Tuoretta tietoa Virosta
6.5.2019 | Pääkirjoitus

Kolme pientä sanaa

Kolme pientä sanaa

Kyllä lähtee! Apuuva! Selvä! Monet suomalaisten sketsiohjelmien hokemat ovat tuttuja myös Virossa. Virolainen ystäväni kertoi jopa oppineensa suomea katselemalla Kummeleita ja Pulttiboiseja.

Kummelilla on Virossa jopa jonkinlainen kulttimaine. Tiedän virolaisia, joilla on mittavat VHS-kokoelmat tamperelaista huumoria kotonaan. Uuno Turhapurokin lienee opastanut monia virolaisia suomen kielen saloihin.

Nykyään Suomen telkkari ei enää kuitenkaan luo pohjaa kielen omaksumiselle. Niinpä nuorimmat virolaiset suomen taitajat ovat usein jo yli nelikymppisiä.

 

Kieli on kiinnostava asia, etenkin matkailussa. Pitäisikö matkailijaa palvella hänen omalla kielellään? Eli Virossa suomalaista suomeksi?

Sosiaalisessa mediassa asiasta on käyty säännöllisesti keskustelua. Moni on ihmetellyt sitä, miksi suomea ei puhuta, vaikka suomalaiset ovat ylivoimaisesti suurin ulkomainen matkailijaryhmä.

Palvelua saa yleensä englanniksi ja syy siihen on selvä: suomea osaa enää vain harva virolainen.

Palvelualan oppilaitoksissa suomea onneksi opetetaan ja myös muutamissa peruskouluissa ja lukioissa sen voi valita toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi kieleksi. Suomen kielen taitajia ei kuitenkaan riitä kaikkialle.

 

Palvelualoilla suomen osaaminen on suuri valtti, siitä ei ole epäilystäkään. On mukava seurata, kun esimerkiksi tarjoilija keskustelee sujuvalla suomen kielellä asiakkaan kanssa. Se on kuitenkin jo melko harvinaista herkkua.

Kesäpääkaupunki Pärnussa näkee usein tilanteita, joissa suomalainen asiakas puhuu suomeksi esimerkiksi kaupan kassalla tai ravintolassa. Tarjoilija tai myyjä sen sijaan vastaa asiakkaalle viroksi. Vaikka yhteistä kieltä ei olekaan, niin molemmat ymmärtävät toisiaan ainakin jollain tasolla.

Olisi silti hyvä pitää mielessä, että kaikki virolaiset eivät osaa tai ymmärrä suomea, vaikka sukulaiskansoja ollaankin.

Lisäksi moni nuorista tarjoilijoista ja myyjistä on äidinkieleltään venäjänkielinen. Silloin suomen ymmärtäminen luonnostaan on vaikeaa ellei peräti mahdotonta.

 

Yksi on ainakin varmaa. Kun keskustelun aloittaa viroksi, osoittaa kunnioituksen toista kohtaan.

Eli mitä jos opeteltaisiin ainakin ne muutamat helpot virolaiset sanat: tere (hei), palun (ole hyvä) ja aitäh (kiitos). Niillä pääsee jo hyvin alkuun.

 

Mikko Virta

Päätoimittaja

Lue lisää samasta aiheesta

15.5.2020 | Pääkirjoitus

Toukokuun pääkirjoitus: Suomalaismatkailija, tule takaisin!

Toukokuun pääkirjoitus: Suomalaismatkailija, tule takaisin!

Reilu kuukausi sitten olimme Virossa tilanteessa, jossa odotimme tulevaa: pelkäsimme pahinta, toivoimme parasta. Koronaepidemian huipun oli ennustettu saapuvan huhtikuun loppupuolella. … Lue lisää

3.4.2020 | Pääkirjoitus

Huhtikuun pääkirjoitus: Viro ei katoa minnekään

Verkkouutinen: Huhtikuun pääkirjoitus: Viro ei katoa minnekään

Päättynyt maaliskuu oli karmaiseva, kuin paha uni. Koronapandemia kietoi muutamassa viikossa syleilyynsä koko maailman. Virossa karuun todellisuuteen herättiin maaliskuun keskipaikkeilla. … Lue lisää

2.3.2020 | Pääkirjoitus

Maaliskuun pääkirjoitus – Herätys Tallinna, tuoreita soundeja tarjolla!

Maaliskuun pääkirjoitus – Herätys Tallinna, tuoreita soundeja tarjolla!

Oletko käynyt koskaan konsertissa Virossa? Tai osaatko mainita jonkun virolaisen artistin nimeltä? Maaliskuu on hyvä tilaisuus korjata asia, jos vastauksesi … Lue lisää

3.2.2020 | Pääkirjoitus

Tammivihtoja, suolakammioita ja mutakylpyjä – Viro on kylpylöiden luvattu maa

Tammivihtoja, suolakammioita ja mutakylpyjä – Viro on kylpylöiden luvattu maa

Viron kylpyläkulttuuri on kulkenut pitkän tien 1800-luvulta näihin päiviin. Viroa voi nykyään hyvällä syyllä kutsua Euroopan kylpyläparatiisiksi. Pienessä maassa kun … Lue lisää

6.1.2020 | Pääkirjoitus

Tammikuun pääkirjoitus: Näkemiin 2010-luku – tervetuloa lähimatkailu, luonto ja aidot kokemukset!

Tammikuun pääkirjoitus: Näkemiin 2010-luku – tervetuloa lähimatkailu, luonto ja aidot kokemukset!

Muistatko vielä Tallinnan paperisen ratikkalipun? Siis sen, joka piti rei’ittää ratikkaan mentäessä. Entäs Merekeskuksen, Balti jaaman entisen torin ja vanhat … Lue lisää

2.12.2019 | Pääkirjoitus

Joulukuun pääkirjoitus: Vettä kengässä Venetsiassa ja vähän Pärnussakin

Joulukuun pääkirjoitus: Vettä kengässä Venetsiassa ja vähän Pärnussakin

Kävipä niin, että vietin marraskuussa loman Venetsiassa juuri samaan aikaan, kun kaupunki joutui historian toiseksi pahimman tulvan valtaan. Pahimmillaan tulva … Lue lisää

7.11.2019 | Pääkirjoitus

Marraskuun pääkirjoitus: Sopivasti erilainen Viro

Marraskuun pääkirjoitus: Sopivasti erilainen Viro

Luonto, paikallisuus, rauhoittuminen ja lähiruoka ovat tärkeimpiä trendejä Suomen kotimaanmatkailussa, selviää Suoma ry:n tämänvuotisesta tutkimuksesta. Samat trendit jylläävät toki myös … Lue lisää

30.9.2019 | Pääkirjoitus

Lokakuun pääkirjoitus: Viro vetää taas suomalaisia – ilmastonmuutos tuo lähimatkailuun uuden kasvun alustan

Lokakuun pääkirjoitus: Viro vetää taas suomalaisia – ilmastonmuutos tuo lähimatkailuun uuden kasvun alustan

Kesän jälkeen saatiin hyviä matkailu-uutisia: suomalaisten matkailu Viroon kääntyi kasvuun. Heinäkuussa virolaisissa majoitusyrityksissä oli kolme prosenttia enemmän suomalaisia kuin viime … Lue lisää

Suunnittele tulevia matkoja valtavan juttuarkistomme avulla.

Pidä Viro mielessä!

Mene juttuarkistoon PDF
Sulge