Tuoretta tietoa Virosta
7.11.2016 | Historia

Lähetystön juhlapäivä

Lähetystön juhlapäivä

Suomen suurlähetystö palasi Toompealle tasan 20 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi lähetystö avaa ovensa vieraille 12. marraskuuta.

 

Lähetystörakennuksella on pitkä historia Suomen kanssa, sillä jo vuonna 1926 Suomen hallitus osti rakennuksen silloiselta poliitikolta ja tulevalta presidentiltä Konstantin Pätsiltä. Saksalaismiehityksen aikaan (1941–1944) talossa oli SS-päämaja. Toisen maailmansodan jälkeen talon uudeksi omistajaksi tuli Neuvostoliitto. Miehityksen alettua rakennukseen muutti Tallinnan teknillisen korkeakoulun osastoja. Entisestä Pätsin kotitalosta tuli myös opiskelija-asuntola. Vuonna 1969 rakennukseen muutti kansalliskirjaston musiikkiosasto.

 

Diplomaattisuhteet Viron ja Suomen välillä palautettiin elokuussa 1991, 51 vuotta edustuston sulkemisen jälkeen. Toompean rakennuksen palauttamisesta allekirjoitettiin sopimus 1993. Nykyinen suurlähettiläs Kirsti Narinen oli lähetystörakennuksen palauttamisen aikaan paikalla.

”Suurlähetystörakennuksen palauttaminen oli osa Suomen ja Viron valtiollisten suhteiden palautumista taas normaaleiksi neuvostomiehityksen jälkeen. Viron lähetystörakennus Kaivopuistossa oli päätynyt Bulgarian omistukseen eikä Viro harkinnutkaan muita toimitilamahdollisuuksia. Ja lopulta Viron hallitus teki päätöksen Suomen talon palauttamisesta ennen kuin Helsingin järjestelyt olivat varmistuneet. Olin mukana tuossa prosessissa ulkoministeriön Baltia-virkamiehen ominaisuudessa. Viro sai Itäisen puistotiensä ja Suomi Kohtu 4:n.

Kauneutta voidaan rakentaa ja tiloja voidaan vuokrata tai ostaa. Mutta Kohtu 4:n tarina, sen kuvaama Viron historia ja Suomen historia pienenä siivuna mukana, on jotain ainutlaatuista. Uskomaton kokemus oli olla tuolloin osa tuota tarinaa. Harvalle kollegalle tulee uran aikana mahdollisuus jättää pysyvä ja näkyvä jälki oman maan ja asemamaan historian maisemaan. Ja hienoa oli myös palata Tallinnaan. Taloonhan liittyy myös monta henkilökohtaista muistoa ja tarinaa, muun muassa puoliso löytyi rakennustyön tiimoilta.”

 

Huonoon kuntoon päässeen talon entisöinti oli valtava urakka, mutta sitäkin mieleenpainuvampi kokemus.

”Remonttivaihe oli pitkä ja monimutkainen. Arkeologit kaivoivat ja arkkitehdit suunnittelivat taloa pala palalta ja rakentajat rakensivat missä kykenivät. Alussa kyllä tuntui, ettei talosta koskaan voi tulla valmista tai kaunista, niin huonossa kunnossa ja purkutöiden jälkeen vieläkin huonommassa kunnossa talo oli. Päivä paistoi kattojen läpi eikä oikein missään ollut turvallista astella. Talo valmistui kuitenkin arkeologia-kaivaukset pois lukien aikataulussa – suunnittelu- ja rakennustyö kesti kolmisen vuotta.

Mutta sitäkin upeampaa oli sittemmin seurata talon valmistumista, mikä sekin sujui pala palalta. Huone ja kerros kerrallaan kokonaisuus alkoi hahmottua. Innostus oli valtava, kun vihdoin syksyllä 1996 pääsimme avaamaan sisustuslähetyksiä, oli kuin olisi ollut pitkään joulu. Oli koskettavaa nähdä, kun tilat viimein avattiin yleisölle. Kauneus ja restaurointityön jälki oli monille mykistävä elämys. Erityisesti muistan presidentti Merin ensireaktiot – talojen palauttaminen oli hänelle kunnia-asia ja toteutunut unelma kiilsi myös hänen silmäkulmassaan.”

Vuosipäivän kunniaksi suurlähetystö järjestää avoimien ovien päivän lauantaina 12. marraskuuta, jolloin jokainen voi tutustua lähetystön tiloihin ja valokuvanäyttelyyn, joka kertoo rakennuksen vaiheista miehitysvuosina. Erityisen paljon kuvia on ajalta, jolloin rakennuksessa toimi teknillinen korkeakoulu. 

 

Mistä löytää?
Avoimien ovien päivä 12.11. kello 11–15.
Suomen Tallinnan-suurlähetystö, Kohtu 4, Tallinna.
www.finland.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA SUURLÄHETYSTÖN VALOKUVANÄYTTELY

Lue lisää samasta aiheesta

12.3.2024 | Historia

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Vaivara Sinimägede muuseum (Vaivaran Sinimäkien museo) on Itä-Virumaalla Sinimäellä, sijaitseva museo, joka esittelee toisen maailmansodan aikana käytyyn Sinimäen taisteluun … Lue lisää

10.3.2024 | Historia

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Viro on suomalaisille läheinen ja rakas maa, kaksonen, jossa vieraillaan ahkerasti. Maan kulttuuri ja historia kiinnostavat myös matkailijoita. Professori … Lue lisää

25.2.2024 | Historia

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf 1632 juuri ennen Lützenin taistelua, jossa hän kaatui. Suurvalta Ruotsi tarvitsi … Lue lisää

4.2.2024 | Historia

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Tänään 4. helmikuuta Tallinnan ulkoilmamuseossa on mahdollista oppia erilaisia ​​kynttilänvalmistustekniikoita ja tutustua kristillisen kynttilänpäivän virolaisiin traditioihin. Kynttilänpäivä on kristillisessä … Lue lisää

27.1.2024 | Historia

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

Rakennuksen vaatimaton ulkokuori ei kiinnitä ohikulkijan huomiota. 1930-luvun kerrostalo keskustan ja rautatieaseman välissä kätkee sisäänsä kuitenkin synkän menneisyyden. Tässä … Lue lisää

10.1.2024 | Mainos | Historia

camera icon10
Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Mainos Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Viro on merenkävijämaa. Maa on pieni, mutta se on kamppaillut vakuuttavasti paikastaan ​​suurten merimaiden joukossa. Ja globaalissa mittakaavassa Virossa … Lue lisää

29.12.2023 | Historia

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

”Praktiline ilu. Käekotid, rahakotid, kandekotid ja lahttaskud ERMi kogudest” eli ”Käytännön kauneus. Käsilaukut, lompakot, kantolaukut ja avotaskut ERM:n kokoelmista” … Lue lisää

23.12.2023 | Historia

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Virolaisten joulunvietto on todella muuttanut muotojaan aikojen saatossa. Nykyään se ei olennaisesti eroa skandinaavisesta jouluperinteestä, joulunpunainen on nykyään vain … Lue lisää