Kumpujen ja järvien maa
Muusikot Mari Kalkun ja Tuulikki Bartosik johdattavat kotiseudulleen Rõugeen, Võrumaan sydämeen.
Kansanmuusikko Mari Kalkunin juuret ovat syvällä Rõugen mullassa, tarkemmin sanottuna Viitinan seudulla, jossa hän asuu esivanhempiensa talossa.
”Sukuni on asunut samaisessa talossa jo sadan vuoden ajan. Olen täältä kotoisin ja täällä ovat juureni. Se olikin syynä muuttooni tänne, mutta pidän hyvin paljon myös võrumaalaisesta luonnosta”, hän kertoo heinäkuisen helteisenä päivänä Rõugessa.
”Täällä on säilynyt tietynlainen villeys, luontoa ei ole liikaa taltutettu. Voi vielä löytää uusia, jänniä paikkoja.”
Mari Kalkun palasi Rõugeen puolitoista vuotta sitten asuttuaan muun muassa Tallinnassa, Viljandissa ja Helsingissä, jossa hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa. Veri veti kuitenkin takaisin kotiseudulle.
Mari Kalkunia kiehtovat erityisesti järvet ja kumpuileva maisema, mutta myös kansanperinne.
”Muusikkona saan energiaa vanhasta perinnekulttuurista, jonka merkkejä voi löytää myös luonnosta. Võrumaalla on ainutlaatuinen ristipuiden perinne. Kun ihminen kuolee, kaiverretaan puun kuoreen risti.”
Tapa on hänen mukaansa yhä hengissä Võrumaalla. Ristipuut on nyt kartoitettu ja ne löytyvät myös internetistä.
”Suosittelenkin käymään ristipuiden luona, sillä niin sattuu sellaisiin paikkoihin, joihin ei ehkä muuten tulisi mentyä. Ristipuita löytyy Võrumaalla joka puolelta”, hän vinkkaa.
Viitinan kylä on erityisen lähellä Mari Kalkunin sydäntä. ”Se on pieni ja kaunis kylä, jota on sopivasti kunnostettu. Ja Viitinan järvi on ehdoton lempijärveni. Viitinan eteläpuolella sijaitsevaan Meegomägeen liittyy paljon jännittäviä tarinoita.”
Mari Kalkunia kiehtovat Rõugen seudun vanhat, tyhjiksi jääneet talot ja ajanpatinaa henkivät kylät.
”Rõugesta Haanjaan vievät tiet ovat jo itsessään nähtävyys, ne ovat niin mutkaisia ja mäkisiä. Aikoinaan ne tehtiin sellaisiksi, jotta hevoset jaksaisivat vetää kärryjä ylämäissä. Yksi sellainen tie on muun muassa Kõkon kautta Haanjaan kulkeva tie.”
Hän suosittelee myös Pähnin luontokeskusta, jossa on perusnäyttely ristipuista. Lisäksi suojelualue on kuuluisa metsässä sijaitsevista puisista kovaäänisistä, joissa voi kuunnella luonnon ääniä.
Kansanmuusikko ja musiikkipedagogi Tuulikki Bartosik kertoo myös olevansa paluumuuttaja. Hän suunnittelee muuttavansa perheensä kanssa Ruotsista Rõugeen lähiaikoina. Myös Tuulikin suku on kotoisin Rõugesta. Hän eli lapsuutensa Võrussa ja oli usein isoäidin luona Rõugessa.
Isoäidin luona hän kuuli enimmäkseen võrun kieltä ja oppi sitä myös puhumaan, tosin ensin hän oppi laulamaan. Tuulikki Bartosikin, Mari Kalkunin ja Ramo Tederin viime syksynä julkaisema võrunkielinen Upa-Upa ubinakõnõ -lastenlevy on saavuttanut suurta suosiota ja poikinut keikkoja ympäri Viroa. Sitä kuuntelemalla pääseekin mielikuvamatkalle Võrumaan luontoon.
Tuulikki kertoo rakastavansa Rõugen ja Võrumaan kumpuilevaa maisemaa korkeine metsineen ja hiekkamaineen.
”Muualla asuessani olen ikävöinyt sankkoja metsiä, joita täällä on. Etelä-Viron metsissä on jotain ainutlaatuista, täällä sankan metsän keskellä on riittävästi aikaa. Juuri se houkutteleekin minua tänne asumaan”, hän kertoo.
Tuulikilla on kesäpaikka Rõugen sydämessä, erään järven rannalla. Ruotsi vaihtuu lähitulevaisuudessa Rõugeen, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tukholmassa ja Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikkia opiskellut Bartosik toivoo saavansa hyödyntää taitojaan myös Virossa ja Võrumaalla.
”Rõuge on todella edistyksellinen paikkakunta ja hyviä ideoita tuetaan mielellään. Monia perheitä on jo muuttanut takaisin.”
Rõugen nähtävyyksistä hän nostaa esiin vesioinaan, joka on ainutlaatuinen virtaavan veden paineella toimiva vesipumppu. Pulppuavia vesioinaita on Rõugen alueella useita.

TEKSTI JA KUVAT MIKKO VIRTA, KARTTA EVE JAANSOO
Lue lisää samasta aiheesta