskusta johtava Raul Oreškin.
Vauhtia kuvaa se, että Raul Oreškin aloitti homman pyörittämisen 2009 ja aikoo pitää ensimmäisen kesälomansa vasta tänä kesänä. Hän on luvannut sen muille työntekijöille, jotka ovat ilmeisesti huolissaan pomonsa jaksamisesta.
Tontin kolme taloa on pitänyt remontoida lattiasta kattoon – viimeisin eli Kalevi 17 saatiin käyttöön maaliskuussa. Samalla on pitänyt kehittää sisällöllistä toimintaa.
Säpinää oli myös toukokuun lopussa. Luovan talouden keskuksessa vietettiin samaan aikaan Karlovan kyläjuhlaa ja Antoniuksen käsityöpihan avajaisia.
Mutta pihalla vastaan tulevat ihmiset tuntuvat säteilevän intoa ja innovatiivisuutta joka suuntaan. Rentous ja tyytyväisyys paistaa kasvoilta.
Päänsilitystä Brysselistä
Luova talous on monen mielestä pelkkää boheemia haahuilua. Tartossa on kuitenkin näytetty, että luovassa taloudessa on potkua. Kehuja on tullut oikein Brysselistä asti: Alkuvuodesta keskus valittiin Euroopan kahdeksan parhaan vastaavan joukkoon. Harjoittelijoita virtaa muista maista.
Perusolemukseltaan keskus on yrityshautomo. Haudokit valitaan kolmeksi vuodeksi, yrittäjä saa tilat ja opetusta, ja sen jälkeen pitäisi pärjätä omillaan.
Yrittäjiä on laidasta laitaan, pitsinnyplääjästä maisema-arkkitehteihin. On vaneristudio, vapauttavan hengityksen opetusta, muotiputiikkeja ja elokuvien tuotantoyritys. Vastavalmistuneeseen taloon ovat pesiytynyt uuden teknologian yritykset. Taidelainaamon työt ovat kävijöiden nähtävillä keskuksen seinillä.
Kalevin kompleksiin sisältyy lisäksi seminaaritiloja, kaksi galleriaa ja Disainimajan myymälä, jossa on 50 tekijän töitä eri puolilta maata. Vierashuoneita käyttävät kouluttajat ja ulkomaiset vierailijat. Kahvila Spargelia luotsaa Tarton tunnetuin kokki.
Tarton vanhassakaupungissa toimiva romanttinen Antoniuksen käsityöläispiha siirtyi keskuksen alaisuuteen viime syksynä.
”Yrittäjyyden edistämisen ohella keskuksesta on lisäksi välillistä hyötyä. Kunnostetut talot toimivat esikuvana ja ne ovat nostaneet koko alueen arvoa ja samalla kiinteistöjen hintoja”, Oreškin muistuttaa.
Ilman keskusta talot olisivat luultavasti mädäntyneet sijoilleen, vaikka ovatkin suojelukohteita. Talojen onni on, että ne luovutettiin luovuudelle.
Raul Oreškin odottaa paljon myös kesäkuussa avattavalta puistolta, joka on piilotellut rakennusten takana kaupunkilaisilta vuosikymmeniä. Moni on ällistynyt tajuttuaan, mikä paratiisi sijaitsee aivan kaupungin keskustassa.
Mihin suuntaan keskus seuraavaksi kehittyy? Oreškin heittää uuden idean. ”Luovan talouden yrittäjille paikka on erityisen tärkeä, se on osa imagoa. Ehkä hallinto voisi muuttaa sen sijaan, että yrittäjät joutuvat lähtemään hautomoajan päätyttyä.”
Inspiraatiota ja tukea toisilta
Myynti- ja markkinointijohtaja Auli Solo on töissä keskuksessa, mutta hänellä on myös oma yritys, joka kehittää kulttuurimatkailua. Hän on muun muassa luonut Sipulitie-konseptin, joka pyrkii tuotteistamaan Peipsijärven matkailureitin.
Solon ei tarvitse kauaa miettiä, mikä Tarton luovan talouden keskuksessa on tärkeintä.
”Olennaisinta on se äärimmäisen luova ja innostava synergia, joka kompleksissa vallitsee sekä yrittäjien että henkilökunnan kesken.”
Lisätietoa: www.lmk.ee, Facebookissa: loomemajanduskeskus
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT TARTU LOOMEMAJANDUSKESKUS
Lue lisää samasta aiheesta
