Leivänteon pitkät perinteet
Leivänteon pitkät perinteet
Leivän suosio on ollut viime vuosina laskussa. Viron uudelleenitsenäistymisen aikaan maassa tuotettiin kaksi kertaa enemmän leipää kuin nyt. Tumman ja vaalean leivän tuotanto on tällä hetkellä noin 70 000 tonnia vuodessa. Suomen teollisuus tuottaa noin kaksinkertaisen määrän ruokaleipää (158 000 tonnia).
Leipomoita on Virossa sulautunut yhteen, mutta samaan aikaan on myös syntynyt uusia pieniä leipomoita. Samoin nykyaikaiset vaatimukset eli luomu ja karppaaminen vaikuttavat alan kehitykseen. Perinteisiä leipiä, kuten saarenmaalaista lihaleipää, saa ostaa useimmiten erilaisista tapahtumista kuten markkinoilta. Kotona tehtävän leivän puolestapuhujana on esiintynyt presidentinrouva Evelin Ilves, jonka ruisleivän juuri on levinnyt moneen virolaiskotiin.
Leiväntekoon erikoistunut Leibur, joka viettää tänä vuonna 250-vuotisjuhlia, kuuluu nykyään Vaasan-ryhmään. Virossa toimii myös Fazer, joka valmistaa leipien lisäksi konditoriatuotteita sekä eineksiä. Molempien tuotantoa viedään myös Suomeen. Viime vuosina on virolaisen niin sanotun mustan leivän oheen tullut erilaisia halkaistuja ruissämpylöitä. Suomalaisten tuntemat Ruispala ja Reissumies ovat täälläkin edustettuina. Virolaisen leivän tummuus syntyy tavallisesti maltaista, mutta viime aikoina on tullut markkinoille myös paahtoleiväksi sopivia ruistuotteita. Valmistajien tuotannosta löytyy myös gluteenittomia ja laktoosittomia tuotteita.
Pagaripoisid on tunnettu lähinnä kakuista, mutta myös he tuottavat leipää. Virolaisten juhlakahvipöytien ehdoton osa on makea, runsastäytteinen stritsel tai kringel.
Leipäviikolla, syyskuun 16. Viron ulkomuseossa Rocca al Maressa vietettiin syysmarkkinoita Viron leipä -teemalla. Leivän sekä luomutuotteiden tekijöitä ja myyjiä oli runsaasti paikalla. Yksi niistä oli Seidlan tuulimylly. Se sijaitsee Järvamaalla, Albun kunnassa ja on maan ainoa toimiva hollantilais- eli mamsellituulimylly. Sieltä, tai vaikkapa Tallinnan NOP-kaupasta, saa terveellistä kokoviljajauhoa leivontaan.
TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta